Kuva: All Over Press

Elina Lampela valtavasta MM-pettymyksestä: “Harmittaa”

Matias Hauhia |

Elina Lampela oli lähimpänä MM-finaalipaikkaa.

Naisten seiväshypyn suomalaiskolmikon karsinnasta tuli pannukakku. Wilma Murto, Elina Lampela ja Saga Andersson jäivät kaikki ilman loppukilpailupaikkaa.

Lähimpänä finaalia oli Lampela, joka meni yli korkeudesta 445 ja oli 15:s. Murto sen sijaan jäi ilman tulosta ja Andersson taivutti 425 ja oli 26:s.

Finaaliin eteni 14 hyppääjää, jotka kaikki ylittivät 460.

Lampela ei peitellyt pettymystään kisan jälkeen. Edellytykset 460:n ylitykseen oli olemassa, ja hyppäääjän kolmas yritys 460:stä oli erittäin lähellä onnistua.

– Vire oli ihan hyvä, mutta vähän taisivat hypyt mennä päin. En vain saanut etäisyyksiä kohdalleen, Lampela kertaili yrityksiään 460:stä Suomen Urheiluliiton tiedotteella.

Lampela on tällä kaudella ylittänyt parhaimmillaan 470.

Lampela kilpaili Tokiossa uusilla seipäillä. Ne vaihtuivat, kun omat seipäät rikkoutuivat kuljetuksessa Suomeen kauden edellisestä kilpailusta. Isompia yllätyksiä niiden kanssa ei kuitenkaan tullut.

– Ei, mutta toki, kun siihen 460:een vaihdoin seipään, se eteni yllättävän hyvin verrattuna siihen edelliseen seipääseen, mutta en usko, että se oli mitään. Siinä alkoi juoksukin kulkea paremmin, Lampela sanoi.

Edelliset korkeudet 425 ja 445 Lampela ylitti ensimmäisellään.

– Harmittaa. Tulin näihin kisoihin kuitenkin finaali mielessä, Lampela sanoi.

Murto jäi ilman tulosta

Wilma Murron kausi on ollut vaikeuksien sävyttämä. Tomi Natri / All Over Press

Murto yritti kolmesti aloituskorkeudestaan 425. Hypyt nousivat riittävän korkealle, mutta yli hyppääjä ei päässyt. Murrolla on takanaan polvileikkaus, joten valmistautuminen kisoihin on ollut haasteellista.

– Sellaisen metaforan keksin, että yritin tehdä 1000 palan palapeliä 400 palalla. Parhaani tein niillä korteilla, mitä oli pelata, mutta se ei riittänyt kauhean pitkälle, Murto kommentoi tiedotteessa.

– Parhaani tein niillä korteilla, mitä oli pelata, mutta se ei riittänyt kauhean pitkälle.

Murron valmistautumista Tokion kisoihin sotki myös sairastelu Ruotsi-ottelun jälkeen, joten rutiinia kisahyppyihin ei juuri ollut. Se tuntui karsinnassa niin seipäiden kuin askelmerkin kanssa.

– Tuo oli se seiväs, joka olisi pitänyt saada kulkemaan eteenpäin, mutta siihen ei tänään ollut kortteja. Verryttelyhypyissä oli vähän hakemista askelmerkkien kanssa ja kisahypyissäkin se saattoi olla pikkaisen kaukana, mutta löytyi koko ajan parempaan uomaan. Pieniä muutoksia tein koko ajan, Murto kertaili.

Anderssonin verryttelyhypyt eivät onnistuneet

Saga Andersson meni karsinnassa 425 kolmannella ja kolmas yritys oli tuoda myös ylityksen korkeudesta 445, joka on hänen tämän kauden paras.

– Vika hyppy oli ehkä paras. Se olisi ehkä mennyt, mutta en sitten malttanut tehdä tarpeeksi käsillä töitä, Andersson totesi 445:n yrityksistä tiedotteella.

Karsinta oli Anderssonille haastava alusta lähtien, kun täyden vauhdin verryttelyhypyt eivät onnistuneet.

– Juoksemisessa oli vähän hakemista. Tulin ponnistukseen tosi kaukaa ja sitten liian läheltä. Otin pitkiä askelia, ja juoksusta puuttui hyvä kiihdytys ja rentous, Andersson kertaili.