Oulun Kärpät on tiedottanut muutoksista. Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen jättää tehtävänsä vuoden kuluttua ja apuvalmentajista Toni Sihvonen vaihtuu Jami Manniseen.
Leijonien vuosituhannen vaihteen luottopelaaja Toni Sihvonen ehti toimia Kärppien apuvalmentajana 16 vuoden ajan. Varmasti ihan liian kauan.
Toni Sihvonen on surullisenkin kuuluisan Petteri Sihvosen veli. Vaikka Kärpät on kahdesti peräkkäin jäänyt Liigan pudotuspelien ulkopuolelle, on Kärpät välttänyt Petteri Sihvosen pahimmat ruoskaniskut todennäköisesti Tonin takia.
Jatkossa Petteri ottanee toisenlaisen asenteen. Vaikka Kärpät voittaisi kultaa, olisi se mahdollisesti voitettu väärällä tavalla, vaikka jääkiekossa ei tyylipisteitä annetakaan viivelähtöjen määrällä.
Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen jättää tehtävänsä 2027. Hän aloitti 2017 ja oli kehittämässä Kärppien toimintaa viihteen monialakonserniksi.
Taloudellisella puolella Kärpillä on mennyt konsernitasolla hyvin liikevaihdon oltua viimeisimmässä tilinpäätöksessä 33 miljoonaa euroa. Tosin heikon urheilumenestyksen takia Kärpät teki noin 700 000 euron taloudellisen tappion.
Oulun Kärpät Oy on sen sijaan tehnyt 2022-25 tappiota yhteensä noin kahden miljoonan euron edestä. Liikevaihto viimeiseltä kolmelta tilikaudelta oli Oulun Kärpät Oy:llä noin 33 miljoonaa euroa.
Kärpissä urheiluliiketoiminta on monien mielestä jäänyt paitsioon. Urheilubisnes tuottaa vain noin kolmanneksen konserniliikevaihdosta. Monialakonsernissa on fokuksen osalta aina haasteensa.
Mutta on silti hämmästyttävää, että valtavilla resursseillaan Kärpät on kahdesti jäänyt rannalle pudotuspeleistä, jonne pääsee nykyään 12 joukkuetta. Viime kaudella KalPan mestaruuteen valmentanut Petri Karjalainen ei saanut tällä kaudella Kärppien kurssia käännettyä.
Kärpät on pelannut virkamieskiekkoa. Joukkueesta ovat puuttuneet Lasse Kukkosen kaltaiset hengenluojat. Urheilujohtaminen on lipsunut Kärpissä raiteiltaan.
Kärppien 2020-luku tuo mieleen Jokereiden 2000-luvun. Urheilupuolella Jokereiden toiminta näivettyi, kun Jokereiden tarkoituksena oli tukea Hartwall-areenan toimintaa.
Tuolloin 2000-luvulla Hartwall-areena tuotti vielä taloudellista voittoa. Jokereiden ottelutapahtumat pitivät areenan tapahtumamäärän riittävällä tasolla, vaikka eivät koko kauden osalta taloudellisesti voitollisia olleetkaan.
Sitten 2009 tuli finanssikriisi ja Hartwall-areenakin ajautui tappiolliseksi. Hjallis Harkimo myi Jokerit ja areenan 2013 hätäpäissään venäläisille.
Kärppien konsernitilanne kärsii heikosta urheilullisesta menestyksestä, mutta Hartwall-areenan ja Jokereiden 2010-luvun alun epätoivoiseenkin tilanteeseen Kärpät-konserni ei tiettävästi ole ajautumassa.
Jokereiden esimerkki on suomalaiselle urheilubisnekselle hyvä varoittava esimerkki. Se Kärpissä otetaan varmasti huomioon uutta strategiaa luotaessa.
Otto Palojärvi
