Stanley Cup-mestarit palasivat torstaina rikospaikalle. Hankalaa välikautta läpikahlaava, loukkaantumisten rasittama Florida Panthers luisteli Edmontonin Rogers Placen jäälle, ja näytti vielä kerran kaapin paikan hengettömästi pelanneelle Oilersille. Lopussa maalitaululla luki neljä maalia vieraille, ei yhtään kotijoukkueelle. Tässä muutama kommentti piippuhyllyltä ja vieraskopista.
Kostonhajua ilmassa
Tosiasia on se, että Florida Panthers tuhosi Edmonton Oilersin joukkueen ja NHL:n pohjoisimman jääkiekkokaupungin fanien unelmat kaksi kertaa peräkkäin. Etenkin kevään 2024 Stanley Cupin finaalin seitsemännessä pelissä, jossa ikuisesti yhdessä kävelevien (Win tonight and we will walk together forever), ja kakkoseksi unohtuneitten välille jäi yksi ainoa maali, ja viime kevään finaalin kuudennessa pelissä. Molemmat pelattiin Floridan Sunrisessa.
Öljyfanien – ei pelkästään Edmontonissa, kaikkialla maailmassa – sydämet särkyivät.
Ja jos kova pettymys ei riittänyt, Matthew Tkachuk lisäsi suolaa haavaan omalla tavallaan kommenteillaan. Mies, joka oli yhteiskunnan vihollinen numero yksi Pohjois-Albertassa jo Flames-vuosinaan. Oilersin kannattajilta ei jäänyt huomaamatta Panthers-pelaajien pilkkaavat kommentit kesken hurjien mestaruusjuhlien. Kuka aloitti “Fuck McDavid”-huudot (joku toinen kuin Tkachuk).
Tämän kirjoittanut kuuli paikallisilta, että jos joku (joku, kuten Trent Frederic esimerkiksi) “laittaa mailansa” Matthew Tkachukin “ympärille”, tai pyyhkii tällä jäätä, ja ottaa pelikiellon, kaikki pitkän kauden aikana tapahtunut annetaan anteeksi.
Florida Panthers käy preerian laidalla vain kerran runkosarjan aikana. Siksi torstai, maaliskuun 19. päivä oli ympäröity kalentereihin jo syksyllä. Tätä revanssiottelua odotettiin. Täysi tupa saapui Rogers Placelle sateisena iltana odottaen taistelua. Florida Panthersin kausi on ollut haasteellinen. Loukkaantumisia. Kolmen pitkän kevään raskaat marssit ovat ottaneet ymmärrettävästi veronsa. Ennen Edmontonia se oli hävinnyt sekä Seattlessa että Vancouverissa heikolla pelillä.
Kolme mestareitten parasta hyökkääjää – kapteeni Aleksander Barkov, Brad Marchand, ja Sam Reinhart – olivat vielä sivussa loukkaantumisten takia, eivätkä käytettävissä Oilersia vastaan. Florida ei ole menossa playoffeihin tänä keväänä.
Torstaina oli Edmontonin tilaisuus kostaa. Koska myös itse Oilers-pelaajien sydämet oli rikottu, ja jokaisen pelaajan unelma tuhottu Panthersin toimesta, aivan kuten fanien. Revitty irti suoraan rinnasta. Panthers sai Oilersin kapteenin kyyneliin. Näimme fimiä kopista. McDavid ei halunnut lähteä hakemaan Conn Smythe-palkintoaan, koska hän ei voinut jättää surevaa joukkuettaan.
Tkachuk heitti vielä lisää kommenttia Milanossakin ärsyttääkseen. Lisää suolaa haavaan.
Paremmin olympialaisten jälkeen puolustanut kotijoukkue olisi varmasti valmiina. Se tarvitsi kaksi pistettä. Ja sen ylpeys oli pelissä, isolla tavalla. Panthersille pelissä ei ollut enää mitään, ei mitään voitettavaa enää tällä kaudella, ehkä ylpeys pelissä. Tämä ottelu tulisi pelata kuin se olisi kauden viimeinen. Jo pelkkä Panthers-paitojen näkeminen kotihallissa saisi varmasti jokaisen raivon partaalle. Epätoivoa. Taisteluhenkeä. Pelättiin, että kostonhalu voisi olla ongelma kurinalaisuuden kustannuksella.
Kuukausien ajan kypsyneet tunteet tulisivat nyt esille. Paikka näyttää, keitä me olemme, keitä te olette, kuka minä olen. Ottelu haltuun heti alusta lähtien. Tänään ei ole teidän ilta. Kovaa fyysistä, kontaktilajin henkeen sopivaa peliä alusta alkaen. Ei välttämättä tappeluja. Jokainen Panthers-pelaaja koetukselle joka vaihdossa. Ei välttämättä Matthew Tkachuk, koska hänen pelityylinsä on toivoa, että hänen peräänsä lähdetään. Näin luulisi jokaikisen ajatelleen.
