Atleetin Kovaa, korkealta ja pitkälle ohjelmassa herrat Antero ja Anssi Mertaranta spekuloivat yhdessä lentävän reportterin Jari Porttilan kanssa mm. suomalaisten pika-aiturinaisten menestysmahdollisuuksia tänä vuonna.
Naisten pika-aitojen muutos sekä maailmalla että Euroopassa on ollut järisyttävä. Viime vuosina kenkäteknologia on vaikuttanut erityisesti pika-aitoihin merkittävästi.
Toki se on vaikuttanut monessa muussakin juoksulajissa. Kylmää faktaa on kuitenkin se, että viime kaudella eurooppalaisista Sveitsin Ditaji Kambundji juoksi 12,24, Hollannin Nadine Visser 12,28. Lotta Haralan SE on 12,65.
On hyvä muistaa, että Bulgarian D-ajan tuote Jordanka Donkova piti hallussaan ME-tulosta 12,21 vuodet 1998-2016, kunnes jenkki Kendra Harrison juoksi 12,20. Kyse on 28 vuodesta.
Nyt ME on Nigerian Tobi Amusanin 12,12, parhaat eurooppalaiset ovat noin kymmenyksen päässä. Se on aika hämmästyttävää, sillä vielä viisi vuotta sitten tilanne oli täysin toinen.
Vuonna 2019 Annimari Korte oli Euroopan tilaston kolmas, Reetta Hurske kuudes ja Nooralotta Neziri 14:s. Seuraavana vuonna Korte oli tilaston viides, Neziri seitsemäs ja Hurske 11:s. Ne olivat tilastollisesti parhaat suomalaiskaudet. Sen jälkeen olemme jääneet ajallisesti kauemmas terävimmästä kärjestä.
2020 Euroopan kärki oli Visserin 12,68, kolmosaika 12,73. seuraavana vuonna Visser juoksi 12,51, maanosan kolmosaika oli 12,62. Paras suomalainen oli tuolloin 12,91 juossut Korte.
Kehitys on laukannut valtavalla vauhdilla. Korte oli 2021 ajallaan Euroopan tilaston 14:s, viime kesänä hän olisi ollut tuolla ajallaan sijalla 28. peräti 0,67 sekuntia kärjestä.
Suomalaisten menestysmahdollisuuksista pika-aidoissa on puhuttu jo pitkään. Laji on noussut meillä hiukan kulttiasemaan. Onko siihen ollut syytä?
Lotta Harala on toki ollut edellisillä kausilla tilaston kuudes ja viides, mutta aikaero on kasvanut kolmen joukkoonkin noin 0,3 sekunnin suuruiseksi.
Pystyimmekö hyödyntämään Korten, Nezirin, Haralan ja Hurskeen luoman buumin arvokisoissa? Hurske toki voitti sisäratojen EM-kullan, mutta ulkoradoilla vain hän on mainitusta nelikosta päässyt koskaan arvokisafinaaliin oltuaan Rooman EM-karkeloissa kuudes huippukaudellaan 2024. Välierissä kaikki ovat toki säännöllisesti vierailleet.
Ja mitä tällä haluan sanoa? Sitä, että EM-kilpailujen mitalistiksi suomalaisjuoksijoilla on nyt paljon pidempi matka kuin vuonna 2019. Haralan ennätys on 12,65, Saara Keskitalon 12,81. Hurskeen ja Nezirin kilpaileminen koko kaudella on täysi arvoitus. Uusia eurooppalaisnimiä tunkee koko ajan haarukkaan 12,70-12,80, vaikka kausi on vasta alussa. Finaalipaikkakin olisi suomalaisilta loistosuoritus.
Potentiaalisin sinne on edelleen konkari Harala, jonka suhteen olemme viisaampia keskiviikon Paavo Nurmi Gamesin jälkeen.
Lauri Hollo
