Vuonna 1998 tapahtunut pesäpallon sopupeliskandaali mustasi lajin maineen vuosikausiksi. Atleetin Vedonlyöntistudio-ohjelmassa muistellaan tätä Suomen urheiluhistorian synkkää tapahtumaa ja sen pitkäaikaisia vaikutuksia.
Pesäpallo oli 1990-luvulla kovassa nosteessa. Sitten sopupeliskandaali iski lajin bisneksen perustuksiin ydinpommin lailla.
Suuri joukko pesäpallon pelaajia, johtohenkilöitä ja muita lajiin sidoksissa olleita henkilöitä tavoitteli taloudellista hyötyä sopimalla Superpesiksen otteluiden lopputuloksista ja lyömällä näistä sovituista otteluista vetoa. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa, ja lopulta tuomion sai kolmekymmentä ihmistä. Osa selvisi sakoilla ja osa sai ehdollista vankeutta.
Korotettu tarjous kelpasi
Vedonlyöntistudiossa ammattivedonlyöjä Juuso Tikanoja nostaa esille skandaaliin kuuluneen Siilinjärvi–Juva-ottelun. Monessa muussakin ottelussa oli sovittuja tuloksia, mutta Siilinjärven ja Juvan tapaus on surkuhupaisuudessaan omassa kastissaan.
– Musta torstai. Juvan pelinjohtaja soitti keskiviikkona Siilinjärven toiminnanjohtajalle, että saatte kymppitonnin, jos pelataan tämä niin kuin me halutaan. Juva oli tippumassa sarjasta ja Siilinjärvellä oli ihan helvetisti velkaa, Tikanoja kertoo.
– Mutta Siilinjärvi pysyi tiukkana ja sanoi, että ei käy. Heillä oli ilmeisesti yli miljoona velkaa ja kymppitonni oli siitä vain vajaa prosentti. Mutta sitten torstaina Juva korotti tarjousta ja maksoi 30000 markkaa, ja tämän he sitten koppasivat, Tikanoja jatkaa.
Siilinjärvi otti siis rahat vastaan. Sitten tajuttiin, että vedonlyönnillä voi tienata vielä enemmän.
– Ilmeisesti tämä oli sovittu ensin, ja vasta sen jälkeen oli alettu miettiä vedonlyöntipuolen juttuja. Juvan pelinjohtaja voitti 105000 markkaa. Tuohon aikaan 105000 markkaa oli semmoisen perusduunarin vuosiansio suurin piirtein, Tikanoja kommentoi.
Veikkaus varoitti seuroja mutta piti kohteet listoilla
Nykypäivänä otteluita, joissa ei ole urheilullista panosta, ei välttämättä oteta kohteiksi ollenkaan, eivätkä asianosaiset saa lyödä vetoa. Mutta elokuussa 1998 oli toisin. Veikkauksen monopoli piti kohteet listoillaan ja pesisväki sai lyödä vetoa.
Veikkauksesta tosin varoitettiin pesäpalloväkeä. Se kertoo karuakin kuvaa ajan hengestä.
– Veikkaus oli siis soittanut ilmeisesti joukkueille ennen tätä viimeistä kierrosta ja varoittanut, että nyt ei sitten pelleillä. Ja Siilinjärven osalta he soittivat tälle toiminnanjohtajalle, joka oli juuri vastaanottanut sen 30000 markkaa. Viesti ei kulkenut eteenpäin sitten enää, kertoo Tikanoja.
– Juvan joukkueen kohdalla he yrittivät soittaa pelinjohtajalle. Mutta silloin ihmiset eivät eläneet kännykkä kädessä, niin hän ei vastannut puhelimeen kotona, Tikanoja jatkaa.
Juva putosi sarjasta, mutta putosi myöhemmin vieläkin alemmaksi.
– Juva voitti kyllä, mut he tippuivat silti. Juvahan tiputettiin kaksi sarjatasoa alemmaksi, eikä ole siis ikinä noussut sieltä takaisin. Se oli niin sanotusti goodbye, Tikanoja toteaa.
Uskottavuus meni vuosikymmeneksi
Pesäpallo menetti uskottavuutensa kansan raivotessa. Veikkaus pesi käsiään.
– Tämähän oli lajille ihan valtava juttu. Ensinnäkin pesäpallo bännättiin Veikkauksen pitkävedosta kokonaan vuoteen 2005 asti. Ja vuoteen 2007 asti tasapeliä ei saanut pelata ollenkaan, vaikka se oli olemassa tuloksessa, Tikanoja hämmästelee.
Pesiksen elpyminen kesti yli vuosikymmenen. Kaikki seurat eivät elpyneet koskaan.
– Superpesis menetti osan valtionrahoituksestaan tämän skandaalin takia. Siilinjärvi pudotettiin ykköspesikseen ja Juva kaksi porrasta alemmas Suomensarjaan. Ja jos yleisömääriä katsotaan, niin vasta 2009 palattiin skandaalia edeltävälle tasolle, Tikanoja lisää.
Sopupeliskandaali romahdutti pesäpallon bisneksen. Se myös tarkoitti kaksi vuotta operoineen helsinkiläisseuran Kaisaniemen Tiikerien kuolemaa.
Tiikerit oli tehnyt isoja tappioita. Kun pesiksen sponsorit katosivat, ei Tiikereillä ollut edellytyksiä jatkaa toimintaansa.
– Se seura kaatui käytännössä siihen. Velkarahallahan he olivat pyörineet. Ja sitten kaikkosivat kaikki puuhamiehet sieltä taustalta, ja jäljelle jäivät vain velat ja palavat rauniot sekä Kaisaniemen puisto, Tikanoja toteaa.
