KooKoon Ari Gröndahl on finaalien ainoa 1980-luvulla syntynyt pelaaja. KooKoon kannattajat huomioivat peruspakkia komealla tifolla.
KOUVOLA. Joskus yksittäiset teot saattavat ratkaista suuria asioita, kuten mestaruuksia.
Eikä nyt ole kyse ratkaisufinaalin jatkoaikamaaleista. Vaan pienistä teoista kesken ottelusarjojen.
Kouvolassa nähtiin maanantain toisessa finaalissa kahden minuutin jakso, joka saattoi olla käänteentekevä koko KooKoon ja Tapparan välisen finaalisarjan kannalta.
Kolmatta erää oli jäljellä 2.03 minuuttia, kun ottelun päätuomarit Anssi Salonen ja Kristian Vikman käsittämättömästi antoivat KooKoolle kaksi jäähyä samaan aikaan. Toinen niistä tuli Robert Rooballe kevyestä estämisestä, toinen jo jäähypenkillä istuneelle Ville Meskaselle epäurheilijamaisesta käytöksestä.
KooKoo johti peliä tuolloin maalein 3–2, ja Tapparalle suorastaan tyrkytettiin ainakn tasoitusta, jopa voittomaalia, ylivoimalla.
Sitten tapahtui jotakin, mikä sai KooKoon pelaajat kasvamaan vielä ainakin viisi senttiä, ja mikä saattoi katkaista hengettömän Tapparan selkärangan lopullisesti.
Ensin KooKoon Miska Siikonen, Jesper Ahlroth ja Ville Puhakka tappoivat jäähystä noin 25 sekuntia. Sitten kouvolalaisten alivoimakolmikoksi tuli Otto Paajanen–Joseph Berger–Ari Gröndahl. Puolustajat Berger ja Gröndahl tulivat kentälle, kun peliä oli jäljellä noin 1.35 minuuttia, Paajanen vähän myöhemmin.
Kun kellossa oli 1.23 minuuttia, Tappara otti myös maalivahtinsa Christian Heljangon pois maaliltaan, ja loppu pelattiin kuudella kolmea vastaan.
Käytännössä tuossa asetelmassa ja tuossa ajassa syntyy aina maali.
Vuoden vaihto?
Mutta nyt ei ollut aina.
Paajanen, Berger ja Gröndahl tekivät jotakin, mitä kelpaa esitellä vaikka Vuoden jääkiekkoteko- tai Vuoden sykähdyttävin urheiluhetki -kilpailuissa. Vuoden vaihto se oli ainakin.
He selvittivät alivoiman ilman takaiskua, ja KooKoo pääsi juhlimaan toista finaalivoittoa.
Koko järkälemäisen uroteon kliimaksi nähtiin kolme sekuntia ennen päätössummeria. Tapparan tähtihyökkääjä Joachim Blichfeld pääsi laukomaan onetimerin loistopaikasta Kristian Tanuksen syötöstä.
Gröndahl heittäytyi omasta terveydestään välittämättä kiekon tielle. Kiekko pysähtyi Gröndahlin reiteen.
Tilanne näkyy allaolevalta videolta.
Tuo blokki saattoi olla mestaruuden arvoinen.
Jos Tappara nimittäin olisi tasoittanut, käsillä voisi olla kokonaan erilainen ottelusarja.
Mustelmat kuin tehopisteitä
Ei ihme, että Gröndahlia hymyilytti ottelun jälkeen Atleetin haastattelussa.
– Se oli tärkeä alivoima. Onneksi saatiin se tapettua ja voitettiin. Jonakin toisena päivänä olisi voinut käydä erilailla, Gröndahl yritti ensin päästä valokeilasta.
Taisi sinullakin olla siinä alivoiman tappamisessa jonkinlainen osuus…?
– No siinä lopussa sain paljon vastuuta ja pääsin ottamaan yhden blokinkin. Ihan oli sellainen pieni hyväntapainen jännitys päällä, mutta hienosti klaarattiin.
Niin, nuo mustelmat taitavat olla sinun tehopisteesi?
– Melkein niin. Niistä mä sytyn, ja näytti muutama joukkuekaverikin syttyvän. Tuli kehuja ja kiitoksia, Gröndahl myhäili.
