Suomen miesten lentopallomaajoukkue lentää korkeammalla kuin koskaan. EM-pronssi ja MM-kisapaikka ovat jo taskussa, eikä olympiapaikkakaan ole mahdottomuus. Naisten maajoukkueen kohtalo taas on ollut karumpi. Paikka ensi vuoden MM-kisoihin on ollut vuosien mittaan yhden voiton päässä.
Suomen naisten lentopallomaajoukkue on pelannut vajaan kymmenen viime vuoden aikana kolmesti EM-kisoissa. Vuosien 2019, -21 ja -23 EM-lopputurnaukset ovat tuoneet joka kerralla saman tuloksen. Yksi voitto viidestä alkulohkon ottelusta, lohkon viides sija ja kisat ovat päättyneet siihen.
MM-kisoissa Suomi on ollut mukana kerran. Tämä tapahtui vuonna 1978. Suomi sijoittui tuolloin 12:nneksi. Toinen kisapaikka oli todella täpärällä ensi vuodeksi, Suomi nimittäin oli järjestyksessä toinen maa, joka jäi rannalle vuoden 2027 MM-lopputurnauksesta. Karsintoja ei järjestetty, vaan kisapaikat jaettiin kisaisännyyksien, maanosien mestaruuskisojen ja maailmanrankingin perusteella. Suomi on rankingin 32:s, ja viimeinen kisoihin päässyt maa eli Sveitsi eteni sinne sijalta 30.
Yksittäisistä otteluista kiinni
Ranking-pisteitä jaetaan kilpailullisista maaotteluista. Näitä ovat tässä katsannossa arvokisat, maanosien kilpailut (kuten Euroopan liiga) ja arvokisakarsinnat. Suomella on viime vuosien aikana ollut useita tilaisuuksia ansaita lisää pisteitä niin, että kisapaikka olisi auennut.
Viimeisin mahdollisuus varmistaa MM-kisapaikka oli kuluneen kesän Euroopan liiga, jossa Suomi pelasi kuusi ottelua voittaen niistä viisi. Tappio Slovakialle ei pelkästään vienyt paikkaa Euroopan liigan pudotuspeleissä. Tuosta ottelusta voitto millä tahansa erälukemilla olisi tuonut ranking-pisteitä, jotka olisivat nostaneet Suomen Sveitsin ja maiden välissä rankingissa sijalle 31 olleen Romanian edelle. Voitto olisi myös vienyt Suomen pudotuspeleihin, jossa pisteitä olisi ollut mahdollisuus ottaa lisää. Toki niitä olisi siellä ollut myös mahdollista menettää tappioiden myötä.
Mahdollisuuksia MM-kisapaikan ottamiseksi on vuosien varrella ollut muitakin. Suomi karsi vuoden 2026 EM-kisoihin kolmen maan lohkossa Sveitsin ja Saksan kanssa. Saksa voitti lohkon ja meni kisoihin. Suomi pelasi Sveitsin kanssa ristiin voittaen kerran ja häviten kerran. Tuo elokuussa 2024 tullut 2–3-tappio vei kisapaikan, sillä pisteiden menetys tarkoitti sitä, että Suomi ei sijoittunut niiden viiden parhaan lohkokakkosen joukkoon, joille kisapaikkoja lohkovoittajien lisäksi jaettiin.
Näin tarvittavien ranking-pisteiden ansaitseminen EM-kisoissa tuli mahdottomaksi. Suomi olisi kohdannut kisoissa monia yläpuolellaan rankingissa olleita maita, ja näistä otteluista tulleista voitoista saa rankingissa enemmän pisteitä kuin huonompia voitettaessa. Lisäksi jos Sveitsi olisi kaatunut tuossa karsintaottelussa, olisi jo se voitto nostanut Suomen tarvittavalle rankingsijalle, koska Suomi olisi saanut siitä ottelusta pisteitä ja Sveitsi olisi niitä menettänyt.
Arvokisoissakin mahdollisuuksia hukattu
Myös arvokisatasolta löytyy jossittelun oikeuttavia otteluita. Suomi sijoittui vuonna 2021 EM-kisojen alkulohkon viidenneksi Ruotsin jälkeen. Maat kohtasivat alkulohkossa Ruotsin voittaessa 3–2. Viidennen erän 13–15-tappion kääntäminen voitoksi olisi tuonut rankingpisteitä ja vienyt Suomen pudotuspeleihin sekä mahdollistanut lisäpisteiden hankkimisen niissä voittoja ottamalla. Suomi johti tuota ottelua kahden erän jälkeen 2–0.
Kaksi vuotta myöhemmin pelatusta EM-lopputurnauksesta löytyy samanlainen kohtalon ottelu. Suomi oli alkulohkon viides ja Espanja neljäs. Keskinäinen ottelu meni Espanjalle 3–1, ja se voitti ottelun kaksi viimeistä erää pistein 26–24. Taas oltiin täpärän äärellä.
Täpärin tilanne kuitenkin löytyy kesäkuulta 2024. Suomi pelasi tuolloin Tampereella Euroopan liigan kaksiosaisen finaalin toisen osaottelun Portugalia vastaan voitettuaan ensimmäisen finaalin vieraissa 3–0. Portugali voitti Suomessa, mikä tarkoitti sitä, että mestaruus ratkaistiin kultaisella erällä. Siinä Suomella oli tilanteessa 14–12 kaksi mestaruuspalloa. Itse Euroopan liigan voitto ei olisi ranking-pisteitä tuonut, mutta ottelun voittaminen olisi voinut riittää riittäviin ranking-pisteisiin.