Ja jos, jos jäädään tappiolle, hävitään antaen mahdollisimman ikävä muisto.
Toisin kävi.
Pink Pony Club
Tuttu Stanley Cup-kevään 2025 hittibiisi kuului otttelun jälkeen Rogers Placen hienosta vieraskopista käytävälle saakka. Mestarit ilmeisesti muistuttivat itseään hienoista viime kevään fiiliksistä.
Edmonton Oilers pelasi hengettömästi. Kaksinkertaiset morsiusneidot (kuten Tkachuk sanoisi, ei allekirjoittaneen sanoja) pelasivat kuin juuri tällä ottelulla ei olisi merkitystä. Kuin tämä olisi ollut mikä tahansa torstaiottelu kesken pitkän runkosarjan. Panthers oli kahtena keväänä voittaja, koska se oli fyysisempi ja taitavampi. Etenkin fyysisempi. Tänä iltana se oli taas molempia.
Oilers merkkautti neljä laukausta kolmannessa erässä, kun se olisi tarvinnut neljä maalia. Panthers oli fyysisempi, se pelasi kovempaa puolustaen. Sen maalivahti oli loistava. Se oli parempi erikoistilannepelissä. Erittäin aggressiivinen alivoima. Ja kun Floridan mahdollisuus tuli ylivoimalla, Anton Lundell vei sen jo kolmen maalin johtoon.
Florida Panthers on joukkue, joka osaa voittaa. Kun se pääsi johtoon, se tiesi, miten tulee pelata. Kiekko saatiin tarvittaessa omalta alueelta, ilman pitkiä kiekkoja. Kiekko laskeutuu hienosti toiselle siniviivalle, ja yhtäkkiä kaukalo ikäänkuin pienentyy. Taito sekin.
Connor McDavid ei päässyt vauhtiin koko iltana. Se tehtiin viisaasti kaikkien toimesta, kuten viime kevään playoffeissakin. Yksin Connoria vastaan pelaaminen ei kannata. Jos hän syöttää jollekin toiselle, se on ok.
Mestareitten kopissa pelin jälkeen vallitsi vaatimaton tunnelma. Todellisuudessa mestarit ottavat tekemisensä vakavasti. Maalivahti Sergei Bobrovski oli tuttuun tapaan todella vaatimaton, puhuen pehmeän hiljaisesti.
– Ehdottomasti. Olen nöyrä ja kiitollinen. Kiitän Jumalaa kaikesta, mitä minulla on. Mutta nyt keskityn vain seuraavaan peliin. En ajattele tuollaisia niin paljoa, hän sanoi kuultuaan, että illan 21 torjunnan nollapelillä (uran 53.) tullut voitto numero 454 nostaa hänet kaikkien aikojen tilastossa seitsemänneksi, tasoihin itsensä Curtis Josephin kanssa. Edellä vain legendaariset Martin Brodeur (691), Marc-Andre Fleury (575), Patrick Roy (551), Roberto Luongo (489), Ed Belfour (484), ja Henrik Lundqvist (459).
– Tämä on mahtava saavutus. Kun katsot listalla olevien maalivahtien nimiä, en voi edes unelmoida olevani samassa kategoriassa. En vieläkään voi uskoa tätä.
Valmentaja Paul Maurice oli itse Mr. Vaatimattomuus hallin käytävällä.
– Me pelasimme hyvin tänään, koska me kunnioitamme Edmontonia niin paljon, hän analysoi. – Vaikka Leon Draisaitl ei ollut kokoonpanossa, Connor McDavid on niin dynaaminen pelaaja. Hän pakottaa meidät pelaamaan oikealla tavalla. Pelissä oli paljon rikkoutuneita tilanteita meidän päädyssämme, jotka kääntyivät meidän puolellemme. Vähän samaan tapaan kuin playoffsarjassa. He aina tuovat meistä parhaan esille.
– Molemmat joukkueet kärsivät samoista haasteista, sanoi Maurice Panthersin ja Oilersin pitkien keväitten rasituksesta. – Mehun löytäminen tähän aikaan kaudesta on todellinen haaste. Meillä sattui olemaan sitä tänään.
– Olen niin onnellinen heidän puolestaan, hän sanoi joukkueestaan. – Tämä on ollut niin rankkaa, niin vaikeaa. Tämä oli mielestäni paras puolustus, jonka olemme lähettäneet jäälle sitten kauden toisen ottelun.
Maurice kehui erityisesti kaksi ykkössyöttä neljännessä NHL-ottelussaan merkkauttanutta puolustaja Mike Benningiä. Mike pelasi kotikaupungissaan Edmontonissa, ja oikeastaan voitti ottelun Floridalle. Hän antoi vapauttavan syötön yksinläpiajossa ensimmäisen maalin tehneelle Cole Reinhardtille, ja teki laukauksen, josta A.J. Greer ohjasi sisään toisen maalin. Hyviä esimerkkejä Floridan syvyydestä.
