On aika ryhtyä spekuloimaan 5-22. helmikuuta pelattavan talviolympialaisturnauksen mahdollisilla pelaajilla. Sellaiset pelipaikat kuten Palaltalia Santa Giulia ja Fiera Milano ovat kohta tuttuja. Varmoina valintoina pidettävät pelaajat kiinnostavimmissa joukkueissa on helppo nimetä. Siksi keskittykäämme pelaajiin, joita ei vielä pidetä varmoina valintoina. Kuten Chicago Blackhawksin 20-vuotias Connor Bedard, joka on alkukauden pelillään todistanut olevansa kotimaansa joukkueen Team Canadan kisapassin arvoinen.
Blackhawksista on tullut yksi NHL:n pakkokatsottavista
Kirjakaupan hyllyllä oli komeavärinen kirja “The Future – Connor Bedard and the the Chicago Blackhawks New Era” (kirjoittajana Tab Bamford). Se jäi vielä hyllyyn, mutta otsikko herätti mielenkiinnon.
Chicago Blackhawksin jälleenrakennusprojekti on tulossa vaiheeseen, jossa alamme nähdä tuloksia. Kuka tahansa pystyy leikkimään General Manageria, ja repimään joukkueensa palasiksi myymällä pelaajia, ja ottamalla vaihdossa prospekteja ja varausvuoroja. Todelliset GM-taidot tulevat esiin, kun on aika nähdä kehittynyt joukkue jäällä.
Blackhawksista on tullut yksi niistä NHL-joukkueista, joitten pelejä on pakko katsoa. Se on tätä kirjoitettaessa aikaisin maanantaiaamuna NHL:n kovatasoisimman divisioonan Centralin neljäntenä, tasapisteissä (22) Winnipeg Jetsin ja Minnesota Wildin kanssa. Kaksi edellistä kautta eivät olleet niin hyviä. Joukkueella ei ollut pelinratkaisijoita. Eikä kunnon identiteettiä.
Tällä kaudella näemme selvän muutoksen. Joukkueen valmennus on hyvillä kantimilla. Jeff Blashill on hyvä päävalmentaja. Apulaisista Mike Vellucci on kokenut, ja tunnettu etenkin nuorten pelaajien kehittäjänä. Häntä haastateltiin päävalmentajaksi pariin joukkueeseen viime kesänä. Mike Peca on mukana, ja Anders Sörensen.
Paikallaolleet raportoivat, miten training campilla harjoitteet keskeytettiin monta kertaa, ja aloitettiin uudelleen alusta. Näin opetettiin haluttu pelitapa aivan perusteista lähtien. Pelaajat tarvitsivat tätä. Selkeän pelitavan.
Tuloksena näemme nyt nopean ja päättäväisen joukkueen. Kiekko tuodaan ylös lujaa. Hawks puolustaa hyvin ja parantaa jatkuvasti.
On aikaista spekuloida (mutta me tykkäämme juuri aikaisesta spekuloinnista!), mutta tämä Chicagon joukkue voi mennä vielä Stanley Cupin playoffeihin. Se on lännen ensimmäisellä villi kortti-paikalla.
Suuret odotukset
Chicago Blackhawksin ykkössentteri Connor Bedard tuli NHL-kaukaloihin ison hypetyksen kera.
Hän oli tehnyt kahdella viimeisellä juniorikaudellaan kovassa Western Hockey Leaguessa, klassisen junnuseuran Regina Patsin paidassa 243 pistettä (122 maalia) 119 ottelussa. Eli noin kaksi pistettä per peli 16- ja 17-vuotiaana. Hän oli pelannut U20 MM-kisoissa 16-vuotiaana, ja dominoinut 17-vuotiaana (9 maalia, 23 pistettä, 7 ottelussa) turnauksessa, jota pidetään 19-vuotiaitten turnauksena.
NHL Draftin ykkösvaraus (2023, 1.) menee aina joukkueeseen, joka on yksi National Hockey Leaguen huonoimmista. Jälleenrakennus on aivan alkutekijöissään. Niin teki Connor Bedardkin. Chicago Blackhawks pelasi 52 pisteen kauden (23 voittoa) hänen tulokaskaudellaan. Sama sijoitus (liigan 31.) toisella kaudella, hienoisesti paremmin pistein, 61 pistettä (25 voittoa).
Bedard oli joukkueensa paras pistemies heti alusta lähtien. Hän merkkautti 61 pistettä (22 maalia) tulokaskaudellaan 68 ottelussa. Toisella kaudella täydet 82 pelattua ottelua, 67 pistettä (18 maalia).
Nämä ovat erittäin hyviä tuloksia teini-ikäiselle pelaajalle maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa, toiseksi huonoimmassa joukkueessa. Leuan murtuminen rikkoi ensimmäistä kautta, ja aika yleisesti pidettiin, että kehitys jotenkin jäi polkemaan paikalleen sen jälkeen.
