Jääkiekon SM-liiga laitettiin vapaassa maassa polvilleen

Otto Palojärvi |

Jääkiekon SM-liigan päätös sarjajärjestelmän uudistuksesta viime vuoden lopulla ei ollut seurausta Liigan omasta tahdosta, vaan valtiovallan, pelaajien sekä viime kädessä yleisön painostuksesta.

Liiga suljettiin vuonna 2000, kun Kärpät viimein pystyi kampeamaan itsensä pääsarjatasolle 2000. Sen jälkeen Liigakarsintoja järjestettiin joitakin kertoja. Vaasan Sportin päävalmentajan Juhani Tammisen katkera purkaus keväältä 2009 Ässille koetun karsintatappion jälkeen on jäänyt elämään ehdottomana YouTube-hittinä.

Kabinetin kautta Liiga nosti KalPan mukaan 2005. Kun Jokerit lähti 2014 lopulta surulliseksi osoittautuneelle KHL-seikkailulleen, nostettiin Sport Liigaan 2014, KooKoo 2015 ja Jukurit 2016.

Nousu järjestettiin kabinetissa. Urheilullisille asioille pyllistettiin.

Tosin Liigan sulkeminen 2000 oli tehnyt jo tehtävänsä. Liigan ja Mestiksen välille oli tullut niin suuri taloudellinen railo, ettei karsintojen järjestäminen ollut sarjojen joukkueiden välikllä 2020-luvulla urheilullisesti enää mielekästi, kuten 2025 nähtiin Pelicansin ja Jokereiden ottelusarjassa.

Pienemmät Liigan seurat vastustivat koko ajan Liigan avaamista. Liigan johtamiskäytäntöjen takia nämä pienemmät seurat olivat päätäntävallassa kokoonsa nähden suurempia ja saivat läpi päätöksiä, jotka eivät olleet Liigan bisnesten kannalta parhaita ratkaisuja.

Yleisö ja pelaajat vaativat kuitenkin Liigan avaamista. Ja lopulta valtiovalta tuli apuun.

Viime marraskuussa Liiga ilmoitti perustavansa kaksiportaisen sarjajärjestelmän, jota itse hallinnoi. Pääsarjassa on 14 ja kakkossarjassa 10 joukkuetta.

Käytännössä mukana ovat kaikki seuraorganisaatiot, jotka jonkinlaista ammattilaisjääkiekkotoimintaa kykenevät harjoittamaan.

Tämä oli riittävä toimenpide. Kilpailu- ja kuluttajavirasto eli KKV tiedotti torstaina, että tutkinta Liigan toimintaa kohtaan on lopetettu. Tiedotteessa kerrotaan seuraavaa:

KKV aloitti vuonna 2024 tutkinnan siitä, onko SM-liiga järjestetty taloudellista kilpailua rajoittavalla tavalla. Virasto selvitti asiaa muun muassa Liigalta hankkimansa aineiston pohjalta. KKV sai lisäksi toimenpidepyynnön Pelaajayhdistykseltä (Suomen Jääkiekkoilijat ry) asian selvittämiseksi.

Alustavan arvionsa perusteella virasto havaitsi kilpailuongelmia, jotka liittyivät Liigan rajoittamattomaan toimivaltaan sekä SM-liigan lisenssiehdoissa olevaan ehtoon siitä, että liigassa pelaavan seuran pitää lunastaa Liigan näkemyksen mukaan markkinahintainen liigaosake.

Rajoittamattoman toimivaltansa turvin Liigalla on ollut mahdollisuus kontrolloida SM-liigaan nousevien joukkueiden määrää ja estää SM-liigasta putoamista Mestikseen. Liiga on siis käytännössä voinut määritellä, ketkä pääsevät markkinoille ja miten vahvaa kilpailua toimijat kohtaavat.

Liiga on KKV:n tutkinnan aikana päättänyt toimenpiteistä, joilla se rajoittaa omaa toimivaltaansa. Esimerkiksi lisenssiehdot hyväksyy ja niitä soveltaa jatkossa Liigan ulkopuolinen taho.  Viraston arvion mukaan muutostoimenpiteet rajoittavat Liigan toimivaltaa jatkossa niin, että Liiga ei voi käyttää toimivaltaansa mielivaltaisesti ja kilpailua rajoittavalla tavalla.

Liiga on myös päättänyt, että SM-liigassa voi tulevaisuudessa pelata lisenssimaksuperusteisesti eli seurojen ei ole pakko lunastaa liigaosaketta. Näin ollen SM-liigaan pyrkivien seurojen ei tarvitse enää sitoutua kilpailua mahdollisesti rajoittavaan vaatimukseen.

Lisäksi Liiga on päättänyt tehdä myös muita merkittäviä muutoksia SM-liigan järjestämiseen. Kaudesta 2027–2028 alkaen Liiga siirtyy kaksitasoiseen sarjamuotoon, jossa liikkuminen sarjatasojen välillä tapahtuu suoralla nousulla ja putoamisella ilman erillisiä karsintoja.

Suomen jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistys SJRY julkaisi heti perään tiedotteen, josta paistaa läpi voitonriemu:

– Olen onnellinen siitä, että SJRY:n liikkeelle laittama prosessi sai Liigan avautumaan. Vaikka prosessi ei ole vielä valmis, on suunta kuitenkin oikea. Ilman toimenpidepyynnön tekemistä KKV:lle, suunta ei olisi muuttunut, SJRY:n varapuheenjohtaja Ilari Melart korostaa.

– Olen ylpeä meidän pelaajayhteisöstämme, joka uskalsi tehdä keväällä 2024 rohkean päätöksen, jolla suomalaisen huippujääkiekon suunta pysyvästi muutettiin. Pelaajat päättivät, että vapaa kilpailu kuuluu jääkiekossa myös kaukalon ulkopuolelle ja KKV:n päätös johtaa tämän toteutumiseen. Haluan kiittää jokaista, joka on ollut päätöksen ja prosessimme tukena sekä tehnyt tämän mahdolliseksi. Jääkiekko on pelaajien peli, toteaa SJRY:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt.

Tiedotteessaan SJRY ilmoittaa odottavansa Liigan, Liigaseurojen ja Jääkiekkoliiton toteuttavan ja sitoutuvan jatkossakin noudattamaan niitä päätöksiä, jotka Liiga teki marraskuun lopulla 2025 yhtiökokouksessaan.

Suomalaista pääsarjajääkiekkoa neljännesvuosisadan ajan rapauttanut suljettu sarjatoiminta on päättynyt. KKV:n toiminta on osoitus siitä, että Suomessa pätevät yhä vapaan maan lainalaisuudet urheiluliiketoiminnassa.

Tosin kartellimainen toiminta ei ole estettävissä, ellei asiaan puututa. SJRY teki vuosien työn käytäntöjen muuttamiseksi ja sai Liigan pikkuseurat polvilleen vain viranomaisten avulla.

ARTIKKELIIN LIITTYVIÄ AIHEALUEITA