Yleisurheilukausi alkaa olla suomalaisittain ohi. Atleetin kolumnisti Lauri Hollo analysoi, ketkä ovat kansainvälisellä mittapuulla tämän hetken potentiaalisimmat nuoren polven suomalaisyleisurheilijat.
Suomi on nuorten arvokisamenestyjien luvattu maa. Heitä löytyy historiasta todella paljon, mutta aivan liian monella kehitys tyssää viimeistään aikuisiän alkumetreillä. Pitkälti tämä johtuu siitä, että suomalainen järjestelmä – jos sellaista edes ylipäätään on olemassa – ei tue urheilemiseen täysillä satsaamista.
Nytkin meillä on iso nippu todella lahjakkaita nuoria. Mutta suuri kysymys on, kuka heidät vie sinne aikuisten arvokisamenestyjiksi, kun pitäisi alkaa toteuttaa niin sanottua huippuvaiheen valmennusta? Juuri tämä on se klassinen pullonkaula.
1. Alisa Launonen
2010 syntynyt turkulainen on monien mielestä jopa lahjakkaampi ottelija kuin kolme vuotta vanhempi Enni Virjonen. Ehkä on, ehkä ei, sitä me emme voi vielä tietää. Launonen teki joka tapauksessa U18-sarjan EM-kilpailuissa SE:n. Verrokit ovat hurjat, Virjonen ja Saga Vanninen. Launonen on tässä ikäluokassa kolme pistettä Virjosta edellä, Vanniseen on eroa yli 200 pistettä. Ja hän on samassa sarjassa vielä ensi kaudellakin. Huikea tulevaisuuden näkymä tässä vaiheessa.
2. Enni Virjonen
U20-sarjan seiskaottelun suvereeni maailmanmestari, taskussa myös U18-sarjan EM-kulta. Korkeudessa, keihäässä ja 800 metrillä ehkä eniten parantamisen varaa. Mitään sysiheikkoja lajeja ei toki ole. Ja 800 metrin petrausoletuskin johtuu vain siitä, että Virjonen on juossut 400 metriä huikeasti 54,73, siihen nähden tuplamatkan 2.16 on vielä hyvin kesy. Virjonen olisi täydellisellä nappisuorituksella päässyt jo tänä kesänä aika lähelle Saga Vannisen aikuisten SE-tulosta. Ensi kesänä hyvinkin jo aikuisten Pekingin MM-kisoissa.
3. Pinja Kärhä
Kärhä oli kesällä U20-sarjan MM-kilpailujen moukarin ennakkosuosikki maailmantilaston ykkösenä. Nuori nainen oli todella maansa myynyt, kun tulikin ”vain” hopeaa. Se on juuri oikea asenne. Voimaa uupuu vielä verrattuna Krista Tervoon ja Silja Kososeen, mutta tekniikka on hienolla mallilla. Ja juuri näin päin nuoren urheilijan pitääkin itseään kehittää. Voimasta ei ole iloa, ellei tekniikka ole ensin kunnossa. Kuusi metriä nyt Kososta perässä, oletus on, että lähivuosina ero kapenee.
4. Jere Murto
17-vuotias Murto oli suvereeni U18-sarjan EM-kilpailuissa. Ikäluokan maailmantilastossa seuraavana on kolme intialaista, 3-8 metriä alavieskalaisen takana. Hän on listauksen nelosena siksi, että Murto on ikäisekseen todella vahva ja monia muita fyysisesti kehittyneempi. Siitä on tässä ikävaiheessa kova etu muihin nähden. Kaikki muistavat Elmo Keskitalon, jolla kasvoi parta jo 13-vuotiaana. Murrossa on kuitenkin paljon perinteistä positiivista suomalaista keihäsjurrikkuutta. Hän nauttii olostaan ja elämästään pienellä paikkakunnalla, siitä lähteestä liki kaikki suomalaiset keihäsmenestyjät ovat nousseet. Matka aikuisten tasolle on kuitenkin pitkä, siitä kertoo aikuisten 800 gramman välineellä heitetty 69,22, 100 grammaa kevyempi keppi on lentänyt yli 13 metriä pidemmälle.