Silti, teiniä mollattiin ja suolattiin vasemmalta ja oikealta ammattilaistoimittajien toimesta eri medioissa, ja katsojien toimesta kaikkialla; sosiaalisen median myrkyllisillä näyttämöillä. Kuherruskuukausivaihe oli selvästi ohi tällä entisellä ykkösvarauksella.
On vaikea, ja oli vaikeaa ymmärtää ja käsittää tälläista negatiivista keskustelua, kun kyseessä oli kaksi yli 60 pisteen kautta pelannut 19-vuotias, mutta odotukset painoivat raskaasti Bedardin niskassa. Ja ne odotukset olivat raskaimmillaan toisen kauden jälkeen. Jääkiekkomaailman odotukset olivat niin suuret.
Jokainen pystyi näkemään, miten Connor Bedard oli toisella NHL-kaudellaan pelaaja, joka uhkasi tehdä maalin aina, kun hän tuli jäälle. Hänen pelikäsityksensä ja visionsa kaukalossa on jotain sellaista, mistä jopa kaikkein lahjakkaimmat pelaajat eivät voi kuin uneksia, mutta silti odotetut tulokset eivät vielä olleet odotetun tasoisia. Johtuen siitä, että Bedardista on viimeiset neljä vuotta jo puhuttu kerran sukupolvessa ilmestyvänä lahjakkuutena.
Numero 98 ei toisella kaudellaan saanut käytettyä hirmuista rannelaukaustaan tarpeeksi usein, koska hän ei pystynyt päihittämään NHL-maalivahteja kaukaa, kuten hän pystyi juniorikiekossa. Connor Bedard ei koskaan ole ollut huippunopea luistelija, ja tätäkin alettiin huomata enemmän.
Hän on todella hyvä tuomaan kiekon hyökkäysalueelle, ja järjestämään siellä paikkoja muille, mutta tätä taitoa ei aina huomata, eikä se johda aina nimen saamiseen pelipöytäkirjaan.
Suurin huolenaihe toisen kauden päättyessä oli se, ettei Hawksin ykköstähti onnistunut hyödyntämään taitojaan pistetehoilun muodossa niinkuin oli odotettu.
Jääkiekkoilijan kesä
Connor Bedard valmistautui kolmanteen NHL-kauteensa eri tavalla kuin kahteen ensimmäiseen. Tai voidaan sanoa jälkiviisaina, eri tavalla kuin kahteen viimeiseen juniorikauteensa, koska hänen neljä viimeistä vuottaan ennen tätä kautta ovat olleet kiireisiä. Kesät ja talvet ympäri. Kaikenlaisia leirejä, kuntotestejä, jatkuvaa painetta jääkiekon tulevaisuudelle.
Entinen NHL-maalivahti, ja nykyinen Chicago Blackhawksin TV-kommentaattori Darren Pang avasi syitä Bedardin kehitykselle kolmatta NHL-kautta silmälläpitäen TSN:llä.
– Connor Bedard on erilainen pelaaja tällä kaudella, erilainen henkilö, sanoi “Panger”. – Jopa hänen haastattelunsa ovat erilaisia. Hän on erilainen kaikin tavoin. Hän on ollut aivan loistava. Niin kaukalossa kuin ulkopuolella, ja se heijastuu hänen peliesityksissään.
– Viime kauden, pettymyksellisen kauden jälkeen hän ei lähtenyt Team Canadan mukaan MM-kisoihin. Etenkin Kanadassa ihmeteltiin, mitä oikein oli tapahtunut, koska hän oli mukana edellisenä vuonna.
– Poika oli täysin loppu. Bensatankki oli tyhjä. Hän oli paahtanut täyttä vauhtia pysähtymättä jo neljän vuoden ajan. Hän halusi harjoitella paremmin. Hänen oli tultava nopeammaksi. Hän tiesi, että hänen oli hankittava “kevyemmät buutsit”. Ja sen tehdäkseen hänen oli tehtävä töitä.
– Hän alkoi harjoitella hyvän kaverinsa Kent Johnsonin – Columbus Blue Jacketsin nuoren tähden – kanssa. Mutta he muuttivat harjoitteluaan jonkin verran. Vähemmän harjoittelua jäällä. Chicagossa tiedetään, että Bedard on aina jäällä. Vaikka jääkone tulee kaukaloon, hän on silti vielä jäällä.
– Hän oli hyvin varovainen, ja täsmällinen. Hän ei halunnut tehdä turhaan samoja asioita. Ja se näkyy nyt luistelussa.
– Hän teki paljon muutakin. Pelasi golfia, vietti aikaa kavereittensa kanssa. Kävi ravintoloissa. Hän on nyt 20-vuotias, ja hän on nähnyt, miten kokeneemmat pelaajat valmistautuvat.
