Kempeleen Kiri 2026 – nuori nousija ilman Perttu Ollia elää seuraavaa vaihetta

Kempeleen Kiri tulee Superpesis-kauteen 2026 vahvasti “nousevan seuran” kulmasta. Se oli viime kaudella runkosarjassa seitsemäs ja eteni puolivälieriin, jossa Vimpelin Veto katkaisi matkan. Samalla KeKi kuitenkin osoitti, että se pystyy pelaamaan ennakkoon kovempia joukkueita vastaan tasapäisesti. Joukkue on nuori, sisäpeli monipuolinen ja ulkopelissä on jo nyt elementtejä, joilla Kempele voi napata yksittäisissä peleissä kovia päänahkoja.

Asiantuntijan arvio – Sami Österlund

“Ulkopelin osalta Kempele joutuu keskittymään 0 ja 3-tilanteisiin tai yrittää jollain toisella tavalla ratkaista vaihtotilanteiden ongelmat. Toisaalta vaikka Väliaholla olisi heikkoudet vaihtotilanteissa niin on vastaavasti sarjan yksi parhaista 3-tilanteen lukkareista, ellei paras. Sisäpelin osalta uskon että Kempele tekee tarpeeksi tilannetta kunhan 0-tilanne purkautuu Hollannin ja Alaspään kautta. Juoksujakin on odotettavissa. Kempeleellä on sisäpelissä myös musta hevonen joka on Tuukka Etula”

Kokoonpano ja pelaajamuutokset

Pelaajalista:

• Aaro Ojanperä
• Aatu Saastamoinen
• Arttu Ruuska
• Niilas Luukkonen
• Joona Haapanen
• Markus Keski-Petäjä
• Tuukka Etula
• Olli Heikkala
• Ossi Meriläinen
• Paavo Hakala
• Saku Saloranta
• Teemu Hollanti
• Tino Alaspää
• Tuomas Jussila
• Tuukka Sarkkinen
• Ville Väliaho

KeKin runko on edelleen vahvasti oman kasvun ja nuorten lahjakkuuksien varassa. Tuukka Sarkkinen ja Ossi Meriläinen muodostavat joukkueen lyöntirungon ydinparin, Tuomas Jussila ja Olli Heikkala johtavat etenemistä ja vaihtoja, ja taustalta tukea tuovat muun muassa Teemu Hollanti, Tino Alaspää, Aatu Saastamoinen ja Arttu Ruuska.

Pelitapaan nähden tämä on looginen ydin: Kempele ei nojaa yhteen “ylisuureen” supertähteen, vaan useaan hyvään Superpesis-tason ratkaisijaan.

Suurin yksittäinen muutos on Perttu Ollin lähtö. Viime kaudella Olli oli joukkueen monipuolisimpia pelaajia: 26 tuotua juoksua ja 66,5 prosentin kärkilyöntiprosentti (145/218) kertovat pelaajasta, joka teki jatkuvasti oikeita asioita sekä etenijänä että tilanteentekijänä. Nyt Olli siirtyy Manseen vahvistamaan puolustavaa mestaria, mikä jättää Kempeleelle ison aukon lyöntijärjestyksen alkupäähän ja koppariosastolle.

Myös Juhani Ojala ja Jani Lassila ovat siirtyneet pois: Ojala Oulun Lippoon ja Lassila niin ikään Lipon riveihin sekä toiseksi pelinjohtajaksi. Näiden siirtojen vaikutus näkyy ennen kaikkea ulkopelin syvyydessä ja kokemuksessa.

Vastapainoksi Kempele jatkaa selvästi nuorekkaalla linjalla: kokoonpanossa on useita 18–23-vuotiaita nimiä (kuten Paavo Hakala ja Tino Alaspää), joiden roolia kasvatetaan askel askeleelta. Valmennus luottaa siihen, että heidän kehityskäyränsä jatkuu ylöspäin.

