31-vuotias ruotsalainen kestävyysjuoksija Andreas Almgren on uskomaton urheilija. Hän on siirtynyt vuosi vuodelta yhä pidemmille matkoille ja on nyt jo 10 000 metrin Euroopan mestari ja MM-kolmonen.
Tänään Andreas Almgren teki debyyttiinsä maratonilla New Yorkissa. Esitys ei jättänyt epäilyksiä, etteikö ruotsalainen olisi jatkossa myös maratonin maailmanhuippu. Hän voitti elämänsä ensimmäisen maratonin ja juoksi hitaalla, mäkisellä reitillä absoluuttisen huippuajan 2:06.01, vaikka puolimatkaan tultiin 2.08-tahtia. Raskaan kilpailun reittiennätys on 2:04.58, kun lajin maailmanennätys on 1:59.30.
Ainutlaatuinen tarina
Vuonna 2014 Almgren voitti 800 metrillä juniorien (alle 20-vuotiaiden) MM-pronssia ajalla 1.45,65. Tulevina vuosina hän kärsi paljon loukkaantumisista, eikä ura edennyt odotetusti.

Kaudella 2019 mies alkoi keskittyä enemmän 1500 metrille. Kaksi vuotta myöhemmin alkoivat kiinnostaa myös 3000 ja 5000 metriä. Seuraavana vuonna näillä matkoilla syntyivätkin Ruotsin ennätykset 7.34,31 ja 13.01,70. Tässä vaiheessa uraansa mies ymmärsi, että hänen tulevaisuutensa olisi pidemmillä matkoilla. Hapenottokyky ja juoksun äärimmäinen taloudellisuus ovat todellakin hänen vahvuutensa.
Kaksi vuotta tästä ja kauden 2024 selkeät päämatkat olivat jo vitonen ja kymppi huimilla ajoilla 12.50,92 ja 26.52,87. Siitä eteenpäin ura on ollut pelkkää nousukiitoa.
Vuotta myöhemmin tuli 5000 metrin Euroopan ennätys 12.44,27 ja kympiltä MM-pronssia huimassa kirikilpailussa. Maailmanmestariksi juossut Ranskan Jimmy Gressier oli maalissa vain 0,25 sekuntia ennen ruotsalaista.
Siirtymä maantielle
Almgren harjasi syksyllä puolimaratonin MM-kullan Euroopan ennätyksellä 58.06. Hän julkaisi avoimesti tietoja maratonharjoittelustaan kohti New Yorkia. Kilometrimäärät olivat 200-240 viikossa. Tupla-vk eli kaksi vauhtikestävyysharjoitusta päivässä ovat olleet hänen ohjelmassaan jo vuosia.
Yksi miehen maratonharjoitus pisti itselläni silmään. 20 kilometriä niin, että joka toinen kilometri kovaa, joka toinen rullailua. Rullailukilometrien vauhti oli 3.15 eli 3700 metrin cooperin vauhtia. Mutta sellaista huippumaratoonarien harjoittelu on, hissuttelutahdit eivät palvele mitään. Vauhdit kertovat kaiken siitä, kuinka järkyttävän kovat Almgrenin aerobinen ja anaerobinen kynnys ovat.

Ruotsalainen on todellakin pitkän tien kulkija. Panostus urheilemiseen on ollut aina valtavaa. Siitä huolimatta hän on opiskellut tuotantotaloutta Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa. Hän valmistui maisteriksi matematiikassa syventyen optimointiin ja systeemiteoriaan.
Vaikka Almgren on ollut huippujuoksija jo vuosia, miehen viralliset verotettavat vuositulot Ruotsissa olivat vuonna 2024 vain noin 19 000 euroa. Hän on tehnyt urheilu-uraansa rahoittaakseen osa-aikatöitä datatieteilijänä.
Rahahanat auki
Nyt kun hän on siirtymässä maantielle, rahaa tulee aivan eri tavalla. Pelkästään New Yorkin voitolla irtosi liki 90 000 euroa eli lähes viisi kertaa hänen toissavuotiset tulonsa. Siinä on ratajuoksijan ja maantiejuoksijan arkirealismin ero.
Toki ruotsalainen allekirjoitti kesällä 2024 muhkean sopimuksen Niken kanssa. Se takaa jo mainion perustoimeentulon sekä nohevat bonukset voitoista ja ennätyksistä. Summia ei ole julkistettu, mutta New Yorkin bonus lienee liki sama kuin voittopalkintoraha. Enää ei ole tarpeen tehdä osa-aikatöitä…

Vaikka Almgren varmasti tunnistaa talouden realiteetit, hän on ilmoittanut tähtäävänsä Los Angelesin olympialaisissa 2028 nimenomaan 10 000 metrille, sen jälkeen hänestä tulee päätoiminen maantiejuoksija. En pitäisi ihmeenä, vaikka näkisimme hänessä ensimmäisen eurooppalaisen kahden tunnin alittajan maratonilla. ME-tuloskin, ei ihan mahdoton…
Lauri Hollo





















