Video: Sportivo TV

Suomalaiskiekkoilijalla karut potkut Siperiassa – takki vietiin päältä 30 asteen pakkasessa

Otto Palojärvi |

Pekka Jormakka ja Mikael Ruohomaa muistelevat Atleetin Poppariketju-ohjelmassa pelivuosiaan Venäjällä. Molemmat kävivät tienaamassa itänaapurissa hyviä rahoja ennen Ukrainan sotaa.

Suomen maajoukkueessa 2021 MM-hopeaa voittanut Mikael Ruohomaa on pelannut ulkomailla Ruotsissakin. Oudoimmat asiat kiekkourallaan hän on kokenut kuitenkin idässä.

– Kyllä Venäjällä melkein niitä erikoisimpia juttuja on. Ne ovat niin taikauskoisia, että kyllä siellä kaikki semmoiset kynnyksen ylittämisetkin olivat semmoisia, että ne kaikki katsoi, jos sä ylitit sen väärin, Ruohomaa muistelee Poppariketjussa.

Pekka Jormakan erikoisimmat kokemukset Venäjältä ovat Moskovan esikaupunkialueella majaansa pitäneensä HC Vitjazista.

– Siellähän tuli ennen kauden alkua pappi aina paikalle. Siellä rukoiltiin ja niitä kynttilöitä laitettiin palamaan. Ne pahat henget poistettiin sieltä pukukopista. Ja sitten se pappi ruiski vielä vettä sun päällesi, Jormakka muistelee.

Pappi jatkoi työtään KHL-joukkueen bussissakin.

– Mä muistan, kun se tuli siihen mun päälle ja naamaan lensi vettä. Sitten me lähdettiin siitä suoraan. Menin ensimmäisenä bussiin, niin se pappi tuli vielä sinne bussin sisälle ja rupesi ruiskimaan siellä. Mä istuin jo ensimmäisenä siellä bussissa ja sanoin, että älä nyt enää. Olin, että nyt on pahat henget kyllä poistunut tästä kropasta.

Ruohomaa pani myöskin merkille Venäjän vahvan uskonnollisen ilmapiirin.

– Onhan ne venäläiset tosi uskonnollisia. Se on mielestäni ihan tervettäkin, koska itsekin henkilökohtaisesti olen uskonnollinen.

Siperiassa hyviäkin asioita

Yhdessä Jormakka ja Ruohomaa pelasivat kaudella 2020–2021 Sibir Novosibirskissä. Jormakka heitettiin joukkueesta nopeasti ulos.

– Vika peli vieraskiertueella oli Kunlunia vastaan. Huomasin, että kun minut heitettiin vilttiin, niin ajattelin, että aha, nyt taitaa kyllä loppua meikäläisen pelit.

– Sitten lensin vielä Siperiaan. Parissa kotipelissä pääsin kokoonpanoon, mutta eihän se koutsi tainnut hirveästi tykätä musta, enkä minäkään tykännyt kyllä siitä, Jormakka jatkaa.

Sitten tuli potkut. Takkikin vietiin pakkasessa Jormakan päältä.

 – Muistan, kun kutsuttiin toimistolle ja siellä oli varmaan joku 20–30 astetta pakkasta ja mulla oli se joukkueen rotsi päällä, se talvitakki. Sitten kävin pakkaamassa kamani. Huoltajat sanoivat, että hei, annapa toi takki takaisin. Piti sitten hypätä taksiin ilman takkia. Vähän oli kylmä.

Siperiasta monilla on karuja mielikuvia ja sinne tahtomattaan joutuneilla karuja kokemuksia. Ruohomaa korostaa, että Novosibirskin kaupungissa ei ollut valittamista.

– Se oli hieno kaupunki. Puolitoista miljoonaa asukasta. Hyviä ravintoloita. Siellä, jos jossain, näkyy se venäläinen kulttuuri. Ovat ystävällisiä ja kaikki hoituu, Ruohomaa toteaa.