Lukkarina jatkaa Ville Väliaho, jonka rooli on yksi koko joukkueen tärkeimmistä. Vaikka hän ei tilastoissa erotu sisäpelin kärkihahmona, ulkopelin puolella hän on joukkueen sydän: vaikea perussyöttö, syöttönopeuksien ja -korkeuksien vaihtelu sekä pelin lukeminen ovat nostaneet hänet sarjan inhottavimpien lukkareiden joukkoon.

Ulkopelissä Väliaho kompensoi osan siitä kokemuksen menetyksestä, jonka Olli ja Ojala jättävät jälkeensä.

Viime kauden suoritukset – sisäpelin rakenne

Tilastojen valossa KeKi:n sisäpeli oli jo viime kaudella pudotuspelitason joukkuetta. Runkosarjassa joukkue teki 12+188 lyötyä juoksua, toi 208 juoksua ja kirjasi 54,3 prosentin kärkilyöntiprosentin.

Juoksuero +13 (194–181) kertoo siitä, että suurin osa otteluista oli tasaisia – ja juuri tasaisissa peleissä Kempele käänsi ennakkoon kovempia joukkueita vastaan useamman ottelun edukseen.

Lyödyissä juoksuissa Tuukka Sarkkinen ja Ossi Meriläinen olivat joukkueen selkeitä ykkösratkaisijoita, mutta top3-data näyttää, että Meriläinen oli lyödyissä lopulta niukasti edellä. Sarkkinen ja Jussila täydensivät kärkeä:

Top 3 lyödyt

Pelaaja	Ottelut	Kunnarit+Lyödyt	Lyödyt
Ossi Meriläinen	33	0+59	59
Tuukka Sarkkinen	33	3+51	54
Tuomas Jussila	33	1+28	29

Meriläisen 59 lyötyä ja Sarkkisen 54 lyötyä tekevät heistä yhden sarjan vaarallisimmista kotiuttajakaksikoista, kun ottelut ratkeavat jaksojen lopuissa. Jussila tuki heitä sekä lyöntivoimallaan että monipuolisella roolillaan, ja on siksi Kempeleelle enemmän kuin pelkkä “kolmosvaihtaja” – hän toimii linkkinä etenemisen ja kotiutusten välillä.

Etenijäpuolella Kempeleellä oli laaja, mutta ei aivan sarjan terävintä kärkeä vastaava porukka. Top3-tuotujen tilasto kertoo kuitenkin, että joukkueessa oli kolme selkeää kärkipelaajaa:

Top 3 tuodut

Pelaajat	Ottelut	Tuodut
Olli Heikkala	33	34
Teemu Hollanti	26	29
Tino Alaspää	30	27

Heikkalan 34 tuotua, Hollannin 29 ja Alaspään 27 kertovat siitä, että KeKi:llä oli useampi pelaaja, joka pystyi kantamaan kärjen vastuuta. Perttu Ollin 26 tuodun juoksun poistuminen on iso menetys, mutta samalla se avaa tilaa esimerkiksi Alaspään ja Saastamoisen roolien kasvattamiselle.

Kärkilyönneissä Kempele oli myös vahva. Siinä missä Olli oli koko sarjan mittakaavassa huippuluokkaa, Heikkala ja Jussila täydensivät kärkikolmikon niin, että sisäpelin runko pysyy kilpailukykyisenä myös Ollin lähdön jälkeen:

Top 3 kärkilyönnit

Pelaaja	Ottelut	Onnistuneet kärkilyönnit	Kärkilyönnit yhteensä	Onnistumis %
Olli Heikkala	33	146	240	60,8%
Perttu Olli	32	145	218	66,5%
Tuomas Jussila	33	141	231	61,0%

Tästä muodostuu sisäpelin ydin: Heikkala ja Jussila rakentavat ja jatkavat tilanteita, Meriläinen ja Sarkkinen viimeistelevät, ja nuori kaartikin pystyy kantamaan osansa vastuusta. Ollin poistuminen pudottaa hieman kärkilyöntimääriä ja laatua, mutta joukkueessa on silti paljon hyvää – monella pelaajalla on kokemusta monesta roolista, ja sisäpelin ryhmitys on joustava.

