Suomen ensimmäistä Formula ykkösten maailmanmestari Keke Rosberg todisti suosionsa 1985 massatapahtumassa, jossa Dingokin jäi kakkoseksi.
Suomessa Formula ykköset oli vielä 1970-80 -lukujen vaihteessa tuntematon laji. Siitäkin huolimatta, vaikka Leo Kinnunen oli debytoinut siellä ensimmäisenä suomalaisena 1974 ja Keijo ”Keke” Rosberg oli raivannut tiensä sarjaan 1978.
Umpivasemmistohenkinen lehdistö suhtautui F1-sarjaan nuivasti ”tupakkayhtiöiden rahoittamana tarpeettomana bensantuhlauksena”. Moni urheilutoimittajakaan ei laskenut moottoriurheilua urheiluksi.
Rosberg soitteli itse F1-kisojen tuloksia sanomalehtiin. Toimittajat julkaisivat, jos lehdessä sattui olemaan tilaa. Televisiosta F1-kisoja ei Suomessa näytetty.
Hymy-lehti nimesi Keken 1981 ”vuoden roskakuskiksi”. Siitäkin huolimatta, vaikka Keke oli edellisvuonna sijoittunut Argentiinan F1-osakilpailussa kolmanneksi. Päässyt siis palkintopallille.
Sitten tapahtui yllättävä käänne. Keke voitti 1982 maailmanmestaruuden. Roskakuski muuttui Suomen kansallisylpeydeksi.
Katkeruuttaan Suomen mediaa kohtaan Keke ei peitellyt. Hän antoi lehdistön odotuttaa itseään F1-kisojen jälkeen ja antoi Suomesta varsin nuivia kommentteja.
Tosiasiassa Keke ei kotimaataan vihannut. Siitä kertoo fakta, että hän teki Suomessa suoranaista vapaaehtoistyötä autourheilun suosion kasvattamiseksi.
F1-uransa huippuvuosinaankin Keke vieraili vuosittain Hämeenlinnassa Ahveniston Vauhtipäivillä. Hän osallistui siellä kilpailuihin, vaikka todellista tarvetta ei olisi ollut ainakaan taloudellisesti.
Vuonna 1984 Keke ajoi Vauhtipäivillä Ahveniston radan yhä voimassa olevan kierrosennätyksen 1.11,00. Autona oli vuoden 1983 Williamsin F1-auto FW08C, jolla Keke oli voittanut Monacon osakilpailun.
Suomalaisista toimittajista ja ”älymystöpiireistä” moni suhtautui Kekeen yhä nuivasti, mutta kansa hänestä tykkäsi. Siitä vahva todiste saatiin elokuussa 1985. Tuolloin Keke organisoi Ahvenistolle Tähtien Kisa-tapahtuman.
Tässä tapahtumassa kisasivat F1-ajajista Keken lisäksi Nelson Piquet, Jacques Laffite, Elio de Angelis sekä rallikuskeista Markku Alen, Timo Salonen, Stig Blomqvist ja Michele Mouton.
Kisa käsitti taitoajon, rallicross-kisan sekä ratakisan. Kaikki ajoivat samanlaisella BMW-autolla.
Keken lisäksi Ahvenistolle hankittiin vetonaulaksi suosionsa huipulla ollut Dingo-yhtye. Paikan päälle odotettiin noin 25 000 katsojaa, mutta yleisömäärä nousikin 40 000:een.
Väkeä tuli niin paljon, ettei pääsylippuja ollut enää jäljellä. Osa katsojista pääsi alueelle ilmaiseksi.
Dingolla todennäköisesti oli pientä vaikutusta, mutta Neumann (Pertti Nieminen) ja kumppanit jäivät Ahveniston huumassa sivurooliin. Sen muistan hyvin itse.
Dingo esiintyi radan vieressä rekkalavalla, jonka välittömään läheisyyteen pyrki vain murto-osa katsojista. Moni jäi nauttimaan auringonpaisteesta Ahveniston rinteille ja keskittyi ruokailuun F1- ja rallitähtien seuraavaa kisatapahtumaa odottaen.
