Ammattivedonlyöjät Juuso Tikanoja ja Joonatan Vuorela käyvät Atleetin vedonlyöntistudio-ohjelmassa läpi bookkereiden pahimpia mokia.
Pekingin talviolympiakisat olivat koronapandemian takia eräänlainen urheiluhistorian farssi. Kisat urheiltiin tyhjille katsomoille.
Tai oli paikalla muutamia kymmeniä kiinalaisia kutsuvieraita, median edustajia sekä olympiaurheilijoita. Mutta tavalliset katsojat eivät paikan päälle päässeet.
Vedonlyöntiyhtiöillä oli omat haasteensa. Ne olivat tv-lähetysten varassa. Joonatan Vuorela hyötyi tästä paljonkin.
– Koronaolympialaiset 2022, Peking ja Veikkaus. Siellähän ei ollut katsomossa ketään. Ei ollut live-inkkareita tai ketään, kuka olisi painanut, että nyt tuli maali. No mitä se tarkoittaa? Eikö ne tarjoa sitten live-kertoimia ne bookereille? Totta kai ne tarjoaa, muistelee Joonatan Vuorela.
– Eli sitten se katsoja katsoo sitä telkkarista tai striimistä tai jostain. No sitten se voittaa, kenellä on nopein TV-lähetys. Ja Veikkaukselle ainakin pystyi lyömään vetoa seuraavasta maalintekijästä sen jälkeen, kun se maali oli jo tapahtunut, Vuorela jatkaa.
Vuorelaa harmittaa, ettei hänellä ollut yhtä nopeaa suoraa lähetystä kuin kaverillaan.
– Siinä sai yhden vedon. Itse asiassa kaverin tv, mistä se katsoi, oli jotain 10 sekuntia mun tv:tä edellä, niin se sanoi, että se sai aina kaksi vetoa.
– Veikkaukselle oli siis silloin tällainen, että sä sait 50 euroa lyödä liveä yhden vedon. Ja sitten kun se oli ratkennut, sä sait toisen vedon, Vuorela lisää.
Mutta aikaisin aamulla kannatti heräti. Naisleijonien pelit lihottivat Vuorelan pankkitiliä.
– Heräsin esimerkiksi katsomaan Naisleijonien peliä kuudelta aamulla. Kyllä siinä oli niinku valuea, Vuorela naurahtaa.
Vuorela ei tienestejään Pekingin kisoista kerro. Hän todennäköisesti tienasi paremmin kuin moni Naisleijonista, joiden tulot olivat Pekingin olympialaisten aikaan valtiovallan myöntämän 10 000 euron vuosittaisen apurahan varassa.
