Video: Sportivo TV

Karmea kauhukuva Mestiksestä – riittääkö B-liigaan edes joukkueita ensi kaudeksi?

Lauri Hollo |

Mitä pidemmälle jääkiekkokausi etenee, sitä selkeämmäksi on käymässä, että SM-liigan ensi kauden 14+10 joukkueen A- ja B-liigamalli oli suuruudenhullu ajatus, kirjoittaa Atleetin kolumnisti Lauri Hollo.

Monet kriitikot esittivät uuden liigamallin julkistuksen yhteydessä jo vuosi sitten huolensa siitä, ettei Suomesta löydy 24 seuraa, jotka saisivat jalkeille edes puoliammattilaisjoukkueen. Puhumattakaan siitä, että niiden pää pysyisi taloudellisesti pinnalla.

Nyt nämä tuomiopäivän ennustajat voivat läpsiä itseään tyytyväisinä selkään.

Jos sarjataulukot jäädytettäisiin nyt, B-liigaan lähtisivät KooKoo, Pelicans ja Jokerit. Niiden kanssa ensi kauden B-liigaa pelaisivat varmuudella Mestiksen tämän hetken neljä parasta eli Iisalmen Peli-Karhut, TuTo Hockey, Kiekko-Vantaa ja Joensuun Kiekko-Pojat. Kolmesta muusta paikasta Rovaniemen Kiekko, KeuPa HT, Nokian Pyry ja Kokkolan Hermes vääntäisivät play offeissa. Toki Imatran Ketterä voi hyvinkin vielä nousta sarjataulukossa.

Tähän listaan tiivistyy paljon. Suljettu sarja loi aikanaan tilanteen, missä kuilu liigan ja Mestiksen välillä kasvoi valtavaksi. Se on valtava edelleen.

Rahat vähissä – eikä tilanne parane B-liigalla

RoKi pelastui konkurssilta lokakuussa, kun se sai kuin saikin hoidettua 65000 euron verovelkansa.

KeuPa taas ilmoitti tarvitsevansa loppuvuoden aikana noin 300000 euroa lisää, jotta se pystyy ylipäätään pelaamaan kautensa loppuun. Jos nämä kaksi seuraa olisivat kuukahtaneet tai kuukahtavat vielä, riittäisi ensi kauden B-liigapaikkaan se, että pelaa Mestiksen läpi. Kaikki nousisivat. Tosin myös Nokian Pyry on pahassa talouskurimuksessa.

Eetu Paasovaara, Ketterä
Eetu Paasovaara on Imatran Ketterän kantavia voimia. Kuva: All Over Press

Muista Mestiksen seuroista vain Imatran Ketterä ja IPK toimivat mitenkuten terveellä talouspohjalla. Hermeksen, Kiekko-Vantaan ja JoKP:in tilanne on kiikun kaakun. TuTo Hockey teki viimeisimmällä julkisesti löytyvällä tilikaudellaan 31000 euroa liiketoiminnan voittoa, mutta yhtiön omavaraisuusaste oli rajusti miinuksella.

Liigalisenssivaatimuksiin kuuluu seuran taseen positiivinen oma pääoma ja riittävä maksuvalmius, eikä erääntyneitä velkoja saa olla. Lisäksi B-liigan lisenssimaksu ensi vuodeksi on 250000 euroa niiltä seuroilta, joilla ei liigaosakkeita ole.

B-liigasta tuleva arviolta noin 350000–450000 euron tv-rahapotti olisi nopeasti syöty pelkkään lisenssimaksuun ja siihen, että moni seura joutuu palkkaamaan toimistolleen lisäväkeä. Rohkenen myös epäillä, ettei B-liigan status kirkasta auraa sponsorien silmissä. Mestiksessä seuroilla on ollut sama taattu tv-näkyvyys.

Siirtymäajat eivät poista ongelmia

Oman pääoman ja hallin yleisökapasiteetin suhteen on määritelty siirtymäaika, joka luo hiukan pelivaraa.

Koska viisi nykyisistä yhdeksästä Mestis-seurasta ei täytä 2500 katsojan hallivaatimusta, vähintään kolme pienemmän hallin seuraa voi nousta B-liigaan vain siirtymäajan turvin. Seurojen tai niiden kotikuntien on kuitenkin investoitava hallien laajennuksiin ennen syksyä 2029.

Jos hallin katsojakapasiteetti pitää tuplata, siihen tuskin laajennus riittää, vaan on rakennettava uusi halli. Nykyisessä taloustilanteessa sellainen on kunnille iso kynnys, eikä pienille paikkakunnille moisia pytinkejä tehdä yksityiselläkään rahalla.

Iisalmeen on jo suunnitteilla monitoimiareena, jota alettaisiin rakentaa vuonna 2029. Imatralla Ketterä on aloittanut omakustanteisen hankesuunnittelun hallin laajentamiseksi, mutta tontin ja rakenteiden rajat tekevät yli 1200 lisäpaikan laajennuksen hankalaksi.

Paikkojen tuplaaminen aiheuttaa ongelmia myös siinä, että ilmanvaihto, käytävätilat, ravintolapalvelut ja wc-tilat pitäisi arvioida uudelleen. Lisäksi viranomaismääräykset esimerkiksi paloturvallisuudesta ja poistumisteistä tiukentuisivat.

