Jere Karalahden ottelut kärsivät inflaation – seuraavaksi mäkihyppyä Valavuorta vastaan?

Otto Palojärvi |

Monessa kohussa keitetty ex-jääkiekkotähti Jere Karalahti astuu tammikuussa taas kehään kohdatessaan aikalaiskiekkoilijansa Semir Ben-Amorin. Ottelu on herättänyt somekeskustelujen perusteella yllättävän vähän kiinnostusta.

Reilu vuosi sitten Jere Karalahti debytoi nyrkkeilykehässä Matias Niemeä suuren mediahuomion keskellä vastaan. Hän taisteli kehässä urhoollisesti loppuun asti häviten Niemelle tuomaripäätöksellä.

Ottelusta kului pari päivää, ja Karalahden kerrottiin olevan poliisin suojissa. Hän sai viime keväänä ehdollisen vankeustuomion törkeästä huumausainerikoksesta.

Karalahden talousasiat tulivat oikeuden pöytäkirjoista koko kansan tietoon. Kävi ilmi, että syksyn 2025 nyrkkeilymatsi Niemeä vastaan oli tärkeä hänen taloutensa kannalta.

Ei ollut yllättävää, että Karalahti pelasi kehään syyskuussa. Hän otteli Mika ”Immu” Ilmeniä vastaan voittaen matsin.

Karalahti sai tiettävästi hyvät rahat Immu-matsistakin. Eikä Karalahti itsekään ole kiistänyt rahan tärkeää motivaatiota itsensä riskeeraamiseen nyrkkeilykehässä.

Sanonta ”silloin kannattaa takoa kuin rauta on kuumaa”, kuulostaa Karalahden nyrkkeilymatsien osalta olennaiselta. Muutakaan helpohkoa nopeaa laillista suurtuloa hänelle ei välttämättä olisi tiedossa.

On kuitenkin toinen juttu, miten kauan Karalahden nyrkkeilymatsit jaksavat kansaa kiinnostaa. Hänet on jo pari kertaa kehässä nähty, ja uutuudenviehätys katoaa nopeasti.

Karalahden ja Semir Ben-Amorin tammikuun matsista kerrottiin viime torstaina Jokerit–HIFK-ottelun erätauolla. Ilmoitus ”kohuottelusta” sai yllättävän vähän julkisuutta.

Syy on ilmeinen. Ben-Amor ei koskaan ei ollut merkittävä jääkiekkojulkkis, ja Karalahden esiintyminen nyrkkeilykehässä ei enää ole uutinen.

Karalahdella ei yli viisikymppisenä ole oikeasti mahdollisuuksia nousta nyrkkeilyssä huipulle. Hänen otteluissaan kyse on showtapahtumista, joskin aika tylsistä sellaisista.

Ikämiesten väsyneeltä näyttävä otteleminen kehässä ei viime kädessä luo viihdearvoa. Saman julkkiksen esiintyminen toistuvasti kehässä kyllästyttää nopeasti.

Esimerkkiä voi hakea mäkihypyn puolelta. Brittiläinen mäkihyppypelle Eddie Edwards ihastutti kananlennoillaan Calgaryn 1988 olympiakisoissa. Eddie The Eagle -ilmiö hiipui kuitenkin nopeasti, ja itse tähti teki konkurssin.

Syynä oli se, ettei huonon mäkihyppysuorituksen viihdearvo ollut pitkäkestoinen, eikä siihen kyennyt lisäämään uusia elementtejä. Yleisö kyllästyi nopeasti, eikä suosio elpynyt, vaikka Edwards ilmoitti hyppäävänsä hyppyrimäestä alasti ”tupla-v -tyylillä”.

Jere Karalahden kannattaakin otella nyrkkeilymatsinsa tiuhaan tahtiin ottaakseen rahat pois. Sitten hänen kannattaa vaihtaa lajia.

Miten Karalahti pärjäisi mäkihypyssä? Hän voisi haastaa Aleksi Valavuoren mäkihyppykisaan tai vaikka yhdistetyn kisaan. Ensin herrat hyppäisivät suurmäestä ja hiihtäisivät sen jälkeen 10 kilometriä.

Mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat saisivat Karalahden ja Valavuoren ansiosta mukavasti julkisuutta.