NHL-kauden alkuun on enää noin 45 päivää. Poikkeuksellisesti tänä syksynä maailman paras jääkiekkosarja pyörähtää käyntiin jo syyskuun puolella. On aika ryhtyä tutkimaan ja miettimään asetelmia divisioona kerrallaan. Mikä mietityttää Metropolitanin joukkueitten kohdalla? Niin moni asia on muuttunut, ja niin moni pysynyt ehkä samana. Tässä muutama kommentti ja ajatuksia, jotka pitävät hereillä kesäöitten pimentyessä.
Metrossa on tunnelmaa
Metropolitan Division (suomeksi kai metropoliittien divisioona tai jotain sellaista) on divisioona, jonka tunnistamme todella kovista kilpailuasetelmista maantieteellisesti lähellä toisiaan (suhteellisesti katsottuna) operoivien joukkueitten välillä. Jaossa on kolme varmaa paikkaa Suureen tanssiin eli Stanley Cupin playoffeihin, ja mahdollisesti idän villi kortti-paikkoja. Joukkueet pelaavat kaikki Yhdysvaltojen itäosissa. Tämä on ainoa divisioona National Hockey Leaguessa, jossa ei pelaa yhtään kanadalaista joukkuetta.
Joukkueet ovat New York Rangers, New York Islanders, New Jersey Devils, Philadelphia Flyers, Pittsburgh Penguins, Washington Capitals, Carolina Hurricanes, ja Columbus Blue Jackets.
Viisi Metron kahdeksasta joukkueesta toimii todella lähellä toisiaan, New Yorkin kaupungin ja Pennsylvanian osavaltion alueella. Matkustus on helppoa, ja vierashallit vihamielisiä. Historiallisia kilpailupareja ovat taistelu New Yorkista, eli Rangers vastaan Islanders, taistelu Hudson-joesta, eli Rangers vastaan Devils, sekä Pennsylvanian taistelu Penguins vastaan Flyers.
Metro on tiukka sarja, jossa yleensä näemme yksi tai kaksi dominoivaa joukkuetta, ja tiukasti muista paikoista kamppailevat muut.
Carolina Hurricanes
Viime kauden divisioonamestari, konferenssin ykkönen ja Stanley Cup mestari. 113 pistettä runkosarjassa.
Carolinan seurahistorian toinen Stanley Cup-mestaruus oli virkistävä yllätys, jota on juhlittu pitkin kesää. Loordi Stanley kävi juuri täällä Länsi-Kanadassa; ensin Seth Jarvisin mukana Winnipegissä, ja sitten ihan Edmontonin kupeessa Leduc-nimisessä pikkukaupungissa, Jordan Martinookin mukana. Kummatkin toivat Kannun kotikyliensä pikkuhalleille kansan nähtäväksi todella siistillä tavalla. Martinook kävi hakemassa Kannun vielä Winnipegistä, yllättäen kaverinsa kesken juhlien.
Hurricanesin nero GM Eric Tulsky (virallisesti, miehellä on nimissään 27 patenttia ajoiltaa nanoteknologian parissa) herätti huomiota, kun hän ei tehnyt suuria muutoksia kokoonpanoonsa siirtotakarajalla. Joukkueeseen lisättiin Philadelphiasta vasen laituri Nicolas Deslauriers, joka tuo joukkueeseen ”santapaperia”, kuten Sebastian Aho kertoi Atleetille Canesin käydessä murskaamassa Oilers Edmontonissa.
Erittäin suurella mielenkiinnolla jäämme seuraamaan, miten Tulsky jatkaa erinomaisesti onnistunutta joukkueenrakennusta. Dataan perustuvasta manageroinnista kuuluisa GM teki oikeastaan mestarijoukkueen viimeiset lisäykset ilmeisen vanhanaikaisella Eye Test-tyylillä. Vapaana agenttina Winnipegin aroilta vapautettu Nik Ehlers toi tehoa Top-kuuteen, ja Rangersistä treidattu K`Andre MIller sai sopivamman roolin Canesissa. Kesäisessä John Carlsonin hankinnassa kävi mikkorantaset, hän jatkoi matkaa Tampaan.