Vantaalla kaavaillaan 2000-paikkaisen hallin laajennusta, mikä voisi onnistuakin, mutta Nokialla ja Keuruulla ainoa mahdollisuus on kokonaan uusi halli.

Kokkolan Hermes
Kokkolan Hermeksen kotiluola vetää 4200 katsojaa. Kuva: All Over Press

Talouden suhteen siirtymäkauden poikkeuspykälä antaa nousijaseuroille lisäaikaa oman pääoman kuntoon saattamiseen, kunhan verovelkoja tai maksamattomia palkkoja ei ole. Lisäaikaa on kuitenkin vain yhden tilikauden verran.

Siirtymäajat ovat hyvä asia, mutta ne eivät poista monen seuran talousongelmia. Varsinkin, kun omiakin investointeja pitää samaan aikaan tehdä.

Riittääkö ensi kaudeksi ylipäätään varmuudella seuroja B-liigaan? Jos niitä ei mahdollisten konkurssien takia riittäisi, mitä sitten tehtäisiin?

Mitä jos tulee konkursseja?

Tähän on varauduttu jossain määrin. Ensi kauden B-liiga voidaan pelata vaikkapa kahdeksalla tai yhdeksällä joukkueella. Tarvittaessa sarjapaikkaa voisivat hakea myös Suomi-sarjan kärkiseurat, kunhan ehdolliset lisenssivaatimukset täyttyvät. Se on kuitenkin lähinnä sanahelinää.

Suomi-sarjaa johtavalla SaPKolla ei kulje taloudellisesti kukkeasti, mutta toisaalta isoa hätääkään ei ole. 2833 katsojaa vetävä Talvisalon jäähalli olisi sille hyvä liigavaltti.

SapKon toimisto
Olisiko SaPKosta hädän tullen liigaseuraksi? Kuva: All Over Press

On melko irvokasta, että Suomi-sarjan joukkueista parasta taloudellista tulosta tekevät kevytrakenteiset yhdistyspohjaiset seurat, joita ovat esimerkiksi Kalajoen JHT, Lempäälän Kisa, Järvenpään Haukat ja opiskelijoiden kaljaliigajoukkueella pelaava Jyväskylän Riemu. Ne ovat käytännössä amatööriporukoita.

Jääkiekkoliiton ja Liigan uudet, syksyllä 2026 vahvistetut lisenssiehdot eivät enää vaadi liigaosakkuutta, joten osakeyhtiöpakkoakaan ei ole. Yhdistyspohjainen seura voi siis saada lisenssin myös nykyisessä yhtiömuodossaan, kunhan muut taloudelliset ja olosuhdekriteerit täyttyvät. Ja kunhan märät päiväunet kävisivät toteen.

Jokainen Suomi-sarjan seura on ilmoittanut ensi kauden tavoitteekseen pelaamisen Mestiksessä, joten haihatteluksi menee.

Osakeyhtiöpohjaisista vain uusikaarlepyyläinen MuIK Hockey on tehnyt viime vuosina positiivisen liiketuloksen. Osakeyhtiöseuroista eniten pakkasella on SaPKon talous, sitten FPS:n ja Lapuan Virkiän. B-liigatason valmiuksia ja orgaanisaatiota ei ole kenelläkään ensi kaudeksi.

Eloonjäämiskamppailu

Tulevina(kin) vuosina kyse on A-liigan takana melkoisesta eloonjäämiskamppailusta. Jos mietitään tätä hetkeä, kolmen korkeimman sarjatason yleisökeskiarvot ovat Liigassa 4693, Mestiksessä noin 1000 ja Suomi-sarjassa noin 400. Kun Suomi-sarja muuttuu ensi kaudella käytännössä uudeksi Mestikseksi, kuilu sen ja liigan välillä kasvaa entisestään.

TuTo Hockey
TuTo Hockey pelasi SM-liigassa viimeksi kaudella 1995–1996. Kuva: All Over Press

Nykyisten mestisläisten yleisömäärät B-liigassa todennäköisesti hieman nousisivat, sillä teoriassa liigasta pudonneita vastaan saataisiin paremmin väkeä liikkeelle. Mutta KeuPa–Nokian Pyry-ottelun yleisömäärä ei nouse yhtään sillä, että sarjan nimi on Mestiksen sijaan B-liiga.

Tilannetta ei ainakaan helpota se, että Aition Kiuas-podcastille oli vuodettu Mestis-seurojen Liigalle lähettämä hätäkirje, jonka mukaan seuroilla ei ole vieläkään selkeitä vastauksia sarjan tarkasta rakenteesta, taloudellisesta tulonjaosta tai siirtymäaikojen käytännön tulkinnoista. Ja liigahakemukset tulisi jättää jo marraskuun lopussa.

Yhtälö ei ole todellakaan helppo nyt, eikä tulevinakaan vuosina. Lienee selvää, että liigamallissa on hyvin pian pelaajien eniten kannattamat 12+10 tai jopa 10+10 joukkuetta. Seurojen elinvoimaisuuden näkökulmasta 10+8 voisi tosin olla paras malli.

Näkökulma: Lauri Hollo

ARTIKKELIIN LIITTYVIÄ AIHEALUEITA