Jimi Tauriainen kohtasi painajaisen Chelsea-läpimurron kynnyksellä. Suomalaislupaus avasi kuuden vuoden mittaista matkaansa Valioliigan suurseurassa Atleetin haastattelussa.
Jimi Tauriaisen, 22, haaveet kävivät toteen kaksi vuotta sitten keväällä. Suomalaislahjakkuus pääsi debytoimaan ensin FA Cupissa ja sitten Valioliigassa Chelsean miesten edustusjoukkueessa.
Chelsean akatemiaan teini-ikäisenä liittyneen Tauriaisen Valioliiga-debyytti koitti toukokuussa 2024 paikallisottelussa Tottenhamia vastaan kotiyleisön edessä Stamford Bridgessä. Silloinen päävalmentaja Mauricio Pochettino otti tuolloin nuoren keskikenttäpelaajan vaihdosta sisään viimeiseksi minuutiksi.
Tauriainen oli tätä ennen pelannut ensimmäisen miesten pelinsä FA Cupin viidennellä kierroksella Leeds Unitedia vastaan samalla peliajalla.
Sitten alkoivat vastoinkäymiset. Tauriaisen polven eturistisiteet hajosivat ja koko seuraava kausi jäi välistä. Samoihin aikoihin häneen luottanut päävalmentaja Pochettino vaihdettiin Chelsean penkin päässä Leicester Cityn Valioliigaan nostaneeseen Enzo Marescaan.
Vaikean loukkaantumisensa myötä Tauriainen ei saanut tilaisuutta osoittaa kykyjään uudelle päävalmentajalle. Nyt edustusjoukkueen penkin päässä on jälleen uusi kasvo Liam Rosenior Marescan saatua potkut aiemmin tällä kaudella.
Vakava loukkaantuminen tuli Tauriaiselle huonoon paikkaan läpimurron kynnyksellä.
– Sillä kaudella oli tarkoitus joko pysyä siinä U21:ssä tai sitten lähtisi lainalle. Tietysti olisi ollut minulle iso vuosi, mutta futis on tällaista ja tapahtuu vähän eri juttuja, Tauriainen avasi Atleetille.
– Minulla kävi näin. Ei sille voi mitään ja totta kai se vaikutti minuun tosi paljon, kun oli haluja ja hyvä momentumi siinä päällä. Oli tehnyt edeltävällä kaudella debyytin ja päässyt tosi paljon sen kautta treenaamaan. Kyllä se harmitti.
Tauriaisen mielestä synkkien aikojen keskellä tärkeintä on pitää oma asenne positiivisena.
– Totta kai on ollut vaikeita hetkiä ja niitäkin tulee kaikille. Sillä tavalla hyvä mieli tässä ollut, että en liian kauan syvissä vesissä uinut. Aina yrittänyt vain löytää positiivisia juttuja, mistä ottaa kiinni.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Tauriainen on pysynyt nyt terveenä ja harjoittelemaan Chelsean reservijoukkueen kanssa viime marraskuusta lähtien. Polvivamman jälkeiset pienet vaivat harjoituskaudella viivästyttivät kuitenkin paluuta loppusyksyyn.
– On tullut lihasvammoja ja ne on valitettavia. Ne ovat aika yleisiä, enkä ole todellakaan ainoa ihminen, joka on kamppaillut noiden kanssa. Se vain vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Sitä se on eniten. Ei voi mennä liian kovaa liian nopeasti. Kroppa kuitenkin kertoo jossakin vaiheessa, että pitää vähän höllätä.
Pelejä Tauriainen on saanut vain kaksi alle U21-liigassa ja yhden alasarjacupissa EFL Trophyssa. Muutama viikko sitten hän kärsi harjoituksissa pienen tällin, joka laittoi treenit tauolle viikoksi.
Loppukaudesta jäljellä on enää yksi sarjapeli ja sitten alkavat U21-liigan pudotuspelit.
– Tietysti pelejä ei ole ollut niin paljoa, kun siinä on ollut joitakin taukoja. Ei ole sinänsä pystynyt peleissä pelaamaan, mutta muuten on pystynyt treenaamaan. Treeneissä pitää vain näyttää, että kuka on.
Matka Lontoon suurseurassa alkoi koronakuplassa
Tauriainen oli vain 16-vuotias, kun hän allekirjoitti akatemiasopimuksen Chelsean kanssa heinäkuussa 2020. Nuoren pojan vieressä seisoi tuolloin seuran legendaarinen keskikenttäpelaaja Frank Lampard, joka oli tuolloin edustusjoukkueen päävalmentaja.