Seuraavaksi jännäämme, mitä Eric Tulsky tekee puolustaja Alexander Nikishinin tapauksessa. Pelaajakauppa? Suomalaisittain mietimme, miten Jesperi Kotkaniemi saisi uuden alun jostain muualta. Liian nuori istumaan popcornikoneen vierellä. Löytääkö Tulsky jostain nimen, jota kukaan muu ei ole edes miettinyt? Pystyykö Carolina Hurricanes voittamaan toisen Stanley Cupin peräkkäin? Entä maalivahtipeli, Freddy Andersen lähti Albertaan. Ja, jos Canes voittaa taas, kuinka monta omistajan Tom Dundonin perheenjäsentä ja/tai kotieläintä saa nimensä Kannun kylkeen? Stanley Cup-nimijupakan yhteydessä on muistettava, että NHL-omistajat ovat komissaari Gary Bettmanin pomoja, ei toisinpäin.
Pittsburgh Penguins
Pingviinit lensivät Metron kakkoseksi viime kaudella. 98 pistettä. Playoffeissa esitys ei vakuuttanut. Epätoivoinen putoaminen Philadelphia Flyersin käsissä.
Onko reilua sanoa, että idässä ainakin Washington, Toronto, Florida ja NY Islanders menevät tai ovat jo menneet Penguinsin ohi? Pystyykö Pittsburgh ottamaan playoffpaikkaa myös ensi keväänä?
Geno Malkin palaa pelaamaan vielä yhdeksi kaudeksi. Ville Koivunen aloittaa kahdeksan vuoden maratoninsa. GM Kyle Dubasia pidettiin jonkinalaisena nuorena nerona, kun hän aloitti varman, usean Stanley Cupin voittokulkunsa Torontossa. Tai niin ainakin kirjoitettiin arvovaltaisissa julkaisuissa.
Philadelphia Flyers
Broad Street Bullies näytti muille tällä kertaa kaukalon ulkopuolella, lähettämällä ilkeän ja pelottavan tarjouslakanan Anaheimiin Leo Carlssonista. Flyersin GM Daniel Briere todella näytti koko liigalle, kuka tekee mitä, ja koska, ja miten! Todella osoitti ballseja, kuten nykysuomeksi sanottaisiin.
Valitettavasti kävi niin, että pitkänhuiskea ruotsalainen on yhä Anaheimissa, ei siis Philadelphiassa, ja Flyersilla on yhä ongelma keskikentällä. Philadelphia Flyers onnistui livahtamaan playoffeihin viime keväänä, ja koulutti sinne päästyään uneliasta Pittsburgh Penguinsia. Sen jälkeen tyly neljän ottelun putoaminen tuleville mestareille.
Rick Tocchet on hyvä valmentaja. Kuka nousee Kaliforniaan jääneen Leo Carlssonin sijasta esiin veljellisen rakkauden kaupungissa? Flyers on jotenkin käymistilassa.
Washington Capitals
Onko tosiaan niin, että Caps on nyt parempi joukkue – ainakin paperilla – kuin sen voittaessa kaiken keväällä 2018? Alexander Ovechkin jatkaa vielä ainakin yhden kauden. Ja joukkue näyttää vahvistuneen. Spencer Carbery on osoittautunut yhdeksi NHL:n loistavista uudemmista valmentajista saatuaan mahdollisuuden ykkösenä.
Erinomaisia hankintoja GM Chris Patrickiltä, jääkiekon kuningasperheen neljännen sukupolven edustajalta kesällä. Alex Tuch tuotiin joukkueeseen Buffalosta. Jordan Kyrou St. Louisista. Ja Ohiossa Blue Jacketsin pitkäaikaisena kapteenina tunnettu Boone Jenner vielä. Caps voitti NHL-kesän, voidaan melkein sanoa.
Jäämme odottamaan NHL-talvea.