Bedard oli viime kauden jälkeen täysin loppu. Hän ei lähtenyt keväällä MM-kisoihin Team Canadan kutsusta huolimatta.
Kesällä hän oli vähemmän jäällä, ja pelasi enemmän golfia (isänsä vanhoilla mailoilla).
Kunnolla jäälle vasta loppukesästä, terävin harjoituksin. Hän oli oppinut seuraamalla muita kokeneempia NHL-pelaajia. Liika luistelu on jumiuttavaa. Kesäiset jäähallit synkkiä pakastimia. Levon ja rasituksen fyysinen tasapaino saatiin kohdalleen, mutta samalla myös ihmisille tärkeät lämpö ja valo. On olemassa selviä syitä siihen, miksi monet pelaajat allekirjoittavat mielellään sopimuksen vaikkapa Florida Panthersiin, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä joukkueen menestyksen kanssa.
Yksi asia, minkä Bedard myös muutti oli hänen mailansa. Hän leikkasi mailansa lyhyemmäksi tälle kaudelle. Paljon lyhyemmäksi, noin kaksi tuumaa pois (viisi senttiä). Mailan jäykkyys eli flex oli 71 aikaisemmin, pitkällä mailalla suhteellisen lyhyellä miehellä. Hän vaihtoi mailaan, jonka jäykkyys on 77. Siis alkoi pelata jäykemmällä mailalla.
Tämä näkyy myös pelissä jäällä. Bedard voittaa enemmän aloituksia. Hänen mailankäsittelynsä, kynänsä ahtaissa tiloissa on harvinaisen sujuvaa. Kun hän lähestyy puolustajia, ja vetää kiekkoa vähän taaksepäin, “manipuloi” hyökkääjän ja puolustajan väliä, kiekkoa ei enää napata pois kuten aikaisemmin puolustajien toimesta. Hän on lisännyt repertuaariinsa asioita, jotka Auston Matthews on tehnyt taiteeksi muualla.
Connor Bedard kisakoneeseen!
On varmaa, että Italiaan, tuohon kauniiseen saappaanmuotoiseen maahan helmikuussa lentävän Team Canadan GM Doug Armstrong ja päävalmentaja Jon Cooper ovat seuranneet Connor Bedardin liikkeitä, ja nähneet saman, minkä tämän kirjoittajakin.
Bedard osallistui kesällä Kanadan orientoitumisleirille. Siellä hän oli vielä pelaaja, jolla ei ollut paikkaa joukkueessa. Jonkinlainen ulkopuolinen. Nyt tilanteen on pakko olla muuttunut. Numero 98 on nopeampi. Hän puolustaa paremmin. Hän on uhka jokaikisessä vaihdossa.
Kanadan maajoukkue luottaa yleensä pelaajiin, jotka ovat olleet isoissa valoissa ja voittaneet aikaisemminkin. Mutta Connor Bedardin tilanne joukkueen valinnoissa on varmasti muuttunut.
Valintojen tekeminen on hankalaa. Jääkiekon kotimaalla on senttereitä, joista valita. Voidaan oikeutetusti todeta, että varsinkin senttereitä on vaikka muille jakaa. Perinteisesti useampi kanadalainen sentteri saa pelata laidalla joukkueeseen päästäkseen. Vancouverin (2010) olympialaisten kultamitalijoukkueessa esimerkiksi oli kahdeksan normaalisti joukkueissaan keskushyökkääjinä pelannutta pelaajaa (Patrice Bergeron, Sidney Crosby, Jonathan Toews, Ryan Getzlaf, Patrick Marleau, Mike Richards, Eric Staal, ja Joe Thornton). Viimeisimmän pelaajan lempinimi on siis “Jumbo”. Ei “Dumbo”, Mr. Bettman.
Voidaan perustella, että Kanadalla on kolme tai neljä parempaa sentteriä kuin nuori Connor Bedard.
Mutta häntä voidaan peluuttaa myös laidalla.
Nuorten pelaajien valitseminen vaatii tietynlaista rohkeutta valitsijoilta.
Parhaat vastaan parhaat-turnauksen mestaruuksiaan puolustavan jääkiekon kotimaan joukkue tekisi palveluksen kaikille jääkiekon ystäville valitsemalla Connor Bedardin. Mikä oli vuonna 2016 pelatun jääkiekon World Cupin ylivoimaisesti viihdyttävintä jääkiekkoa pelannut joukkue? Helppo vastaus: alle 23-vuotiaista koottu Pohjois-Amerikan yhdistelmäjoukkue. Tuo ryhmä näytti suunnan, mihin moderni jääkiekko oli kehittymässä.
En panisi pahakseni, jos Team Canadan kisakoneeseen otettaisiin myös Macklin Celebrini ja Matthew Schaefer.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