Miken veli Matthew pelasi puolustajana Edmonton Oilersissa, isä Brian oli myös NHL-puolustaja, ja setä Jim Benning oli aikaisemmin Vancouver Canucksin GM.
Lundy
Paul Maurice kiitti myös erikoistilanneyhdistelmiään. Tärkeät alivoimat ottaneet Gustav Forsling ja Aaron Ekblad puolustuksessa, sekä Eetu Luostarinen ja Anton Lundell av:n hyökkääjinä. Lundell teki toisessa erässä tärkeän ylivoimamaalin.
– No joo, pelattiin hyvin tänään, myhäili Lundell Atleetille pelin jälkeen, vaatimattomasti. – Kivaa saada voitto. Meillä on vähän vaikeampi jakso, ja meidän tilanne on mikä on. Se on tuonut vähän haasteita, mutta oli kivaa saada voitto tänään.
Jos tämän ottelun olisi kuvitellut tuovan kotijoukkueelle erityispanosta, eritiysfiilistä, sitä se toi myös vierailijoille.
– Kyllä mä uskon, että tässä oli erityisfiilistä. Tottakai kun kaksi kertaa ollaan nähty finaalissa vastakkain, ja on ollut aika fyysiset ja tunteikkaat kamppailut. Siinä syntyy sellainen tietynlainen kipinä joukkueitten välille, ja aina haluaa tottakai voittaa toisen joukkueen.
Anton Lundell oli mukana voittamassa pronssimitaleita MIlanon olympialaisista.
– Sieltä jäi paljon mieleen. Ihan äärettömän siisti kokemus. Pelattiin kovia pelejä Suomen parhailla pelaajilla. Päästiin kokemaan se nyt, monta äijää ekaa kertaa urallaan. Äärettömän siisti kokemus, saatiin vielä mitali mukaan, joka oli kruunu siihen päälle. Suomi on kiekkomaa, voidaan laittaa samaan kastiin kuin jenkit ja kanukit. Siellä pelattiin tosi tiukka peli Kanadaa vastaan, melkein voitettiin sekin. Siinä taas näki, että suomikiekko on hyvällä mallilla.
Florida Panthers lähti heti Edmontonin ottelun jälkee kohti Calgaryä. Oli kysyttävä suosikkipaikoista, joissa 24-vuotias sentteri tykkää vierailla NHL:ssä. Tietenkin Edmontonin lisäksi. Manhattan nousee ykköseksi.
– Tietyt paikat ovat muodostuneet vähän siistimmiksi. Tottakai täältä on hyviä muistoja, ollaan pelattu finaaleja täällä. New York on siisti paikka pelata aina. Iso kaupunki, ja ollaan aina ihan siinä ytimessä. Tampaa vastaan meillä on aina kovat pelit, paikalliskamppailut. Noi ainakin.
Allekirjoittaneen teoria siitä, että tämä kausi jää välivuodeksi, mutta Florida Panthers tulee takaisin ensi kaudella, sai kannatusta Lundellilta. Joukkue on rakennettu niin, että sen voittoikkuna voi olla vielä auki uudestaan.
– Kyllä se on meidän tavoite, ilman muuta. Tämä kausi oli haastava, meillä oli paljon äijiä loukaantuneena, ja loukkaantui myös kauden aikana. Me ollaan pelattu aikalailla sillä kokoonpanolla, mitä ollaan vaan saatu jaloilleen. Se on tuonut omia haasteita. Mun mielestä me roikuttiin hyvin mukana, mutta sitten se repesi vähän ennen olympiataukoa. Tiputtiin vähän pidemmälle.
– Tottakai, meidän tavoite on ensi vuonna pomppaa takaisin sinne, missä ollaan oltu viimeisenä kolmena vuotena finaaleissa. Meillä on paljon kokemuksia kovista peleistä. Se on meidän tavoite.
Kolme kertaa peräkkäin Stanley Cupin finaaliin saakka todella kovan marssin luistellut Florida Panthers saa hyvällä syyllä jäädä pois tulevista Stanley Cupin playoffeista. Mutta, kuten todettua, se tulee aivan varmasti takaisin keväällä 2027. “Pomppaa takaisin”, kuten Anton Lundell sanoi.
Edmonton Oilers voi vielä nousta myös kolmannen kerran peräkkäin Stanley Cupin finaaliin muutaman kuukauden päästä, mutta se etsii vieläkin identiteettiään.
Tämän päivän kuntoa mitaten kovempi vastus tulee Edmontoniin jo lauantaina, kun Floridan toinen joukkue Tampa Bay Lightning saapuu kaupunkiin.
Täällä Jouni Nieminen, Rogers Place, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