Columbus Blue Jackets
Columbus tuntuu aina jäävän joukkueeksi, jonka kehitys on jonkinlaisessa tienhaarassa. Tällä kertaa ihmettelemme, miksei mikään joukkue ole heittänyt kunnon tarjouslakanaa erittäin lahjakkaan Adam Fantillin allekirjoitettavaksi. Se toisi väriä harmaan Ohion touhuun, ainakin. Helvetti.
Ainakin, ehkä, tiedämme, mitä Norris-voittaja Zach Werenski tekee kahden vuoden päästä, kun nykyinen diili päättyy. Tai emme oikeastaan tiedä, keneen tässä pitäisi uskoa? Omituinen episodi koko juttu.
Kokenut GM Don Waddell saa tienata leipänsä.
New York Islanders
Saarella on toivoa ainakin. Uudehko valmentaja Pete DeBoer. Pystyykö hän auttamaan Islandersin playoffeihin? Jääkiekon kirkkain teinisupertähti, puolustaja Matthew Schaefer lähtee toiselle kaudelleen. Tuleeko toisen kauden kirous, nyt kun kaikki tietävät, vai dominoiko junnu entistäkin vakuuttavammin? Veikkaan jälkimmäistä, nyt ei ole kyse tavallisesta kuolevaisesta.
Islandersilla on ainakin maalivahtiosasto kunnossa Ilja Sorokhinin ansiosta.
GM Mathieu Darche näyttää valinneen kärsivällisen tyylin joukkueen rakentamisessa.
New Jersey Devils
Supernörtit ovat voittamassa sodan perinteisten arpinaamaisten, sikariaan pureskelevien NHL-managereitten kaatuessa edestä pois. Uusin esimerkki on Devilsin palkkaama uusi GM Sunny Mehta. Erittäin arvostettu datamies, joka viimeksi auttoi Florida Panthersiä tunnetusti loistokkain tuloksin.
Sunnylla on vielä paljon savottaa edessä ennenkuin aurinko paistaa Sunnyn omalla kotiseudulla. Pystyykö Devils houkuttelemaan Quinn Hughesin jotenkin joukkueeseen täydentämään veljessarjan? Vai onko tuo kaikki pelkkää toiveunta, joka ei koskaan toteudu? Jack Hughesin diiliä on vielä jäljellä kevääseen 2030 saakka.
Maalivahtiosasto mietityttää. Jake Allen ja Nico Daws? Allen on huippuammattilainen, huippukokenut, huippuälykäs (me tyhmemmät ihmettelimme haavi auki hänen sujuvaa analyysiaan Hockey Night in Canadan (RIP) studiossa), mutta onko hän ykkösmaalivahti nyt 36-vuotiaana, uransa tässä vaiheessa?
Devils on juuttunut keskinkertaiseksi NHL-joukkueeksi jo vuosien ajan. Onko joukkue parempi nyt kuin viime kaudella Metron seitsemänneksi jäänyt ryhmä?
New York Rangers
Miten ihmeessä yksi jääkiekkomaailman mahtiseuroista, Original Six-joukkue Broadway Blueshirts on voinut pudota huipulta niin nopeasti? Runkosarjan mestarijoukkue vain runsas vuosi sitten. Itäisen konferenssin finaalissa vain runsas vuosi sitten. Mitä helvettiä oikein tapahtui?
Me aina Rangersiä kannattaneet istumme tässä ihmeissämme, katselemme hikistä ja kulunutta 1994 Stanley Cup Champions-lippistä (omassani näkyy vielä Esa Tikkasen kuulakärkikynällä skrivaamat nimmarit), ja rukoilemme Ron Duguayn mainiten joka ilta.
New York Rangers oli itäisen konferenssin jumbo viime kaudella, ja samalla myös Metron huonoin. 77 pistettä! Huonompi kuin Toronto Maple Leafs. Huonompi kuin välivuoden pitänyt, rampana kauden läpiluistellut Florida Panthers. GM Chris Druryn liikkeitä on mahdoton ymmärtää. Ehkä toivoa tuo Vegasista hankittu maalitykki Pavel Dorofeyev.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