Ulkopeli – Väliahon ympärille rakentuva identiteetti

Kempeleen ulkopelin identiteetti rakentuu pitkälti Ville Väliahon ympärille. Lukkari on yksi sarjan hankalimmista: matala ja vaikeasti luettava perussyöttö, aktiivinen etenijöiden haastaminen ja kyky pelata syöttöjä aivan sääntöjen rajoilla tekevät hänestä vastustajille hermoja raastavan pelaajan. Pelinjohtajien arvioissa Väliaho on ollut useamman kerran esillä vuoden lukkarina tai sen lähituntumassa.

Takakentällä KeKi menetti aiempina kausina kokeneita nimiä, ja viime kaudella Juhani Ojala ja Perttu Olli kantoivat isoa vastuuta koppariosastolla. Nyt kun Olli siirtyy Manseen ja Ojala Lippoon, Kempele on väistämättä tilanteessa, jossa ulkopelin takakenttä nuorentuu ja oppii kovissa peleissä. Tämä voi alkuun maksaa muutaman turhan juoksun, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa uutta kovaa kaksikkoa tuleviksi vuosiksi.

Polttolinjassa Jussila on edelleen iso palanen. Hän on yksi sarjan parhaista kolmospolttajista: vahva heittokäsi, hyvä liike ja pelin lukeminen tekevät hänestä sen pelaajan, jonka kautta ulkopelin varmuus pitkälti kulkee. Kun keskikentällä ja etukentässä nuori kaartikin kehittyy, KeKi:llä on ulkopelissä potentiaalia ottaa vielä selviä askeleita eteenpäin – etenkin, jos uudet kopparit pystyvät täyttämään Ollin ja Ojalan jättämän aukon kohtuullisessa ajassa.

Kokonaiskuva ja simulaation ennuste

Yhdistämällä viime kauden tilastot, Perttu Ollin lähdön, nuoren rungon ja Väliahon johtaman ulkopelin, Kempeleen Kiri asettuu kauteen 2026 vahvana “top 6” ‑ehdokkaana ja potentiaalisena yllättäjänä pudotuspeleissä. Se ei ole aivan mestarisuosikkien (Manse, Jymy, KPL, Veto) tasolla materiaalin laajuudessa, mutta parhaimmillaan se pystyy voittamaan kenet tahansa, mikä nähtiin jo edelliskauden yksittäisissä peleissä.

Simulaatiotasolla perusskenaario on runkosarjan sijoitus sijoilla 6–8 ja paikka puolivälierissä. Jos ulkopeli kestää ja korvaajat pystyvät paikkaamaan Ollin poistumisen edes osittain, KeKi voi jälleen olla se joukkue, joka “vääränä vastustajana” tiputtaa ennakkosuosikin jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Mestaruuden todennäköisyys on kuitenkin selvästi pienempi kuin kärkikolmikolla – Kempele tarvitsee vielä yhden tai kaksi kautta, jotta nuori runko ehtii kypsyä ja sisä- sekä ulkopelin taso nousee tasaisemmin illasta toiseen.

Tältä pohjalta Kempeleen Kiriin kannattaa suhtautua joukkueena, jota kukaan ei halua kohdata syksyllä tilanteessa, jossa oma peli on vähänkin ailahtelevaa. KeKi on edelleen nouseva seura – mutta nyt sen täytyy osoittaa, että se ei ole vain yllätysvalmis altavastaaja, vaan myös arjessa riittävän tasainen, jotta se pystyy taistelemaan sarjan absoluuttista kärkeä vastaan myös pitkissä sarjoissa.

Atleetin ja asiantuntijoiden ennusteet

Joukkuetta klikkaamalla pääset Superpesis 2026 joukkue-ennakkoon. Takaisin Atleetin miesten Superpesis 2026 ennakkosivulle pääset tästä.