SM-liigan maalipörssin alivoimalla, ylivoimalla ja tasakentällisin voittanut Juha-Pekka Haataja kertoo, mikä on tärkeintä maalinteossa.
Jääkiekon seuraajien mielipuuhaa on lajitella pelaajia eri kategorioihin. On kahden suunnan senttereitä, työmyyrälaitureita, snipereita, peliä tekeviä puolustajia, peruspakkeja…
Jotkut pelaajat solahtavat tiettyyn muottiin helposti, toisista löytyy monipuolisesti eri ominaisuuksia.
Maalintekijät ovat pelaajatyyppi ja maalintekotaito on ominaisuus, jonka perään Suomen jääkiekkoilussa on huudettu iät ja ajat.
Suomalaisista maalintekijöistä suurimmalle osalle tulee ensimmäisenä mieleen Teemu Selänne. Mutta myös Finnish Flash saalisti mittavalla, 21 kauden mittaisella ja 1451 ottelua käsittäneellä NHL-urallaan runkosarjassa enemmän syöttöpisteitä (773) kuin maaleja (684). Pudotuspeleissä Selänteen saldo oli 130 ottelussa 44+44=88.
SM-liigassa ja maajoukkueessa Selänne keräsi enemmän maaleja kuin syöttöjä.
Kotimaan kaukaloista monelle tulee ensimmäisenä mieleen edesmenneen Arto Javanaisen nimi. ”Java” pöllytti maaliverkkoja 668 ottelussa 462 kertaa. Tällä lukemalla Javanainen on ylivoimaisesti SM-liigan historian tehokkain maalntekijä.
Vuonna 1959 syntyneen Javanaisen ja 1970 syntyneen Selänteen jälkeen suomalaiset ”sniperit” ovat olleet vähissä, 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden joukossa vielä harvemmassa.
Yksi edellisistä liigapelaajista, joihin voi lyödä puhtaasti sniperin leiman, on Juha-Pekka Haataja.
Vuonna 1982 syntynyt ja koronakeväänä 2020 mittavan pelaajauransa lopettanut Haataja iski SM-liigassa 881 runkosarjaottelussa 256 maalia ja antoi 326 maalisyöttöä. 106 pudotuspelissä miehen saldo oli 25+26=51.
Maaleja yli- ali- ja tasavoimalla
Aivan. Kuten joku jo huomauttaa, myös Haatajalla on selvästi enemmän syöttöjä kuin maaleja.
Mutta sähäkästi luistellut Haataja oli siitä mielenkiintoinen pelaaja, että hän teki maaleja (ja pisteitä) monipuolisesti. Hän voitti alivoimamaalien pörssin kaudella 2008–2009 tekemällä neljä av-maalia, ylivoimamaalien pörssin kahdesti (11 yv-maalia kaudella 2011–2012 ja 12 yv-maalia kaudella 2012–2013) sekä koko liigan runkosarjan maali- ja pistepörssin kaudella 2012–2013 Kärpissä tehoilla 28+31=59.
HIFK:n mestaruuskeväänä 2011 Haataja voitti pudotuspelien pistepörssin saldolla 8+8=16.
Ja, mikä myös huomionarvoista, kevään 2018 pudotuspeleissä Haataja voitti pudotuspelien tehopörssin lukemalla +9.
Oulun Kärppien kasvatti oli siis monipuolisesti tehokas.
Mutta silti: Haataja oli ennen kaikkea sniper.
Atleetti haastatteli Haatajaa liigafinaalien yhteydessä Kouvolan jäähallissa.
Vieläkö Suomesta tänä päivänä löytyy Juha-Pekka Haatajan tyyppisiä snipereita?
– Jos ihan rehellisiä, ja nöyriä, ollaan, ei löydy, Haataja vastasi.
– Finaalijoukkueista tulee ensimmäisenä mieleen Tapparan Kasper Simontaival, joka on vähän sinne päin. Mutta ei, ei vaan tule muita mieleen, Haataja jatkoi.
Haataja huomautti, että nykyään pelaajille ei riitä yksi erinomainenkaan erityisominaisuus.
– Okei, tuli minullekin pisteitä ja syöttöjä. Jos puhutaan, että olin pelkkä sniper, en tiedä, miten oikea sana se on. Mutta nämä jätkät ovat paljon monipuolisempia kuin minä olin joskus, Haataja analysoi.
Yksi asia ei koskaan muutu
Peliuransa jälkeen Haataja on muun muassa tehnyt nuorten pelaajien yksilövalmennusta Viima Hockeyssä.
– Roolini oli hyökkäyspeli- ja taitovalmentaja. Yksilöiden kanssa olen tehnyt myös erikoistilannevalmennusta, erityisesti ylivoimaa, Haataja kertoo.
Hän on pyrkinyt opettamaan nuorille nimenomaan niitä taitoja, jossa itse oli hyvä.
Mutta miten paljon esimerkiksi maalintekotaitoa pystyy opettamaan?
– Pystyy tiettyyn pisteeseen asti. Olen aina sanonut nuorille, että pääasia ei ole se, että tähtää johonkin, vaan se, että ampuu nopeasti, onetimerilla.
– Mennään vähän syvemmälle dataan. On tutkittu, että kiekko on pelaajan lavassa keskimäärin 0,6 sekuntia ennen kuin tämä tekee maalin. Se tarkoittaa, että kiekko lähtee nopeasti, Haataja korostaa.
Hän huomauttaa, että monet nykypäivän apuvälineet voivat olla hyödyllisiä apuja harjoittelussa, mutta jääkiekon peruslainalaisuuksia niiden avulla ei pysty uhmaamaan.
– Pääasia on se, että kun kun ampuu nopeasti onetimerin, maalivahti ei ehdi asettua. Se on edelleen tärkein asia maalinteossa, että opettelee ampumaan suoraan syötöstä. Se on mulle aina se juttu, eikä se tule ikinä muuttumaan.
Harri Pirinen
