Suomen hiihtoa järisyttäneen Lahden 2001 dopingskandaalin jälkiselvittely ei ota loppuakseen. Helmikuussa julkaistussa kirjassa Likaista Hiihtoa ja Puhdasta Pajunköyttä (WSOY) tapauksen päätutkija Kimmo Nokkonen kertoo mielenkiintoisia paljastuksia maastohiihdon synkästä 1990-luvusta.
Kimmo Nokkonen toimi päätutkijana Lahden dopingskandaalista käynnistyneessä rikostutkinnassa. Hänellä oli keskeinen rooli erityisesti sen asian selvittämisessä, olivatko hiihtäjät ja valmentajat erehdyttäneet tuomioistuimia niin sanotussa STT:n herjausoikeudenkäynnissä.
Miesten maajoukkueen päävalmentajana Lahden 2001 MM-kisoissa toiminut Kari-Pekka Kyrö joutui pitkään yksin kantamaan sylkykupin roolia tapauksesta. Lopulta Kyrö sai tarpeekseen ja tuli 2000-luvun lopulla julkisuudessa ulos puhkaisten samalla Suomen hiihdon mätäpaiseita.
Kyrö ei lukeutunut 1992–93 siihen maastohiihdon sisäpiiriin, joka päätti ottaa Suomen maajoukkueessa epohormonin käyttöön. Kyrö oli naisten maajoukkueen päävalmentajana 1995-98. Naisten maajoukkueessa epoa ei käytetty ennen vuotta 1999.
Kyrön päävalmentajuuden aikana Suomen naiset jäivät kauaksi maailman kärjestä. Yksi poikkeus nähtiin kuitenkin Trondheimin MM-kisoissa 1997. Siellä Suomen naiset voittivat yllättäen viestipronssia.
Joukkueessa hiihtivät Riikka Sirviö, Tuulikki Pyykkönen, Kati Pulkkinen ja Satu Salonen.
Nokkonen kertoo kirjassa tästä seuraavasti:
“Vaikka istuin 2000-luvun alkuvuosina Kari-Pekka Kyrön kanssa eri puolilla pöytää, puheyhteytemme säilyi. Ajan mittaan haavat arpeutuvat. Nykyään välimme ovat hyvät ja tiiviit. Viestittelemme usein toisillemme.”
“Elokuussa 2024 Kyrö lähetti minulle Whatsapp-viestin: 1991 alkaen 99 % kaikista mitaleista voitettiin epolla. Naisten viesti Trondheim 97, viestipronssi saattaa olla vuosikymmenen ainut puhdas mitali hiihtomaailmassa. Sirviö, Pyykkönen, Pulkkinen, Salonen. Valmentajana Kyrö!”
Tästä Nokkonen tekee mielenkiintoisen päätelmän.
”Ajatus on kieltämättä kutkuttava. Oliko hiihtomaailman suurimmaksi konnaksi leimattu mies (Kyrö) ainoa, jonka valmennettavat voittivat puhtaan mitalin sysimustalla 1990-luvulla?”
Kirjassa kerrotaan karua faktaa epohormonin käytön tuomista hyödyistä. Avoimesti dopingin käyttönsä tunnustanut hiihtäjä Sami Heiskanen kertoo seuraavaa:
”Epohormonilla on kyllä kova vaikutus. Epon käytön vaikutuksen kilpailusuoritukseen huomaa selkeästi. Ylämäessä ei tule maitohappoja jalkoihin ja ylämäen jälkeen pystyy heti pitämään samaa vauhtia yllä”.
On arvioitu, että epohormonilla sai 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa 2-3 minuutin kilpailuedun muihin matkan pituudesta riippuen.
