Naisleijonat hävisi MM-kisojen pronssiottelussa Ruotsille voittolaukauskisassa. Ottelu oli tiukka, mutta lopputulos symboloi karusti vallan vaihtumista naisten jääkiekossa Pohjoismaissa.
Päävalmentaja Tero Lehterä kommentoi TV5:n haastattelussa tuntemuksiaan v-sanan kera. Lähellä tietysti oli, mutta ei ihan riittänyt.
Lehterä korosti turnauksen olleen nousujohteinen, mikä piti paikkansa. Alussa Suomen peli kangerteli ja Ruotsi voitti Suomen alkusarjassa 4–1. Pronssiottelua Suomi johti 1–0 mutta hukkasi johtonsa turhaan jäähyilyyn.
TV5:n studiossa Annina Rajahuhta ja Noora Räty katsoivat paremman joukkueen voittaneen.
Studiossa puhuttiin myös sukupolvenvaihdoksesta. Suomella on 2000-luvun alkuvuosina syntyneitä kovan luokan ammattilaisia, kuten Elisa Holopainen, Viivi Vainikka ja Nelli Laitinen. Mutta vajaat kymmenen vuotta myöhemmin syntyneistä yhtä kovia lupauksia ei ole tulossa mukaan.

Veteraanipelaajista Michelle Karvinen ja Jenni Hiirikoski saattoivat pelata viimeisen MM-turnauksensa. Susanna Tapanikaan tuskin on vuosikaupalla maajoukkueessa enää mukana.
Kaikki muuttui seitsemässä vuodessa
Palataan ajassa seitsemän vuotta taaksepäin. Espoon MM-kisoissa 2019 Ruotsi tipahti yllättäen sarjatasoa alemmaksi.
Sen jälkeen Ruotsissa herättiin. Maan jääkiekkoliitto joutui kovan kritiikin ja yhteiskunnallisen paineen keskellä lisäämään panostuksia naisten jääkiekkoon.
Ruotsissa naisten juniorityö on saatu raiteilleen. Maan naisten pääsarjassa pelaajat saavat pelaamisestaan palkkaa.
Suomi oli 2019 MM-kotikisoissaan hopealla. Kulta hävittiin Yhdysvalloille oudolla tuomaripäätöksellä.
Sen jälkeen Suomi on tullut tasaisesti alaspäin. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin Ruotsi on noussut Suomen edelle.
Mikä on liiton strategia?
Suomessa juniorityö on naisten osalta retuperällä, mistä kertoo paljon fakta, että tyttöjen maajoukkue pelaa tällä kaudella B-sarjassa hävittyään viime vuoden MM-kisoissa Unkarille. Moni Unkarissa ei edes tiedä, että siellä on jääkiekossa tyttömaajoukkuetoimintaa.
Jääkiekkoliitolla on naisten jääkiekolle strategia. Ainakin Auroraliigan kehityksen osalta tämä strategia on jäänyt epäselväksi. Pelaajat maksavat Auroraliigassa pelaamisestaan useamman tonnin kaudessa.

Tietysti vastuunsa on yleisölläkin. Ammattimainen toiminta ei ole mahdollista, jos sillä ei ole maksavia asiakkaita.
Paljon löytyy Suomessa syyllistäjiä nais- ja miesjääkiekon epätasa-arvoisesta kohtelusta. Tämä epätasa-arvoisuus johtuu taloudellisista realiteeteista. Syyllistäjistä harva käy itse katsomassa naisten pääsarjakiekkoa maksavana asiakkaana.
Jatkaako Lehterä?
Päävalmentaja Lehterä ei heti MM-turnauksen jälkeen osannut sanoa jatkostaan naisten maajoukkueen päävalmentajana. Isossa kuvassa ei sinänsä ole merkitystä, jatkaako Lehterä päävalmentajana vai ei.
Alamäki on nykyisellä pelaajakehityksellä väistämätön. Ruotsi ja Tshekki karkaavat Suomelta. Venäjäkin tulee joskus takaisin ja sillä lienee resursseja menestyä Suomea paremmin, jos vallankumousta ei maassa tapahdu.
Naisten jääkiekko tarvitsisi Suomessa ryhtiliikkeen. Vastuu on Jääkiekkoliitolla ja seuroilla. Niiden tehtävänä on houkutella lisää tyttöjä lajin pariin ja luoda heille hyvät harjoitteluolosuhteet.
Parempia tuloksia naisten jääkiekosta haluava katsoja voi parhaiten tukea naisten jääkiekkoa menemällä Auroraliigan ottelutapahtumaan tai tyttöjen tai naisten maaotteluun paikan päälle.
Otto Palojärvi





















