Tappara voitti kaudella 2025-26 jääkiekon Suomen mestaruuden, mutta teki kauden aikana liiketappiota 812 000 euron edestä. Se kertoo tylyä kieltään suomalaisen jääkiekkoliiketoiminnan haasteista.
Kyse on Tapparan taustayhtiön Tamhockey Oy:n talousluvuista. Konsernin liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa, joka laski edellisestä tilikaudesta 300 000 eurolla.
Tappara ilmoitti, että 812 000 euron tappioon johtivat urheilullisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi tehdyt panostukset, pelaajakehitykseen kohdistuneet investoinnit, merkittävät kertaluonteiset kustannukset sekä Liigan aiemman playoffs-tulonjakomallin vaikutukset.
”Suomen mestaruudesta huolimatta playoffs-tulonjakojärjestelmä ei tarjonnut seuralle taloudellisesti sellaista hyötyä, joka vastaisi urheilullista menestystä ja kustannuksia. Tilanne muuttuu alkavalla kaudella käyttöön otettavan uuden tulonjakomallin myötä, joka luo aiempaa terveemmän yhteyden urheilullisen menestyksen ja taloudellisen palkinnon mahdollisuuden välille. Se on koko suomalaisen huippujääkiekon näkökulmasta erittäin tärkeä uudistus”, kerrottiin Tapparan tiedotteessa.
Nokia-areenalla pelaaminen on kallista. Tapparalla on ollut välillä yllättävänkin vähäisiä yleisömääriä, mikä on varmasti vaikuttanut taloudelliseen tulokseen.
Yleisökatoa Tapparalla oli pudotuspeleissä. Varmaankin johtui siitä, että kustannukset olivat katsojille suuret, ja että jääkiekkotapahtumista oli Tampereella ylitarjontaa. Kilpailu satunnaisista katsojista oli kovaa Ilveksen kanssa.
Ilves on vetänyt kotiotteluihinsa suurempia yleisömääriä Tapparaan verrattuna. Mutta tilikaudella 2024-25 myös Ilveksen taustayhtiö Ilves-Hockey Oy teki tappiollisen tuloksen. Sen tulos oli 15 329 000 euron liikevaihdolla 254 000 euroa tappiolla.
Liigan aiemmasta sarjamallista ja tulonjakomallista ovat hyötyneet enemmän pikkuseurat. Ne pitivätkin Liigaa eräänlaisena panttivankinaan.
Viime vuonna Liigan suurseurat väläyttelivät oman sarjansa perustamista, koska muukaan ei auttanut. Tämä toimenpide johti kompromissiin kaksiportaisesta Liigasta, jossa A-liigassa pelaa 2027-28 alkaen 14 ja B-liigassa 10 joukkuetta. A-liigan jumbo putoaa B-liigaan ja B-liigan voittaja nousee A-liigaan.
Olennainen muutos kaudesta 2026-27 alkaen on sekin, että jokainen joukkue voi itse pitää pudotuspelien lipputulonsa. Aiemmin ottelutapahtuman järjestäjä sai tuloista vain 20 prosenttia ja loput tulot pudotuspelijoukkueet jakoivat tulot keskenään, mistä pienemmät seurat tietysti hyötyivät.
Ei ihme, että suuremmilla seuroilla keitti yli. Ne olivat liiketoiminnan osalta eräänlaisia pikkuseurojen panttivankeja. HPK:n ja Sportin kaltaiset pienemmät seurat heiluttivat tahtipuikkoa ”sosialisoimalla” tuloja.
Suomen rahapelimonopolijärjestelmä murtuu 1. heinäkuuta 2027. Liigan seurat hyötyvät tästä taloudellisesti merkittävästi ja Tapparan kaltaiset suurseurat erityisen paljon.
Jos Tappara tilikaudellaan 2027-28 tekee taloudellista tappiota, voidaan vasta silloin puhua liiketoiminnan osaamisen puutteesta. Viime kaudenkin yleisömäärillään Tappara pystyy varmasti tekemään voittoa, kun pikkuseurojen diktatuurista ja rahapelimonopolista on päästy eroon.
Otto Palojärvi
