90 vuotta sitten Suomi hallitsi maailmaa – kolmoisvoitto Hitlerin silmien edessä

Elokuun alussa tuli kuluneeksi 90 vuotta suomalaisjuoksijoiden legendaarisesta kolmoisvoitosta 10 000 metrillä Berliinin 1936 olympiakisoissa. Ilmari Salminen voitti kultaa, Arvo Askola hopeaa ja Volmari Iso-Hollo pronssia.

Berliinin olympiakisat jäivät surulliseen historiaan natsien propagandakisoina. Valtakunnankansleri Adolf Hitler teki parhaansa valtansa pönkittämiseksi. Vuonna 2014 eräs Vladimir Putin toisti Sotshin talviolympialaisissa samaa kaavaa ennen sotatoimiaan.

Mutta suomalainen yleisurheilu ja varsinkin pitkänmatkan juoksu olivat Berliinin kisoissa voimissaan. Paavo Nurmi oli jo vetäytynyt radoilta, mutta nuoremmat intoutuivat hänen esimerkistään treenaamaan armottomasti.

Vaikka juoksijat amatöörejä olivatkin, harjoittelivat he Suomessa ammattimaisesti valtion antaessa kaiken tuen. Suomi oli pitkänmatkanjuoksun harjoittelussa tuolloin kaikkia muita edellä, eivätkä afrikkalaisjuoksijat olympialaisiin tuolloin vielä osallistuneet.

Suomalaiset kontrolloivat Berliinin 10 000 metrin juoksua täysin. Viimeisille kierroksille suomalaisten vauhdissa pysyi mukana enää Japanin Murakoso. Hänelläkään ei ollut viimeisellä kierroksella mitään jakoa suomalaisia vastaan.

Radiossa Martti Jukola selosti ”Murakoso jää, Murakoso jää”. Se on jäänyt elämään suomalaisten urheiluselostusten legendaarisimpaan historiaan.

Ilmari Salmisen voittoaika oli 30.15,4. Arvo Askola oli toinen ajalla 30.15,6. Kolmanneksi sijoittunut Volmari Iso-Hollo juoksi ajan 30.20,2.

Näillä ajoilla olisi otettu 2026 Kalevan kisoissa sijat kolme, neljä ja viisi. Miten Kalevan kisojen kolme parasta urheilijaa Tuomas Heikkilä, Jarkko Järvenpää ja Konsta Saksola olisivatkaan pärjänneet Berliinin olympiaradalla 1930-luvun välineillä Salmista, Askolaa ja Iso-Holloa vastaan?

Paavo Nurmen ja Ville Ritolan muistavat kaikki, mutta Salmisesta ei tullut vastaavanlaista legendaa kansakunnan muistiin, vaikka hän voitti myös EM-kultaa 1934.

Varmaankin siksi ei tullut, koska Salminen ei pitänyt suurta meteliä itsestään. Hän ei välittänyt julkisuudesta.

Kymenlaakson vilja-aitasta Elimäeltä kotoisin olleesta Salmisesta olisi kenties voinut tulla Berliinin olympialaisissa kaksoisvoittaja. 5000 metrillä hän jäi kuitenkin kuudenneksi kaaduttuaan 600 metriä ennen maalia.

Gunnar Höckert voitti 5000 metrillä Suomelle kultaa ja Lauri Lehtinen hopeaa. Pronssi meni Ruotsiin.

Presidentti Mauno Koivisto oli tuolloin 12-vuotiaana kesäleirillä. Hän muisteli 1992 Barcelonan kesäolympialaisten mitalikahveilla, että lapsille tultiin kertomaan pettyneeseen sävyyn, että ”sieltä tuli vain kaksoisvoitto”.

Berliinin 10 000 metrin kolmoisvoitto oli Suomelle viides ja toistaiseksi yhä viimeisin yleisurheilun kolmoisvoitto Suomelle olympiakisoissa. Yleisurheilussa suomalaiset eivät ole voittaneet olympiamitalia Lontoon 2012 kisojen jälkeen, jolloin Antti Ruuskanen voitti hopeaa.