Ainoa kasarin lapsi
Gröndahl on finaalisarjassa monella tapaa poikkeuksellinen pelaaja.
Ensinnäkin hän on kaikista finaalien pelaajista ainoa kasarin lapsi, 1980-luvulla syntynyt.
Takavuosien suosikkiyhtye Suurlähettiläät on tehnyt Gröndahlin syntymäpäivästä laulunkin, Elokuun 11. Gröndahlin syntymävuosi on 1989.
Gröndahl on Helsingin Jokerien kasvatti, mutta viimeiset juniorivuotensa hän pelasi Espoo Bluesissa. Sinipaidoissa tuli nuorten SM-kulta kaudella 2008–2009.
Samalla kaudella hän pelasi nuorten MM-kisoissa ja ensimmäisen liigaottelunsa, jossa sai syöttöpisteen ja jäähyn. Sitten tie vei viideksi vuodeksi Mestikseen, ensin KooKoohon ja sitten Vaasan Sportiin.
Sportin kanssa Gröndahl nousi Liigaan kaudeksi 2014–2015 ja viihtyi Vaasassa kevääseen 2018. Kaudella 2016–2017 Gröndahl pelasi kolme A-maaotteluakin.
Kevään 2018 nopean Örebro-visiitin jälkeen Gröndahl siirtyi KalPaan, ja sieltä jo syksyllä 2019 takaisin Sportiin.
Kauden 2021–2022 Gröndahl pelasi Itävallassa ICEHL-liigan EC Donbirnesissä. Nyt menossa on neljäs peräkkäinen kausi KooKoossa, yhteensä 12:s Liigassa. Liigan runkosarjapelejä Gröndahlilla on kasassa jo kunnioitettavat 585 ja siihen 26 pudotuspeliä päälle.
Koskaan ennen Gröndahl ei ole pelannut edes välierissä. Pisimmälle hän on päässyt keväällä 2023, kun KooKoo eteni puolivälieriin. Tuolloinkin vastassa oli mestaruuteen asti edennyt Tappara, joka vei sarjan tylysti voitoin 4–0 ja maalein 15–2.
”Elän unelmaani”
Ei ihme, että 36-vuotias Gröndahl haluaa nyt laittaa ihan kaiken peliin.
– Kyllä mä elän nyt unelmaani, ehdottomasti. Tätä olen jahdannut, että tänne asti pääsisi, Gröndahl sanoo.
– Tässä on tullut nähtyä kaikenlaisia kausia. Nyt minä, kuten kaikki muutkin meidän joukkueessa, nautin joka hetkestä.
Gröndahlin mainitsemiin ”kaikenlaisiin kausiin” lukeutuu myös viime kausi, jolloin KooKoo sijoittui jo lupauksia herättävästi runkosarjassa kuudenneksi. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella runkosarjassa 11:nneksi sijoittunut Gröndahlin entinen seura Sport kuitenkin pudotti KooKoon voitoin 3–1.
Tänä keväänä KooKoo on ammentanut voimaa tuosta riipaisevasta pettymyksestä.
– Viime keväästä jäi ehdottomasti nälkää. Meillä oli hyvä runkosarja ja lähdimme pleijareihin tietysti sillä asenteella ja odotuksella, että hyvällä työnteolla tulee pitkä kevät. Mutta se tyssäsi samantien. Se, että kevät loppui ennen kuin ehti alkaakaan, jätti tietynlaisen vitutuksen, Gröndahl kertoo.
– Sen kokemuksen ansiosta osasimme tänä vuonna suhtautua ja tulla paremmin pudotuspeleihin. Nytkin meillä on ollut vaikeita pelejä, emmekä missään nimessä ole olleet joka pelissä lähelläkään parastamme. Mutta olemme olleet riittävän hyviä ja tehokkaita, ja olemme puolustaneet hyvin.
Tehotilaston kärki
Paitsi että Gröndahl elää unelmaansa, mies vaikuttaa pelaavan ”vanhoilla päivillään” uransa parasta jääkiekkoa. Puolustaja ei ainakaan kiistä analyysiä.
– Tietyllä tavalla varmaan joo. On ollut henkilökohtaisestikin hyvä kausi. Joskus on tullut tehtyä pisteitä ja maalejakin, mutta viime kaudet olen enemmän keskittynyt puolustuspelaamiseen ja ollut ihan hyväkin siinä. Ja tässä joukkueessa minulla on ollut selkeä roolikin. Oma pääty ja alivoima ovat vahvuusalueitani nykyään, hän miettii.