Turhia pelejä ei ole
Yllä luetellut ottelut ovat esimerkkejä siitä, miten kullanarvoinen jokainen voitto voi olla arvoturnauksissa. Niissä ei siis ole ”turhia” tai panoksettomia otteluita, vaikka mahdollisuudet jatkopaikkoihin olisivatkin jo menneet. Tällä systeemillä pitää pelata jokainen turnaus loppuun asti, sillä jokainen arvovoitto palvelee isoa kuvaa.
MM-kisapaikka olisi ollut siinäkin mielessä tärkeä, että siellä olisi ollut mahdollisuus kartuttaa jälleen rankingpisteiden määrää ja lujittaa asemaa rankingissa niiden maiden joukossa, jotka kisoihin pääsevät juuri rankingin perusteella. Suomella olisi ollut mahdollisuus päästä samaan positiiviseen ”kierteeseen”, jossa miesten maajoukkue on, eli tilaisuuteen pelata arvoturnauksessa toisensa jälkeen edellisten kisojen ja vuosien menestyksen ansiosta.
Naisten maajoukkueen päävalmentaja André Sá kommentoi tilannetta Atleetille.
Kuinka katkeralta tuntui jäädä ulos MM-kisoista noin pienellä marginaalilla?
– En ajattele asiaa negatiivisesti tai positiivisesti. Kun aloitin Suomen maajoukkueessa kaksi vuotta sitten, tiesin, että paikka MM-kisoissa olisi ollut ihme. Viime kesän ja sitä edeltäneen kesän tulosten myötä tämä ihme alkoi muuttua mahdollisuudeksi. Piste-erot olivat pienet, enkä tunne katumusta.
– Mielestäni on tärkeää näyttää pelaajille ja liitolle, että mikä vain on mahdollista, voimme tehdä sen, ja että meillä on siihen vaadittavat pelaajat. Pienet yksityiskohdat voivat tehdä eroja suuntaan ja toiseen; pääseekö kisoihin vai ei. Teemme töitä jatkuvuuden kanssa, ja se voi tuoda ranking-pisteitä, jotta pääsisimme kisoihin. Tämä ei ole vuoden tai kahden prosessi.
Mikä olisi ollut MM-paikan merkitys ns. isommassa kuvassa ja tulevien vuosien arvoturnauksia ajatellen?
– Arvokisoissa pelaaminen toisi maajoukkueen työskentelyaikaan kesällä useamman kuin yhden kilpailun. Meillä on Euroopan liiga, ja meillä olisi paikat EM- tai MM-kisoissa, meillä olisi kaksi kilpailua. Se vaatisi enemmän pelaajilta. Saisimme myös lisää aikaa työskennellä heidän kanssaan. Kaikki kehittyisivät. Pelaajat alkaisivat pelata eri tasolla ja alkaisivat ymmärtää, mikä on tärkeää, mitä taitoja vaaditaan ja millaista ajatusmaailmaa se vaatisi.
– Se puskisi pelaajia mukavuusalueen ulkopuolelle ja ymmärtämään, että jos he haluavat elää tässä maailmassa ja tässä kilpailussa, heidän pitäisi etsiä ärsykkeitä tekemiseensä koko vuoden ajalle eikä vain ajalle maajoukkueen kanssa.
– Miesten puolella tämä on ymmärretty aiemmin ja tätä on alettu tehdä. Pelaajia pelaa ulkomailla keräämässä kokemusta ja kokemassa paineita – jos näin voi sanoa – kehittääkseen itseään. Olisi vain positiivista, jos pelaisimme näissä kilpailuissa.
Mitä mieltä olet systeemistä, että kisapaikkoja ei ratkaista karsinnoilla vaan aiempien turnausten menestyksellä ja rankingilla?
– Tässä on kaksi puolta. Ensinnäkin, kun ei ole karsintoja, liittojen täytyy käsitellä maajoukkueita pitkien prosessien kautta. Jos kesällä ei aiemmin ole ollut karsintoja, parhaat pelaajat eivät ole aina tulleet, tai maajoukkueohjelmaa ei nähty hyvänä. Jos taas karsintoja oli, kaikki tulivat pelaamaan. Jos ei pelattu karsintoja, vaan muita otteluita, se ei ollut hyvää lentopallokehitykselle. Rankingsysteemi on hyvä siinä mielessä, että liitoilla on oltava koko ajan ohjelmat menossa maajoukkueiden kanssa.
– Toisaalta siinä on puute tai vika tai asia, joka pitää pisteiden jaossa muuttaa. Kun EM-kisoihin tai MM-kisoihin pääsee, siitä saa automaattisesti lisää pisteitä.
– Mutta nyt puhun hieman meitä itseämmekin vastaan. Sveitsi sai paikan MM-kisoihin, ja he olivat kotisohvalla EM-kisojen aikaan. Maat, jotka olivat sen yläpuolella rankingissa, hävisivät pelejä kisoissa ja tulivat alaspäin. Joukkue, joka oli kotisohvalla, eikä pelannut, nousi rankingissa ja sai paikan, koska toiset maat hävisivät pelejä! Jotkin maat, jotka olivat EM-kisoissa, menettivät paikan MM-kisoihin EM-kisoissa pelaamisen takia. Tämä ei mielestäni reilua.
Panu Markkanen
