Grandisonin kohu jätti epäselvyydessään kaikin puolin sekavan olon, kirjoittaa Atleetin toimittaja Joni Ahokas näkökulmassaan.
Jacob Grandisonin mystinen katoaminen Susijengin vahvuudesta ja ranskalaisesta seurajoukkueestaan Boulazacista puhutti koripalloyleisöä viime syksynä. Nyt monia kuukausia myöhemmin syy poissaololle viimein selvisi.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA julkaisi myöhään maanantaina tiedotteen, jossa paljastui Grandisonin antaneen positiivisen huumausaihenäytteen amfetamiinin käytöstä. Annettu pelikielto oli jo kärsitty tammikuussa.
Kalifornialaissyntyinen Grandison nousi Susijengin avainpelaajaksi viime vuoden elo-syyskuun EM-kisoissa. Suomalais-yhdysvaltalainen laitahyökkääjä lunasti avauspaikan neljännesvälierävoitossa Serbiaa vastaan ja jatkoi viisikossa kisojen loppuun asti.
Susijengiä suomalaisen äitinsä kautta edustanut Grandison, 27, pelasi turnauksessa keskimäärin 15,4 minuutin peliajalla ja 4,4 pisteen keskiarvolla. Suomi saavutti historiansa korkeimman neljännen sijan arvokisoissa, mutta hävisi pronssimitalin Kreikalle.
Kisojen jälkeen Susijengissä jo vuonna 2021 debytoineen Grandisonin ura näytti valoisalta. Hän allekirjoitti pian turnauksen jälkeen sopimuksen Ranskan pääsarjaan nousseen Boulazac Basket Dorgognen kanssa.
Grandison oli ensimmäisten viikkojen aikana suuressa roolissa Boulazacin kokoonpanosta, kunnes Susijengin taituri katosi yllättäen kuvasta syyskuun lopussa. Reilu kuukautta myöhemmin ranskalainen Bebasket-koripallosivusto uutisoi Grandisonin olleen sivussa EM-kisoissa elo-syyskuussa tehdyn testin vuoksi. Mitään tarkennusta ei selitetty, mistä mystisessä tapauksessa oli todella kyse?
Maajoukkueikkunassa hämmentäviä reaktioita
Marraskuun lopussa koitti ensimmäinen MM-karsintojen maajoukkueikkuna, eikä Grandisonin nimeä näkynyt Suomen joukkueessa otteluihin Unkaria ja Ranskaa vastaan. Susijengin päässä poissaolon syystä vaiettiin ja tiedotus aiheesta oli hyvin epäselvää.
Tuolloin päävalmentaja Lassi Tuovi totesi vain Susijengin harjoituksissa Yle Urheilulle, ettei Grandison ”Voi pelata tai harjoitella joukkueen kanssa tällä hetkellä”.
MTV puolestaan uutisoi tuolloin Koripalloliiton valmennusjohtajan Henrik Dettmanin hermostuneen Grandisoniin liittyvistä kysymyksistä. Tässä vaiheessa tiedettiin jo median paljastus epäselvästä testistä, mutta liitto valitsi tiukan linjan pitää suunsa supussa kaikesta siihen liittyvästä.
Myöskään Grandisonin seurajoukkueen Boulazacin päästä ei tilannetta selitelty, vaikka Susijengin pelaaja oli ollut jo viikkoja peleistä sivussa.
Kohu sai lisää hämmentäviä käänteitä joulukuussa. Ranskan koripalloliigan LNB:n puheenjohtaja Philippe Ausseur tarjosi hyvin erikoisen selityksen. Ausseurin mukaan Grandisonin testinäytteessä olisi ollut kyse väärästä dopingepäilystä Suomen liiton lääkärin tekemän virheen myötä.
Tammikuussa Grandisonista tuli työtön, kun Boulazac tiedotti sopimuksen purkamisesta. Tästä meni vielä reilu puoli vuotta ennen kuin pääsimme tähän päivään ja syy koko sotkulle tuli päivänvaloon.
Fiban nyt antaman tiedotteen mukaan Grandisonin kärsimä kolmen kuukauden pelikielto olisi päättynyt jo tammikuun kolmas päivä, eli samoihin aikoihin kun hänet irtisanottiin Boulazacin joukkueesta.
Nyt koko tapauksen ratkettua, Grandisonin kohu jätti epäselvyydessään kaikin puolin sekavan olon. Mikä hyöty vastauksien pimittämisessä jokaisen osapuolen osalta lopulta oli?
Selittely ja vaikeneminen vain lisäsivät kysymyksiä. Jos hyvin suorittanut pelaaja katoaa yhtäkkiä joukkueesta, ei se jää keneltäkään huomaamatta. Silloin ihmisen luo uteliaisuus herää etsimään syytä.
Totuuden peittely ei palvele ketään. Joskus tekisi hyvää puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Näkökulma: Joni Ahokas
