Alisa Vainio juoksi maratonin salaa valmentajaltaan – nyt hän on Euroopan mestari

Lauri Hollo |

Maratonin Euroopan mestarin Alisa Vainion kohdalla kaikki ylisanat on jo kuultu sekä kirjoitettu. 28-vuotias suomalainen teki suorituksen, joka oli kuin unesta. Paukusta kärkeen ja ero vain kasvoi kaikkiin muihin koko ajan. Hänen tarinansa juniorilupauksesta huipulle on monipolvisen kiehtova.

Olin omien urheilijoideni kanssa Porin Kalevan kisoissa vuonna 2015. Hyvin pienikokoinen ja lapsenkasvoinen 17-vuotias lappeenrantalainen herätti ansaittua huomiota voittamalla 10 000 metrin kilpailun ajalla 32.58,17. Askel oli lennokas ja kevyt. Tuosta tulee vielä jotain, ajattelin. Aika oli muuten muutaman sekunnin tarkkuudella sama kuin Birminghamin kultamaratonin ensimmäinen kymppi.

Pienet rypyt alkoivat nousta esiin samana syksynä. Vainio juoksi maratonin salaa silloiselta valmentajaltaan Rami Virlanderilta, joka ei olisi siihen lupaa antanut. Kaksikon tiet erosivatkin pian ja valmennusvastuuseen astui Jarmo Viskari. Vainio tunnettiin itsepäisenä himoharjoittelijana, joka ei osannut kuunnella itseään (tai valmentajaansa) ja teki usein ihan mitä itse halusi.  Voin vain kuvitella, millainen työ hänellä on ollut ”kesyttää” vikuroiva nuori nainen. Seuraavat vuodet olivatkin täynnä jatkuvia loukkaantumisia ja takapakkeja.

Vaikeita vuosia

Takaisin jonkinlaiselle kehitysuralle hän pääsi 2018. Maratonkin meni 2.34 ja tuli valinta seuraavaksi vuodeksi Dohan MM-kilpailuihin. Siellä juostiin epäinhimillisissä oloissa, järkyttävässä kosteudessa ja kuumuudessa. Vainio oli liki kolmen tunnin ajallaan 26:s, ero kärkeen 24 minuuttia. Rohkaisevana kuitenkin pidettiin, että hän oli seitsemänneksi paras eurooppalainen. Keskeyttäneitä oli 27, mutta heihin ei kuulunut sisukas suomalainen.

Kausi 2020 jäi kokonaan väliin, seuraavana vuonna tuli kaksi hyvin keskinkertaista kilpailua. Ihmiset alkoivat unohtaa, että sellainenkin juoksija kuin Alisa Vainio on edelleen olemassa. Uusi muistutus tuli keväällä 2022, kun hän juoksi Rotterdamissa ensi kertaa urallaan alle 2.30. Se riitti Eugenen MM-kisoihin, missä sijoitus oli 16:s ajalla 2.30.29. Edelle ehti vain kolme eurooppalaista. Vajaa kuukausi myöhemmin Münchenin EM-kisoissa kohtalona oli keskeytys. Koronavirus jylläsi elimistössä ja leikki oli pakko jättää kesken. Sen jälkeen hän ei ole keskeyttänyt yhtäkään maratonia.

Uusi nousu

Seuraavana vuonna ennätys parantui tulokseen 2.27.26. MM-Budapestin hurjassa helteessä tuli tajunnan rajamailla sija 22, Vainio oli nyt jo kolmanneksi paras eurooppalainen. 2024 Rooman EM-kilpailujen puolimaraton meni vihkoon, aika 1.11.50 ja sijoitus 26:s. Syksymmällä tuli kuitenkin puolimaratonin SE 1.09.30 ja maratonin ennätys 2.25.36. Nämä olivat kenties sykäys tulevalle, sillä tuon jälkeen Vainio ei ole tähän päivään mennessä juossut yhtään huonoa kilpailua.

Kausi 2025 alkoi Tokion MM-kisoilla, missä Vainio oli afrikkalaispuristuksessa sensaatiomaisesti viides parhaana eurooppalaisena. Vain kolme viikkoa myöhemmin tuli Vantaan SM-maratonilla SE 2.23.07. Meni vain kaksi kuukautta ja tulos parani Valenciassa aikaan 2.20.48. Siitä kaksi kuukautta ja Sevillassa pamahti nykyinen SE 2.20.39. Taas kaksi kuukautta ja paras eurooppalainen Pariisin maratonilla.

Seuraavaksi afrikkalaiset nippuun

Seitsemään kuukauteen tuli sensaatiomaiset viisi maratonia – ja kaikki huippusuorituksia. Moni ajatteli, että Vainio polttaa itsensä loppuun. He olivat väärässä. Pariisin jälkeen Vainio keskittyi harjoitteluun – ja tuloksen näimme tänään. Täysin suvereeni esitys, voitto viidellä minuutilla. Todella haastavalla reitillä juostu aika 2.22.26 enteilee sitä, että Vainio tulee juoksemaan nopealla reitillä ja huippuolosuhteissa 2.17-2.18. Ehkä joulukuussa tutussa Valenciassa. Sellainen aika tietäisi jo sitä, että afrikkalaisten haastaminen ensi vuonna Pekingin MM-kilpailuissa olisi täysin realistinen näkymä. Ja 2028 siintelevät Los Angelesin olympialaiset. Viiden renkaan kisoissa Vainio ei ole vielä koskaan juossut.

Vainion pääsy tähän pisteeseen ei ole hetken huuman ansiota. Hän on tehnyt ongelmistaan huolimatta tinkimätöntä työtä jo yli 10 vuotta. Ne ovat sisältäneen jopa 200-250 kilometriä juoksua viikoittain. Ja sitä hän rakastaa. Pankkiin kertyneistä harjoitusvuosista maksetaan korkoja nyt. Hiukan mörököllimäinen valmentaja Jarmo Viskari ansaitsee myös kehut. Hän on oppinut käsittelemään urheilijaansa tismalleen oikein – ja myös kuunnellut tätä. Yhteispeli ja -ymmärrys ovat avain menestykseen.

Lauri Hollo

ARTIKKELIIN LIITTYVIÄ AIHEALUEITA