5. Ella Mikkola
Huima korkeushyppylahjakkuus, jonka tekniikka on parhaimmillaan aivan loistava. Lisäksi hän on kropaltaan kuin tehty korkeushyppyyn, pitkät raajat ja hoikka runko. Viime vuonna tuli U20-sarjan EM-hopea, tänä vuonna saman ikäluokan MM-kisoista nelossija. Hyppäsi viime vuonna 190, tänä vuonna kehitystä tuli sentti. Etenkin kesän 2025 parhaat hypyt näyttivät siltä, että senttejä korkeammaltakin olisi voinut mennä. Tänä kesänä ihan samaa lennokkuutta ei nähty. Valmennus jatkossa on iso kysymys, hän on edelleen lapsuusvuosiensa valmentajan Laura Moision hoteissa. Oikea korkeusvalmentaja pitäisi löytää mahdollisimman pian. Evästä todellakin on ensimmäiseksi suomalaiseksi kahden metrin hyppääjäksi.
6. Aleksi Ahlfors
Harvinainen nuori suomalainen mieskestävyysjuoksijalupaus. U20 MM-kisojen 3000 metrin viitossija oli huima suoritus. Ennätys jo 7.50. Päämatka on jatkossa kuitenkin 5000 metriä. Siinä noteeraus vasta 13.57, mutta jos olisi päässyt kesällä sopivaan kisaan, se olisi valistuneen arvion mukaan noin 13.40. Vain aikansa hyperlupaus Ari Paunonen on kaikkien aikojen Suomen tilastoissa edellä. Kylmäpäinen raumalainen on taktisesti mainio juoksija, myös loppuveto on kova. Inttivuosi edessä, mutta isolla mielenkiinnolla pitää odottaa seuraavia muutamaa vuotta. Jos terveyttä piisaa, vitosen ennätys voi olla yllättävänkin pian 13.20.
7. Pyry Heiskanen
17-vuotias vantaalainen nykäisi U18 EM-kisoissa pituuden mestariksi huimalla tuloksella 779, tulos oli myös ikäluokan SE. Ja hänen päälajinsa ainakin tähän asti on ollut pika-aidat, missä kaveri teki kesällä myös SE:n. Todella lupaava monilahjakkuus, mutta mikä lienee jatkossa päälaji? Toki ensi vuonnakin U18-sarjassa urheilevan nuoren ei tarvitse vielä valintaa tehdä.
8. Janne Verho
17-vuotias kangasalalainen paransi tällä kaudella viiden kilon moukarin ennätystään poskettomat 12 metriä tulokseen 76,26. Jatkuuko yhtä huima kehitys? U18 EM-kilpailuista tuli pronssi. Toki peli muuttuu rajusti, kun lähestytään aikuisten 7,26 kilon moukaria. Tilastoissa viisikiloisella maailman seiska ja Euroopan ykkönen. Kova tulevaisuuden näkymä.
9. Volmari Paananen
Vuoden Verhoa nuorempi Volmari Paananen oli samoissa U18 EM-kisoissa moukarin kuudes. Myös kuula, kiekko ja keihäs lentävät erittäinkin asiallisesti. Ylöjärveläinen on fyysisesti vielä täysi raakile, mutta aivan erinomainen tyyppi. Kun ”kukkakeppi” saa lisää voimaa, mihin välineet lentävätkään? Todella hieno ja kehityskelpoinen aihio.
10. Emma Juntunen
18-vuotias oululainen juoksi ratakierroksen aidat kesällä 57,61 ja oli U20 MM-kisojen välierässä. Se on suoritus, joka herättää odotusarvoja. 100 ja 200 metrin nopeus on sillä tasolla, että happomatkaa on hyvä alkaa rakentaa. Toki maksiminopeuttakin on vielä parannettava. 2008 syntyneistä maailman 13:s ja Euroopan kolmas. Kun taiten valmennetaan, kauroja kyllä on.
Näkökulma: Lauri Hollo
