Jope Ruonansuun Martti Ahtisaarella oli vääränlainen kutina Jani Sievisestä

Otto Palojärvi |

Tänä kesänä on tullut kuluneeksi 30 vuotta Atlantan 1996 kesäolympiakisoissa. Niissä kisoissa uimari Jani Sievinen oli uransa huipulla, mutta jäikin yllättäen toiseksi.

Jani Sievinen oli 1990-luvulla Suomen merkittävimpiä urheilujulkkiksia. Hän oli suunnilleen yhtä suosittu kuin Mika Häkkinen, Teemu Selänne tai Jari Litmanen.

Sievisen päämatka oli 200 metrin sekauinti. Sillä matjalla hän jäi 18-vuotiaana Barcelonan 1992 olympiafinaalissa neljänneksi.

– Kyllä mua vit**taa, kommentoi Sievinen YLE:n tv-haastattelussa heti finaalin jälkeen ja sai niskoilleen paheksuntaa.

Sievinen ei ollut niiden kisojen ainoa suomalaiskiroilija. ”Vi**u, ei pysty”, sanoi pronssinyrkkeilijä Jyri Kjäll erätaukopsyykkauksessa. ”Voi p**kele poika, minkä teit”, sanoi puolestaan urheilijohtaja Kalevi Tuominen kultameloja Mikko Kolehmaiselle tv-kameroiden edessä.

Barcelonan kisojen jälkeen Sievinen voitti 200 metrin sekauinnissa 39 perättäistä kilpailua. Häntä pidettiin Atlantan 1996 olympialaisten varmana kultamitalistina.

Jope Ruonansuu tiivisti odotukset Hömppäveikot-viihdeohjelmassa. Hänen esittämänsä parodiahahmo presidentti Martti Ahtisaaresta ilmoitti Radio 47:n haastattelussa, että ”mulla on kyllä sellainen kutina, että kyllä se Sievisen Jani polskii sen kultamitalin sieltä Atlantasta”.

Kävi kuitenkin niin, että Sievinen jäikin Atlantassa hopealle.

– Sehän oli pettymys, kun lähdin kultaa hakemaan ja hopeeta tuli. Barcelonan 1992 kisojen jälkeen en hävinnyt kertaakaan omaa lajiani neljään vuoteen. 39 kilpailua voitin peräkkäin ja sitten hävisin Atlantan olympiafinaaliin, Sievinen muisteli viime talvena Atleetin Sporttikärpänen-ohjelmassa.

Unkarilainen Attila Czene päihitti Sievisen Atlantassa 200 metrin sekauintifinaalissa. Voi yhä spekuloida, olisiko näin käynyt, jos Sievinen ei olisi mennyt tuhlaamaan energiaansa uusintauinnissa paikasta 200 metrin vapaauinnin finaaliin?

Sieviselle tarjottiin finaalipaikka hänen sivumatkalleen uusinnan kautta hänen uituaan alkuerissä saman ajan toisen kilpailijan kanssa ja hän otti haasteen vastaan. Päätös ei ollut kenties järkevä.

Kolmisenkymmentä vuotta Atlantan kisojen jälkeen Sievinen totesi Sporttikärpäsessä, että tappio Czenelle oli kuitenkin seurausta harjoittelun puutteesta.

 – Ei siinä mitään ihmeellistä tapahtunut. Mä jäin pari sekuntia muun muassa ennätyksestäni, mitä käytännössä tarkoittaa, että se on viisi metriä suunnilleen matkassa. Eli en ollut vaan harjoitellut tarpeeksi hyvin.  Eli alkoi vähän niin kuin ote lipsumaan siinä, sanotaan puoli vuotta ennen olympialaisia.

Sievinen korostaa, ettei lähtenyt Atlantan kisoihin takki auki.

– En missään tapauksessa rotsi auki lähtenyt. Ei mulla semmoinen olo käytännössä ollut. Mutta kun monta vuotta sä treenaat ihan hemmetin kovaa, niin jossain kohtaa tulee aina semmoinen, että ei vaan kykene siihen enää. Ja mun ura tuli nyt sitten semmoisen vaiheeseen.

Sievisen 200 metrin sekauinnin hopea on joka tapauksessa kaikkien aikojen paras suomalaisuimarin saavutus olympialaisista. Onkin ironista, että se tuntuu yhä isolta pettymykseltä.

Sievisen jälkeen uinnissa suomalaisista on saavuttanut olympiamitalin vain Matti Mattsson oltuaan 200 metrin rintauinnissa pronssilla Tokiossa 2021. Ja muistettakoon vielä kylmä fakta, että Pariisin 2024 olympialaisissa suomalaiset eivät voittaneet yhtään mitalia missään lajissa.

Sievisen Atlantan olympiahopeaa voi jälkikäteen pitää todella hienona saavutuksena. Olkoonkin, että 39 voiton putki katkesi siinä kisassa.

ARTIKKELIIN LIITTYVIÄ AIHEALUEITA