Tehokkaimmalla liigakaudellaan 2017–2018 Gröndahl keräsi Sportissa tehot 11+13=24. Tämä kausi meni häneltä hyvinkin keskiarvoon: 57 ottelussa 3+12=15, eli 0,26 pistettä per peli. Hänen koko liigauransa pistesaldo 585 ottelussa on 46+96=142, eli 0,24 pistettä per peli.
Tällä kaudella huomio kiinnittyy lukemaan, joka on peruspakille kaikkeen oleellisin: Gröndahlin plusmiinus-tilasto näytti lukemaa +22. Se oli KooKoon paras lukema ja koko Liigassa 10:nneksi paras.
– Se oli ihan hyvä tällä kaudella. Siinäkin vaikuttaa paljon, että olemme olleet joukkueena hyviä ja voittaneet. Ja kun on sarjassa kärkisijoilla, silloin yleensä tilastotkin ovat parempia, hän vähättelee.
– Ei kukaan nytkään ole kieltänyt minua tekemästä maaleja ja pisteitä, ja välillä niitä tuleekin. Mutta en elä niistä, Gröndahl täsmentää.
Liigan komein tifo?
Tämä kevät on erityistä aikaa myös koko Kouvolassa. Katukuva on täyttynyt KooKoon mustaoransseista väreistä, ja meininki Lumon Areenan päätykatsomossa kestää vertailun keskieurooppalaisille kannattajakatsomoillle.
Gröndahl on menosta mielissään.
– Koko Kouvola ja ympäristökunnat ovat heränneet hienosti tähän kevääseen. On mahtavaa kulkea tuolla ulkona, kun tulee tsemppitoivotuksia ja morjenstetaan, ja ollaan ylipäätään iloisella fiiliksellä kaupungilla.
– Kaikki pienistä lapsista aikuisiin elävät meidän mukana täysin siemauksin. Tämä on hyvää aika olla kouvolalainen.
Myös kannattajakatsomo saa ansaitun osansa kiitoksista.
– Kyllä se meteli antaa energiaa. He ovat kannustaneet meitä hienosti koko kauden. Silloinkin, kun olemme pelanneet huonommin, he ovat jaksaneet kannustaa. Nyt hekin saavat nauttia tästä hetkestä, Gröndahl sanoo.
Päätykatsomossa on myös Gröndahlille omistettu suuri tifo, jossa miehen ulkonäköä on hieman tuunattu.
Oletko huomannut sen?
– Olen huomannut. Ja on siellä muitakin tifoja. Se on hieno kunnianosoitus, että sellainen on tehty, Gröndahl kiittelee.
Kova draivi päällä
Kahden ensimmäisen finaalin perusteella vaikutti siltä, että KooKoo haluaa ja himoitsee mestaruutta paljon enemmän kuin virkamiesmäisesti esiintynyt Tappara. Joukkueiden ”draivi” näyttää olevan aivan erilainen.
Gröndahl ei suostu ottamaan kantaa Tapparan tahtotilaan, mutta vakuuttaa, että KooKoolla latausta löytyy.
– Meillä on ollut kauden ensimmäisestä päivästä alkaen hyvä tekemisen meininki ja tahtotila mennä pidemälle kuin viime vuonna. Nälkä on kasvanut syödessä koko ajan. Meillä on joukkueessa ja yksittäisissä pelaajissa paljon potentiaalia, ja se on saatu ulosmitattua. Olemme kehittyneet yksilöinä ja joukkueena koko kauden ajan, Gröndahl analysoi.
– Joka äijä haluaa tosi paljon voittaa. Se näkyy joka päivä tässä hallilla. Me olemme tiivis porukka ja tulemme joka päivä tänne töihin hyvällä asenteella. Vaikkei tätä oikein voi edes työksi kutsua, kun nautimme niin paljon tästä työnteosta. Ja olisi se aika ihme, jos meillä ei nyt olisi kovaa draivia päällä.
Se draivi, ja Gröndahlin esimerkki itsensä likoon laittamisesta, saattavat kantaa KooKoon mestaruuteen asti.
Harri Pirinen
