Team Ojanperä on viettänyt Ranskassa pari viikkoa. Atleetti tavoitti Jutta Ihalaisen torstaina ravien jälkeen kertomaan kuulumisia. Tässä ensimmäinen osa juttusarjaa, jossa syvennytään Ranskan ihmeisiin, samankaltaisuuksiin ja eroihin verrattuna Suomeen.
Ravipäivä on tullut iltaan, kun Jutta Ihalainen vastaa puhelimeen Grosboisin valmennuskeskuksen tallipihalta.
– Kyllä täällä on saanut päivät kellon ympäri kulumaan viidenkin hevosen kanssa, Ihalainen naurahtaa.
– Tänään oltiin raveissa missä Dozen Of Oysters oli hyvällä kirillä neljäs. Tila tuli myöhään, mutta hevonen kiri hienosti ja jäi voittajasta vain kaksi kymmenystä. Tosi tyytyväisiä ollaan hevoseen.
Ravien jälkeen ohjelmassa oli vielä hevosten liikuttelua, joten ilta kolkutteli jo kahdeksaa, kun hevoset ovat juuri saaneet ruuat eteensä.
– Etukäteen vähän jännitti, kun meillä on vain yksi tarha ja hevoset on tottuneet olemaan paljon ulkona, mutta karsinat ovat avonaiset ja hevoset viihtyvät niissä hyvin, ei niitä tunnu haittaavan. Tyytyväisinä ovat karsinoissaan ja tarkkailevat tallipihan elämää. Paljon ne on tietysti sitten vastaavasti valjaissa täällä, kun tarha-aika jää vähäiseksi.
Vanhoista Ranskan kokemuksista on hyötyä
Ravit Ranskassa ja Vincennesin raviradalla eivät olleet aivan uutta Ihalaiselle.
– Josveisin kanssa käytiin aikoinaan kylmäverilähdössä ja kun Main Stage oli Tomas Malmqvistilla hetken valmennuksessa, kävimme katsomassa sen startin. Ja on täällä tullut käytyä ihan turistinakin, Ihalainen kertaa.
– Mutta on se silti eri asia, kun koko homman hoitaa itsenäisesti. Itse ajat raveihin ja kaikki. Vaikka onhan hevoshommat hevoshommia kaikkialla.
Grosboisin valmennuskeskuksessa on kaiken kaikkiaan kansainvälinen tunnelma.
– Samaan aikaan meidän kanssa tuli naapuritalliin Daniel Wäjersteniltä kaksi hoitajaa talveksi ja Jörgen Westholmillahan on täällä talli ympäri vuoden. Meidän kanssa samassa pihassa on myös yksi ranskalainen joka puhuu jonkin verran englantia, joten apua saa kyllä aina jos tarvitsee, Ihalainen kehuu.
– Kyllä täällä englannilla pärjää ja ylipäätään asiat aina selkiytyy vaikka toinen puhuisi edes ranskaa, kun puhuu vaan jotakin.
Ranskassa ravit ovat osa yhteiskuntaa
Ranskan ravikulttuuri saa Ihalaiselta kehuja.
– Raviurheilulla ja hevosalalla yleisestikin on täällä todella vahva jalansija. Täällä on yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää olla raviruheilija.
Ranskalainen hevosmieskulttuuri näkyy kaikessa.
– Raveissa on hyvä ja rauhallinen tunnelma ja sama kotitallillta, Ihalainen kertoo.
– Hevosen hyvinvointia ajatellaan myös esimerkiksi siinä, että doping-testauksen osuessa omalle kohdalle hevosen saa palautella, purkaa, pestä ja juottaa omassa rauhassa ja mennä doping-karsinaan sitten kun on valmis. Hevonen saa rauhan palautumiselle ja koko tilanne on rauhallisempi kuin Suomessa missä kaikki tapahtuu kiireessä.
Elämysmatkoilla ollaan ja mahdollistetaan elämyksiä myös omistajille
Talven suunnitelma on, että Ihalainen on pariskunnasta se, joka on pääasiallisesti Ranskassa Antti Ojanperän kulkiessa väliä tarvittaessa.
– Antti on tulossa ensi viikolla jossain kohti taas tänne. Se menee ihan kätevästi, kun ottaa flex-liput joista voi päivämäärää tarvittaessa muuttaa. Meiltä Pihtiputaalta on Jyväskylän kentälle noin tunnin matka. Täällä päässä Charles de Gaullen kenttä on autolla aikalailla sama matka. Pariisin ohitus tietysti hidastaa vähän.
– Me ollaan oltu Pihtiputaalla vanhimman lapsen syntymästä lähtien ja hän täytti juuri 15 vuotta. Tottakai lapsia on ikävä, mutta onhan tämä jollain lailla kivaakin. Käytiin ostamassa pieniä tarvikkeita asuntoon IKEAsta tullessa, airfryer ja pesukone. Koti on toimiva ja viihtyisä. Mutta erilaista tämä on, kun pesukonettakaan ei tarvitse pyörittää joka päivä niinkuin kotona.
Talvea hän odottaa innostuneesti.
– Hevoset on valikoitu mukaan siten, että ne ovat mahdollisimman monipuolisia. Kaikki matkat käy ja lähes jokaisella voi mennä myös montéa. Sillä lailla kilpailumahdollisuuksia on mahdollisimman paljon. Vain Kenzo Benois on Ranskassa syntynyt, joten sillä on laajemmin kilpailutarjontaa Vincennesin ulkopuolella, missä sarjat on enemmän ranskalaisille. Mutta toki tänne tultiinkin sillä ajatuksella, että juuri Vincennesissä ajetaan kilpaa, Ihalainen kertoo.
– Omistajille tämä on myös hienoa. Ajattelen, että nykyään ollaan enenevissä määrin elämyspalveluiden tuottajia ja onhan tämä omistajille uutta ja jännittävää. Muutama on täällä jo käynyt ja moni suunnittelee jossain vaiheessa tulevansa käymään, Ihalainen kertoo.
– Me ollaan täällä nyt suomalaisista ensimmäisiä mutta toivottavasti ei viimeisiä. Ruotsalaisethan on tänne lähettäneet talvimeetingin ajaksi hevosia ennenkin, mutta toivottavasti tämän myötä joku muukin suomalainen lähtee siihen tulevina talvina.
Mitä sinä haluaisit tietää Ranskan raveista? Laita kysymyksesi Atleetti ravien facebook-sivujen inboxin kautta!
