MM-jalkapallo on edennyt vaiheeseen, jossa ensimmäinen pudotuskierros on pelattu ja jäljellä on 16 joukkuetta. Periaatteessa nyt ollaan siinä tilanteessa, jossa MM-kisoja on totuttu pelaamaan alkulohkojen jälkeen, kirjoittaa Atleetin toimittaja Panu Markkanen näkökulmassaan.
MM-kisat pelattiin vuosina 1998-2022 32:n joukkueen turnauksena. Alkulohkoista kaksi meni jatkoon, kaksi putosi pois. Pudotuspelit alkoivat neljännesvälierillä. Uusitussa 48:n joukkueen mallissa tällä viikolla pelattu ensimmäinen pudotuskierros on ikään kuin ylimääräinen. Tämä ylimääräinen kierros mahdollisti myös sen, että yllättäviä joukkueita pääsi mukaan jatkopeleihin ja ennätyksiä laitettiin uusiksi.
Uusittu malli toi paljon kauniita tarinoita ja urheilun muotisanaston mukaisia ”hienoja matkoja”. Mutta valtaosaltaan hienot tarinat saivat nyt päätöksen. Kotimatkan. Minään kovin yllätyksellisenä ei neljännesvälierien kokoonpanoa voi pitää.
UEFA sai tähän vaiheeseen mukaan seitsemän joukkuetta, aika lailla normaalin määrän verrattuna aikaisempaan. Eli miltei puolet joukkueista tulee Euroopasta. Oikeastaan vain Saksan putoaminen oli megaluokan yllätys, mutta sekin tapahtui Paraguaylle, toisen mahtimaanosaliiton, Etelä-Amerikan CONMEBOLIN, edustalle. Se, että Marokko voitti Hollannin, ei voi suurena yllätyksenä pitää, kun peilaa viime vuosien kehityskaaria.
UEFAn edustajia on siis mukana seitsemän: Ranska, Norja, Englanti, Portugali, Espanja, Belgia ja Sveitsi. Kaikki ne maat ovat jatkossa, joita vakavasti spekuloitiin maailmanmestariehdokkaiksi. Etelä-Amerikasta on jatkossa neljä maata: Argentiina, Brasilia, Kolumbia ja Paraguay. Näistä ainoa yllättäjä on Paraguay ja sekin siksi, että joukkue voitti Saksan. Muuten Paraguayn pääsy neljännesvälieriin ei mikään hirmuisen sensaatio ole.
Afrikan liiton, CAFin, joukkuemäärä neljännesvälierissä on kaksi. Tässäkään ei ole oikeastaan mitään yllättävää. Pohjois-Afrikkalainen Marokko on jo jonkinlainen kestomenestyjä ja Egyptin tietty potentiaali oli tiedossa. Muiden Afrikan joukkueiden kisat tullaan muistamaan enemmänkin hyvästä taistelusta ja sinnittelystä, kuten vaikkapa Kongon demokraattisen tasavallan, Senegalin tai erityisesti Kap Verden tapauksissa.
Kisojen suurin voittaja on maanosamielessä Pohjois- ja Väli-Amerikan maanosaliitto CONCACAF. Kisojen kaikki kolme isäntämaata ylittivät kaksi ensimmäistä aitaa tyylikkäästi. USA, Kanada ja Meksiko jatkavat kisoja, ainakin vielä muutaman päivän. Sen sijaan Aasialle kisat olivat suunnaton pettymys. Arabimailta ei kukaan odottanutkaan mitään, mutta Etelä-Korean vaisuus ja Japanin osin huono arpaonni pudottivat nämä mahdolliset menestyjät aikaiselle matkalle kotiin.
Paljon on siis puhuttu kisojen yllätyksellisyydestä ja arvaamattomuudesta. Yksittäisiä yllätystuloksia onkin tullut, samoin yllättävän tiukkoja otteluja, mutta loppujen lopuksi neljännesvälieriin selviytyneet joukkueet eivät juuri yllätyksiä sisällä. Useat suurmaat tietävät tarkkaan, miten turnauksia pelataan ja voimia säästeltiin alkulohkon otteluissa – tämä oli nyt huomattavasti helpompaa, kun iso osa lohkokolmosista pääsi jatkoon. ”Ylimääräinen” ensimmäinen pudotuspelikierros oli jo totisempaa touhua.
Seuraavaksi ratkaistaan joukkueet kahdeksan parhaan joukkoon. Hyvin todennäköisesti puolivälierissä nähdään hyvinkin tutut maat jatkossa – tietysti hirmuisessa hypessä etenevien isäntämaiden mahdollisuudet pudottaa suurempia ovat täysin olemassa. Käytännössä neljännesvälierät tulevat olemaan Eurooppa vastaan muu maailma -mittelöä, kuten niin monta kertaa aiemminkin.
Maailmanmestari tulee joka tapauksessa tittelinsä ansaitsemaan. Voittaakseen mestaruuden, täytyy pelata kahdeksan ottelua ja voittaa niistä viisi viimeistä. Kuka sen tekee, on pokaalinsa varmasti ansainnut.
Panu Markkanen