– Siitähän on jo tyyliin kuusi vuotta. Olihan se hieno hetki, mutta vähän eli ehkä sellaista kuplaa, eikä osannut oikein realisoida sitä, että tässä ollaan kohta menossa, Tauriainen muisteli.
Tauriainen siirto HJK:n junioreista Lontooseen tapahtui koronaviruspandemian piiskatessa maailmaa. Englannissa oli käynnissä pandemia-ajan pahin sulkutila ja ihmiset eristyksissä kodeissaan.
Tauriaisen oli perheineen ennen siirtoaan tarkoitus lähteä tutustumaan uuteen ympäristöön Englannissa, mutta se jäi ymmärrettävästä syystä välistä. Suomalaislahjakkuus tunnustaa, että tuntui hurjalta muuttaa yksin tuntemattomaan tällaisena aikana.
Myöskään Tauriaisen englannin kielen taito ei ollut vielä vahvimmillaan.
– Jos ollaan rehellisiä, niin oli kyllä pieni suomipoika sormi suussa. Oli kyllä sellainen olo, että mitäköhän tästä tulee. Kolme kuukautta siinä pre seasonilla asuin yksin hotellissa. Ei siellä oikein pystynyt tekemään mitään. Treenitkin oli sellaisia, ettei joukkueena oikeastaan treenattu. Neljän pelaajan ryhmissä ja sitten tehtiin omia juttuja.
– Eihän se ole yhtään ideaali juttu. Siinä oli pakko vain sopeutua siihen ja siinä meni monta kuukautta, ennen kuin alkoi vähän tottumaan siihen touhuun. Ei ollut todellakaan helppo aloitus tuolle Englannin uralle, mutta nyt ollaan jo näin pitkälle tultu, niin kyllä tämä aika tosi nopeasti on mennyt.
Tauriaiselle helpotusta sopeutumiseen toi Chelsean akatemiaan kuulunut nykyinen Suomen A-maajoukkuevahti Lucas Bergström. Häntä kaksi vuotta vanhempi Bergström oli saapunut Lontooseen reilu vuosi aiemmin.
Nuorukaiset asuivat yhdessä alkuaikoina samassa sijaisperheessä. Englannissa alaikäinen ei voinut asua yksin.
Bergström jätti Chelsean viime kesänä siirryttyään Espanjan La Ligaan Mallorcalle.
– Lucas asui samassa perheessä, niin kyllä siinä oli välillä kiva puhua suomea. Siinä pystyi tekemään, mitä pystyi, mutta kyllä Lucas auttoi jonkin verran ja helpotti sisääntuloa sinne seuraan.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jalkapalloperheestä tulevan Tauriaisen päätyminen Chelseaan oli monen asian summa. Seuravalintaa edelsi monenlaisia vaihtoehtoja.
Niitä käytiin läpi perheen kanssa erityisesti itsekin ammatillaisjalkapallouran kokeneen Pasi-isän kanssa. Pasi Tauriainen pelasi Veikkausliigassa HJK:n ja RoPS:n väreissä 1980-1990-luvuilla ja pääsi pukemaan myös A-maajoukkuepaidan päälleen 34 ottelussa.
Myös Tauriaisen isoveli Julius, 24, palloilee nykypäivänä ammatikseen Veikkausliigassa Turussa FC Interissä.
– Faija tuli välillä huoneeseeni, että ensi viikolla lähdetään katsomaan Dortmundin treenejä keskustaan. Sitten oli tarkoitus mennä Arsenaliin ja Barcelonaan. Kyllähän siinä oli vähän sillein, että mitä hemmettiä tässä tapahtuu, Tauriainen muisteli nauraen.
– Chelsea oli totta kai seurannut minua ensimmäisistä U15-maaotteluista asti. Siellä yksi scoutti asui Suomessa ja tuli tervehtimään. Siitä jäi vain sellainen kuva, että halutaan katsoa tämä ja tietysti ensimmäistä kertaa, kun kävimme treenikeskuksessa, niin he ottivat hyvin vastaan ja osoittivat haluavansa oikeasti minut. Faija oli kanssa sitä mieltä, että tämä kuulostaa tosi hyvältä paikalta.
Lopulta viimeinen sana seuravalinnassa oli Tauriaisen äidillä.
– Äiti koki, että (Lontoo) on turvallinen paikka minulle ja ei ole ihan missään keskellä ei mitään. Se olikin oikea paikka ja hyvä valinta.