Dingo oli tuolloin teinien juttu. Autourheilu oli ilmiönä paljon suurempi ainakin Ahveniston yleisön keskuudessa.
Tapahtuman ehdoton päätähti oli Keke, joka voittikin ratakisan. Kolminkertainen F1-mestari Nelson Piquet jäi toiseksi.
Piquet, De Angelis ja Laffite vierailivat Suomessa ensi kertaa ja olivat ensisijaisesti varmasti viihtymässä. Mutta videotallenteen perusteella miehet ajavat toisiaan vastaan BMW-autoilla ihan kunnolla kilpaa. On selviö, ettei ilman Kekeä näitä kavereita olisi saatu Ahvenistolle.
Tähtien Kisan 1985 aikoihin puhuttiin paljon Suomessa mahdollisesti järjestettävästä F1-kilpailusta. Jos Tähtien Kisaan saatiin 40 000 katsojaa, olisi F1-kisaan varmasti saatu 100 000 katsojaa.
Kunnollista rataa Suomessa ei vain ollut. Ahvenistoa ei voitu laajentaa vieressä sijaitsevan luonnonsuojelualueen takia, joten uutta F1-mittaista rataa puuhattiin Alastarolle.
Piquet sanoi joviaalisti, että Suomessa voitaisiin hyvin järjestää F1-kisa. Keke oli skeptisempi, mutta ei täysin asiaa tyrmännyt.
Tähtien Kisa järjestettiin myös 1986. Silloin yleisöä oli paikan päällä vain vajaat 20 000 katsojaa, vaikka mukana olivat Keken lisäksi Nigel Mansell, Michele Alboreto ja Martin Brundle.
Huono sää sekä ajankohta olivat osaltaan syynä yleisömäärän laskuun. Vuoden 1985 kisa järjestettiin vielä kesälomien aikaan 10. elokuuta, mutta 1986 kisattiin 23. elokuuta koulujen jo alettua. Sateinen sää jätti monet kotiin.
Keke-huumakin oli laantunut. Muutamaa viikkoa aiemmin Keke oli ilmoittanut lopettavansa F1-uransa kauden 1986 päätteeksi.
Suomen F1-kisaakaan ei tullut. Alastaroon rakennettiin moottorirata 1989, mutta rahaa ei ollut enää F1-mittaisen radan rakentamiseen.
1990-luvun alussa formulahuuma heräsi Suomessa eloon ja useammaksi vuosikymmeneksi Keken manageroitua sarjaan sekä Jyrki Järvilehdon että Mika Häkkisen. Ilman Keken apua F1-sarjaan kipusivat myöhemmin Mika Salo, Kimi Räikkönen, Heikki Kovalainen ja Valtteri Bottas. Keken poika Nico Rosberg kisasi F1:ssä 2006-16 Saksan edustajana.
Tähtien Kisan 1980-luvun huuma toistui Helsingissä 1990-luvun puolivälissä vuosina 1995-97 järjestetyissä Helsinki Thunder-katuratakisoissa. Keke kisasi 1995 Sörnäisten katuradalla itse DTM-sarjan kuskina. Järvilehto oli kisaamassa 1995 ja 1996. Häkkinen ajoi 1995 näytösajossa Mercedeksen 1950-luvun F1-autoa.
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyt kaksi ensimmäistä Helsinki Thunder-tapahtumaa olivat yleisömenestyksiä katsojamäärän oltua kolmena päivänä reilusti yli 100 000, mutta kolmas tapahtuma ei enää menestynyt, koska tapahtuma järjestettiin jo toukokuussa, eikä kisan päätapahtuma FIA GT-luokan kisa ollut suomalaisittain tarpeeksi kiinnostava.
1990-luvun jälkeen Suomessa ei ole nähty enää valtavia yleisömassoja keränneitä rata-autoilutapahtumia. Keken kaltainen valovoimainen tähti on puuttunut.
Otto Palojärvi
