KOUVOLA. Miska Siikonen on taas kotona.
Se näkyy – ja kuuluu.
Kouvolan Lumon Areenan seisomakatsomossa on iso banderolli, jonka kuvassa on sudeksi taiteiltu Siikonen. Alla on teksti ”Kouvolan Susi”.
Sillä nimellä Siikonen, 29, Kouvolassa ja myös Instagramissa tunnetaan.
– Se tulee varmaan siitä, kun aikanaan aloitin pelaamaan fudista Kouvolan Susissa. Siitä se on jotenkin kaivettu, Siikonen naurahtaa.
Lempinimi ja varta vasten valmistettu banderolli kertovat Siikosen asemasta Kouvolassa ja KooKoossa paljon.
Vakavia terveyshuolia
Siikonen kasvoi ja aloitti pelaamisen Kouvolassa. Kaudella 2011–2012 hän pelasi KooKoossa alle 16- ja alle 18-vuotiaissa ja jopa yhden alle 20-vuotiaiden I divisioonan pelin. Seuraavalla kaudella kutsui Lahden Pelicans, jossa tarjolla oli alle 18-vuotiaiden SM-sarjapelejä.
Kaudella 2015–2016 hän oli Pelicansin liigapelaajana voittamassa ikimuistoisissa kotikisoissa nuorten MM-kultaa.
Lahdesta tie vei kausiksi 2019–2021 JYPiin, ja maktkalle mahtui myös lyhyt piipahdus Ruotsin HV 71:een.
Kesällä 2021 Siikonen palasi Kouvolaan, mutta pystyi terveysmurheiden takia pelaamaan kaudella vain 11 ottelua.
Siikonen avasi terveyshuoliaan vuodenvaihteessa Siniviivan juttusarjassa, jossa kerrottiin vuoden 2016 nuorten maailmanmestarien kuulumisia.
– Kun tulin Ruotsista, kroppani oli pahassa ylirasitustilassa. Normaalissa työelämässä puhuttaisiin varmaan burnoutista. Koko kroppa meni todella pahasti sekaisin. Sykkeet olivat koholla, oli rytmihäiriöitä ja valtavaa väsymystä. Ja kun kroppa oli tuossa kunnossa, mielikin meni samalla tavalla. Moneen kuukauteen en pystynyt urheilemaan, Siikonen kertoi Siniviivalle.
Siikosen mukaan hän ”ajoi kokonaisvaltaisesti seinään”.
– Kaikki pysähtyi ja meni uusiksi. Jouduin opettelemaan melkein kaiken uudestaan. Vei aikaa melkein vuoden, että pääsin takaisin pelaamaan. Ja siitä meni vielä pitkä aika päästä siihen kuntoon, missä olin tottunut pelaamaan, hän kertoi.
”Välittää isosti KooKoosta”
Toisen, ehjän, KooKoo-kauden jälkeen Siikonen siirtyi naapurikaupungin Lappeenrannan SaiPaan, jossa hän oli heti ensimmäisellä kaudella kapteeni. Hopeaan päättyneellä viime kaudella Siikonen oli Sputnikien varakapteeni.
Sitten oli aika palata taas kotiin. KooKoon päävalmentaja Jouko Myrrä halusi oman kasvatin joukkueeseen, ja Siikonen halusi palata.
– Kun juttelin hänen kanssaan ennen kuin hän oli tullut tänne, minulle jäi kuva, että hän välittää isosti KooKoosta ja halusi tulla tänne. Se on usein aika hyvä lähtökohta. Hän ja muutama muukin halusivat tulla ja jäädä. Siitä pitää organisaation ja pukukopin olla tyytyväinen, Myrrä sanoo Atleetille.
Vuodenvaihteessa Siikonen sanoi Siniviivalle uskovansa, että hänen uransa parhaat pelit ja vuodet ovat vielä edessäpäin.
– Nyt olen saanut taas pelata sillä alkurakkaudella jääkiekkoon ja nauttia. Uskon, että olen tällä hetkellä elämäni parhaassa tilanteessa. Kroppa ja mieli toimivat, Siikonen sanoi tuolloin.
Päättynyt runkosarja olikin tehopisteiden valossa Siikosen uran toistaiseksi paras, kun hän teki pisteet 18+29=47. Pudotuspeleissä on syntynyt kuudessa ottelussa tehot 2+4=6.
Perjantain ensimmäisessä välierässä Siikonen takoi 4–2-voitossa vaatimattomat tehot 2+2. Syöttöpisteet tulivat Veeti Miettisen maaleihin. Toisella laidalla pelasi kultakypärä Ville Meskanen.
Kouvolan Susi -lakana liehui katsomossa alvariinsa.
Atleetti kysyi ottelun jälkeen Myrrältä, onko tämä koskaan nähnyt Siikosen pelaavan yhtä hyvää jääkiekkoa.
– Ainahan hän on ollut hyvä pelaaja. Mutta kauden aikana hän on koko ajan nostanut pelaajaprofiiliaan. Hän on johtava pelaaja kopissa ja arjessa, ja hyvien ketjukaverien kanssa hän pystyy johtamaan arjessa myös tehojen muodossa.
– Muuten en usko, että hän on mitään vippaskonsteja tehnyt. Kova työ palkitaan nyt, mutta ei tuolla kukaan yksin pysty mitään tekemään, Myrrä sanoo.
Ainoa vaihtoehto: Sata lasissa
Siikoselta itseltään on turha yrittää udella ”lentokelistä”.
– Kaikki on nyt hyvin ja on kiva pelata. Ja tietysti on kiva, että sain onnistumisia ja saatiin tehtyä kentän kanssa muutama maali, kun ensimmäisessä erässä päästettiin pari maalia, hän sanoi ensimmäisen SaiPa-välierän jälkeen.
– Koko kausi on ollut hyvää, tasaista, suorittamista. Vaikea sanoa sen enempää.
Ok. No kokeillaan eri reittiä.
Miten kommentoit sitä, kun Jouko Myrrä sanoi sinun välittävän isosti KooKoosta? Mikä merkitys KooKoolla ja menestymisellä Kouvolassa on sinulle?
– Kun tulin tänne, se oli tietysti tavoite, että aletaan voittaa pelejä myös keväällä. Nautin tosi paljon näistä peleistä, ja kun ikää tulee, ikinä ei tiedä, milloin näitä pelejä saa pelata ja miten paljon, ja milloin pelit loppuvat.
– Yritän vaan nauttia, mennä niin sanotusti kaasu pohjassa. Sitten katsotaan, mikä on lopputulos.
Hän myöntää, että KooKoon mustaoranssi pelipaita sytyttää miehessä ja mielessä suuren roihun.
– Kyllä sillä on iso merkitys, kun saa pelata kotiseurassa. Se tuntuu aina isommalta. Ja ykkösjuttu on se, että haluan voittaa.
– Tämä on minulle tärkeä organisaatio, ja tuttuja ihmisiä on paljon. Siksi ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa joka päivä sata jäälle ja koppiin. Ei ole mitään muuta keinoa kuin laittaa kaikki peliin. Se välittäminen huokuu myös sitä kautta, Siikonen sanoo.
Kun Miska Siikosen tasoinen pelaaja – ja ennen kaikkea hänen valtavalla KooKoo-sydämellään varustettu ihminen – johtaa joukkoja edestä, kaikki on mahdollista.
Tällaisten alfasusien johtamat laumat ovat tavanneet mennä pitkälle.
LUE MYÖS: Kultaleijona törmäsi seinään ja nousi jaloilleen – ”Ei tiennyt mitä tulevaisuus tuo”
Harri Pirinen
