Harva ajattelee Forssan olevan jääkiekkohistoriallisesti Suomen merkittävimpiä kaupunkeja. Sitä Forssa kuitenkin totisesti on, vaikka maineikas FoPS pelaa nykyään Suomi-sarjassa eikä seuralla ole naisten joukkuetta korkeimmilla sarjatasoilla.
Forssaan tuli lauantaina lähtö Helsingistä kello 6 aamulla. Edessä olivat U8-joukkueiden pelitällit, joissa kohtasivat HIFK, HPK, Tappara ja Pelicans.
Pelipaikaksi valikoitui Forssa, jossa jäähalli oli aamupäivällä ja alkuiltapäivästä sopivasti vapaana moneksi tunniksi. Sijaintina Forssa oli myös sopivan matkan päässä kaikille seuroille.
Junioreille oli hyvä tehdä selväksi, että pelaamaan mentäisiin historialliseen kiekkokaupunkiin. Jääkiekkoseura FPS, joka on tunnettu nimellä FoPS, perustettiin 1931. Jääkiekko oli rantautunut Suomeen muutamia vuosia aiemmin.
Forssa eli jääkiekon huippukauttaan 1970-luvulla. Forssasta kotoisin ollut jääkiekon MM-kisapelaaja ja liikemies Kari Aro oli kehittänyt 1960-luvulla legendaarisen Koho-jääkiekkomailan. Mailatehdas perustettiin 1964 Forssaan ja se siirtyi 1971 Forssan lähistölle Tammelaan.
Aro rakennutti Forssaan jäähallin 1971. Se oli Suomen ensimmäisiä jäähalleja.
Kyse oli kuplahallista, joka oli valmistettu Forssan kutomoissa kudotuista kankaista. Forssa oli vielä 1970-luvulla Suomen tekstiiliteollisuuden merkittävä keskittymä. Vuonna 1988 kuplahallin paikalle pystytettiin nykyinen Forssan jäähalli.
1970-luvulla Forssa oli Suomen merkittävimpiä jääkiekkokaupunkeja. FoPS pelasi SM-liigassa 1975-77. FoPSia edustivat 1970-luvulla muun muassa maajoukkuepelaajat Timo Sutinen, Jorma Valtonen ja Reijo Hakanen.
Forssan kuplahallin kaukalo oli muiden Suomen jäähallien kaukaloita kapeampi lyhyempi. Katsomotiloja haluttiin lähemmäksi jäätä.
Tämä päätös toikin Forssalle 1976 kansainvälistä jääkiekkojulkisuutta. Tuolloin pelattiin ensimmäinen parhaiden jääkiekkomaajoukkueiden Canada Cup ja Suomen maajoukkue harjoitteli Forssassa saadakseen parempaa tuntumaa NHL-kokoiseen kaukaloon.
Kanadasta tuli Forssaan paikan päälle tv-ryhmä Suomen harjoittelua seuraamaan. Forssassa moisesta kansainvälisyydestä yllätyttiin.
Muistona noilta ajoilta Forssan jäähallin seinällä on Veli-Pekka Ketolan maajoukkuepaita 1970-luvulta. Ketola oli Canada Cupissa 1976 Suomen maajoukkueen kapteeni.
Myöhemmin kansainvälisyyttä Forssaan toivat Forssassa leireilleet venäläiset KHL-joukkueet. Forssalaiset muistelivat Pietarin SKA:n hoitaneen Forssan leirillään isojakin maksuja pelkästään käteisellä.
FoPS ei vuoden 1977 jälkeen palannut Liigaan ja tuskin palaakaan ainakaan pääsarjatasolle. Mestiksestä FoPS putosi 2024.
Suomen jääkiekon kehitys ammattilaisurheiluksi ajoi Forssasta ohi. Forssassa on vain 16 000 asukasta, eikä talousalue elätä pääsarjatason ammattilaisjoukkuetta.
Kohokin ajautui osaksi Reebok-CCM -konsernia. Tammelan tehtaan tuotanto ajettiin alas 2013, koska puumailoille ei ollut enää kysyntää. Komposiittimailojen tuotanto oli keskittynyt Kiinaan.
Liiga muuttuu kaudesta 2027-28 alkaen A- ja B-liigaksi. Kenties FoPSilla voisi olla saumoja pelata B-liigassa. Forssan jäähalli on B-liigaa varten ihan kompakti halli.
Forssan tunnetuin kiekkopersoona on Kari Aron ohella Alpo Suhonen. Hän on historian ensimmäinen suomalainen NHL-valmentaja. Aron ja Suhosen perintö näkyy vahvasti Forssan hallissa kuvina.
Nashville Predatorsin maalivahti Juuse Saros on syntynyt Forssassa, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa ja sai kiekko-oppinsa HPK:ssa. Juuse Saroksen isä Pekka Saros toimii nykyään Forssassa rehtorina.
Jääkiekkokaupunkina Forssa tuo mieleen Savonlinnan. Molemmista kaupungeista on tullut tunnettuja kiekkopersoonia ja niissä on paljon kiekkoperinteitä.
Forssa ja Savonlinna ansaitsivat edustusjoukkueen korkeammallekin tasolle kuin Suomi-sarjaan. Kiekkoinnostus on molemmissa kaupungeissa yhä vahvaa, mutta taloudelliset realiteetit rakennemuutoksen kokeneessa Suomessa luovat omat haasteensa.
Otto Palojärvi