Turbulenssi ei enää hetkauta
Tauriainen eli onnellisinta aikaansa Chelseassa ennen polvivammaansa kaudella 2023-24. Tuolloin nuori suomalaisen pääsi harjoittelemaan edustusjoukkueen kanssa tekemään miesten debyyttinsä Pochettinon alaisuudessa.
– Kyllähän hänelle (Pochettinolle) olen kiitollinen koko loppuelämäni. Hän näki minussa sen potentiaalin ja tietenkin silloin oli pysynyt hyvin kunnossa.
Tauriainen ihannoi Chelsean miesten joukkueen kanssa treenatessaan erityisesti lontoolaisjätin veteraanitopparia Thiago Silvaa. Se kevät edustusryhmän kanssa oli antoisaa aikaa.
– Välillä mietti, että miten tällainen nelikymppinen voi vieläkin olla pelaamassa näin kovalla tasolla ja niin hyvässä kunnossa. Kyllä siellä huomasi, että pitää olla pirun kova pää kanssa, kun menee joka viikko pelaamaan sinne 40 000 ihmisen eteen. Se ei ole mikään helpoin paikka, mutta kyllä siihen tottuu.
– Se oli tosi hyvää aikaa päästä treenaamaan paljon miesten kanssa ja näkemään, mitä se oikeasti on treenata ja pelata noin kovien pelaajien kanssa. Kyllä sanoisin Chelsean olevan yksi maailman kovimpia seuroja parhaimpina aikoina.
Chelsean edustusjoukkueessa on ollut Tauriaisen aikana lukuisia päävalmentajia, joten nuori pelaaja on joutunut aina todistamaan taitonsa uudelleen.
– Automaattisestihan siitä tulee välillä sellaista turbulenssia, mutta se on tapahtunut jo niin monta kertaa, niin siihen on jo totuttu. Ei se loppujen lopuksi vaikuta mihinkään. Kunhan keskittyy omiin hommiin ja tekee hyvin asiat treenikentillä. Sitten kun pelaa, niin pelaa helvetin kovaa, hän toteaa tyynesti.
Yksi sulkeutunut ovi voi avata toisen
Tauriainen allekirjoitti Chelsean kanssa jatkosopimuksen kesään 2027 saakka viime vuoden toukokuussa. Realiteetti on kuitenkin, että läpimurto lontoolaisseurassa on kiven takana kilpailun ollessa äärimmäisen kovaa.
Miljoonia pelaajasiirtoihin vuosittain tuhlaava Chelsea lähettää jatkuvasti nuoria pelaajiaan lainalle muualle. Tauriainen on kuitenkin jäänyt Lontooseen.
Keskusteluja maisemanvaihdoksesta lainalle muualle kuitenkin käytiin ja tammikuussa siirto oli Tauriaisen mukaan lähellä. Asiat eivät kuitenkaan menneet suunnitelmien mukaan.
– Siinä oli alustavasti kaikki “ready to go”, mutta sitten siinä tuli seurojen välillä jotain. En tiedä itse siitä sen enempää. Se ei sitten vaan onnistunut.
– Sitten vaan tehtiin päätös, että jäädään tänne Chelseaan ja kesällä katsotaan uusiksi, että mistä tuulee ja mihin olisi hyvä päästä. Ei voi kuitenkaan nyt ihan jokaiseen seuraan lähteä.
Tauriaisella on selkeä visio, mitä hän uraltaan seuraavaksi haluaa. Miesten peleihin on päästävä.
– Pitää olla oikea seura, jossa pääsee pelaamaan ja sellainen valmennusryhmä, joka tietää minut pelaajana. Ettei kuitenkaan ihan silmät kiinni hyppää mihinkään, koska kuitenkin nyt on tarkoitus päästä miesten pelejä paljon paremmin pelaamaan.
Vaikka läpimurto Chelseassa ei näytä todennäköiseltä, Tauriainen on kaikkien mahdollisuuksien suhteen avoin. Hän ei ole ajatustensa kanssa yksin, vaan tukena seisoo koko Tauriaisen jalkapalloperhe.
– Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen voi avautua. Niin kuin faija on sanonut, että pitää olla vain kärsivällinen ja valmiina. Se paikka voi tulla ihan milloin tahansa ja vaikka viiden prosentin todennäköisyyksillä. Sitten kun se tulee, niin pitää olla valmiina. Ei tässä auta muu kuin olla koko ajan varpaisillaan.
Joni Ahokas
