Jääkiekon MM-turnaus on Suomessa niin iso spektaakkeli, että se sai valtiovallan ryhtymään järeisiin toimiin taistelussa Venäjän urheilun paluuta vastaan.
Urheilun välimiestuomioistuin CAS päätti viime perjantaina, ettei perusteita Venäjän sulkemiselle kansainvälisestä jääkiekosta enää ole. Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n selittelyt turvallisuussyistä eivät olleet juridisesti riittäviä.
Suomen Jääkiekkoliitto julkaisi perjantaina heti päätöksen jälkeen tiedotteen, jossa paheksui Venäjä-ratkaisua. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen kuitenkin ilmoitti, että Suomi osallistuu jääkiekon MM-turnauksiin.
Sosiaalisen median kansalaisraivo heräsi. Sen jälkeen ääneen pääsivät tasavallan presidentti, ulkoministeri ja suomalaiset johtavat poliitikot. Maanantai-iltana Jääkiekkoliitto ja Hietanen kertoivatkin, ettei Suomi suostu pelaamaan MM-kisoissa Venäjää vastaan.
Tiistaina valtion liikuntaneuvosto julkaisi kovaa tekstiä sisältäneen tiedotteen:
Valtion liikuntaneuvosto toteaa, että valtion rahoitusta saavien lajiliittojen ja näiden lajien maajoukkueiden ei tule urheilla Venäjän maajoukkueita vastaan niin kauan, kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
Valtion liikuntaneuvosto kehottaa lisäksi jokaista suomalaisurheilijaa harkitsemaan vakavasti osallistumistaan myös muihin urheilutapahtumiin, joihin Venäjää edustavat urheilijat osallistuvat.
Käänne on yllättävä. Viime kesänä Kansainvälinen Olympiakomitea KOK ilmoitti, että Venäjä voi palata kansainväliseen urheiluun. Päätösvastuun KOK sysäsi lajiliitoille, joista useampi on jo ottanut Venäjän takaisin.
Suomalaiset yksilöurheilijat ovat kohdanneet venäläisurheilijoita syksyn aikana useammassa lajissa. Eikä unohdeta, että jo viime maaliskuussa hiihdon maailmancupin kisoissa Lahdessa nähtiin tositoimissa venäläisiä, joista Saveli Korosteljov sijoittui 10 kilometrillä kolmanneksi pudottaen Arsi Ruuskasen palkintosijalta.
Kansainvälinen Tennisliitto ITF ei sulkenut venäläisiä kilpailuistaan Ukrainan sodasta huolimatta. Venäjän tennistähdet ovat pelanneet suomalaisia vastaan maailmalla viimeisen neljän vuoden ajan.
Suomi totteli Afrikan Kirsti-tätiä
Miksi valtiovalta heräsi vasta jääkiekon MM-kisojen takia? Varmaankin kansalaispalautteen takia.
Tennis tai judo eivät hetkauta massoja, mutta Leijonat on Suomessa melkoinen instituutio. MM-jääkiekkoa seuraa se kuuluisa Pihtiputaan mummokin.
Vielä viime kesänä KOK:n Venäjä-päätöksen myötä Suomen poliittiset päättäjät tyytyivät voivottelemaan. Tavallinen kansalainen sai poliitikkojen viesteistä kuvan, ettei Suomen poliittinen johto voi tehdä mitään, jos KOK:n zimbabwelainen puheenjohtaja Kirsty Coventry haluaa venäläiset kisoihin.
Äidillisesti ehtoja saneleva Coventry vaikutti Suomen valtiovaltaa kovemmalta vallankäyttäjältä. Lammasmaisesti toteltiin tämän olympiapaimenen käskyjä.
KOK:n päätös siis jo käytännössä ratkaisi CAS:n päätöksen Venäjän oikeudesta pelata jääkiekon MM-kisoissa. Toimittaja Jari Porttila kirjoitti Atleetin blogissaan, ettei perjantainen päätös voinut olla suomalaisille yllätys.
Suomessa poliitikot reagoivat vasta sitten, kun tuli oikeasti paloi perseen alla. Heikki Hietasen kommentit viime perjantaina julkaistussa Jääkiekkoliiton tiedotteessa raivostuttivat suomalaisia, ja poliitikkojen oli jo uskottavuutensa takia ryhdyttävä toimiin.
Venäjälle ei haluttukaan kääntää toista poskea. Karhun syleilystä päästiin eroon 1991, eikä sinne haluta takaisin.
Todennäköisesti Venäjä ei pelaa vuoden 2027 jääkiekon MM-kisoissa. Venäläisille ei myönnetä viisumeita, ja useampi maa ilmoittaa, ettei tule pelaamaan Venäjää vastaan.
Lisäksi IIHF uhkaa menettää useita sponsoreitaan. Huippu-urheiluhan pyörii rahalla. Ei MM-kisoja järjestetä, jos ne eivät tuota taloudellista voittoa.
Voi käydä niinkin, ettei 2027 jääkiekon MM-turnauksia edes pelata. Nykytilanteessa se olisi looginenkin ratkaisu, jos Venäjää ei muuten saada kuriin, vaikka läntinen maailma häviäisikin.
Ainahan voidaan järjestää korvaavia turnauksia. Neuvostoliitto boikotoi Los Angelesin 1984 olympialaisia, mutta järjesti samaan aikaan itselleen ja vasalleilleen Hyvän tahdon kisat, joissa tehtailtiin kovia tuloksia.
Tietysti tulitauko tai rauha voi muuttaa tilannetta radikaalisti. Venäjä on ajautunut sotansa takia taloudellisiin vaikeuksiin ja saattaa ihan aidosti pyrkiä Ukrainan kanssa jonkinlaiseen tulitaukosopimukseen maan nykyisten vallanpitäjien aseman turvaamiseksi.
Venäjällä voi myös tapahtua yllättäviä muutoksia. Alkuvuodesta 1991 Suomessa spekuloitiin itänaapurin suhteen monenlaisilla kauhukuvilla, mutta ei Neuvostoliiton hajoamisella. Sehän oli silloin tietysti kauhukuva itään rähmällään olleille poliitikoille.
Kun sota päättyy, on Venäjä joka tapauksessa otettava kansainvälisiin urheilutapahtumiin takaisin. Nyt käydään taistelua siitä, kenellä on kansainvälisessä urheilussa eniten vaikutusvaltaa.
Venäjä on tällä rintamalla ottanut Kirsty Coventryn avulla tänä vuonna isoja voittoja. Suomalaiset urheiluvaikuttajat seurasivat tätä touhua viime perjantaihin saakka sormi takapuolessa, kunnes kansa heräsi.
Mieleen tuli entisen tasavallan presidentin Mauno Koiviston lentävä lause: ”tarttis varmaan tehdä jotain”.
Otto Palojärvi
