Atleetti käy läpi jokaisen NBA:n pudotuspeliparin ennakoissa, joissa puidaan joukkueiden matka playoffeihin sekä spekuloidaan odotukset ja ennusteet kaikkiin ottelusarjoihin. Käsittelyssä ottelupari Oklahoma City Thunder vs New Orleans Pelicans.
Kuinka Thunder pääsi tänne asti?
Täyttämällä yhden aukon veneessään ja sitten kellumalla läntisen konferenssin kärkeen. Katsoessamme viime kauden Thunderin peliä, emme voineet olla miettimättä, mikä puuttui.
Kyllä, Shai Gilgeous-Alexander ja Jalen Williams veivät suurimman osan huomiostamme – syystäkin kun SGA nousi maailman parhaiden pelaajien joukkoon ja Williams teki omaa nousuaan kohti tähtistatusta. Mutta aina kun näimme Thunderin pelaajan ajavan tukkoiseen keskustaan tai vastustajan tekevän pisteen alikokoisen sentterin yli, mietimme, miltä OKC näyttäisi, jos suurin osa Jaylin Williamsille, Jeremiah Robinson-Earlille, Aleksej Pokuševskille, Mike Muscalalle ja Darius Bazleylle annetuista noin 2 500 keskusminuutista menisi Chet Holmgrenille.
Vastaus: Uskomattomalta
Vuoden 2022 numerolla kaksi varattu Holmgren debytoi ja näytti paitsi kokeneelta, myös All-Star pelaajalta Holmgren osoitti nopeasti olevansa täydellinen puuttuva palanen sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa: tehokas levittäjä, joka pystyi vetämään vastustajan isoja pelaajia pois korin alta ja luomaan leveämpiä ajoväyliä OKC:n läpimurtopelaajille; uskottava uhka luoda oma heitto kuljetuksen päätteeksi ja pelottava korinaluspuolustja, joka rohkaisi Luguentz Dortia ja muita puolustamaan entistä tiukemmin. Tuloksena oli NBA:n kolmanneksi paras hyökkäys ja neljänneksi paras puolustus.
Holmgrenin ollessa keskushyökkääjänä, Gilgeous-Alexander, Williams ja Josh Giddey pystyivät aloittamaan luovat hyökkäykset valmentaja Daiganeultin ohjauksessa. Ainoa asia mikä Oklahoma Citylta puuttuu nyt, on kokemus. On aika alkaa täyttää myös tuo aukko.
Kuinka Pelicans pääsi pudotuspeleihin?
Kehittämällä ehkä NBA:n syvimmän joukkueen ja vihdoin saamalla suuren miehen terveeksi… juuri siihen asti, kun ei ollutkaan.
Mahdollisesti kiehtovinta tässä Pelicansin kaudessa? Saatiin vakuuttavaa näyttöä siitä, että aiemmin harvoin nähty Big Three – ZIon Williamsonin, Brandon Ingramin ja C.J. McCollumin – yhdistelmä ei oikeastaan toimi; New Orleans oli pisteissä 25 pistettä pakkasella 737 minuutissa, jotka he olivat kentällä. Ja silti he olivat hyviä.
New Orleans karistivat mielestään 12–11 aloituksen runkosarjassa, joka osin johtui alkukauden loukkaantumisilla. He myös unohtivat nopeasti nolon tappion LA Lakersille kauden aikana pelatussa turnauksessa ja palasi lopulta yhdeksi NBA:n vahvimmista joukkueista. Pelicansilla oli huipputason puolustus, jonka johti maailmanluokan stopperi Herbert Jones (joka nyt heittää kolmosia 42 prosenttisesti). He saivat tasaisesti tehoja kakkosvitjasta, sellaisilta nimiltä kuten Jose Alvaradon, Larry Nance Jr:n, Naji Marshallin ja Dyson Danielin. Ei myöskään kannata unohtaa vahvaa yksilösuoritusta heidän tähtipelaajiltaan – erityisesti Williamsonilta.
Zion pysyi tarpeeksi terveenä pelatakseen 70 ottelua ensimmäistä kertaa urallaan. Hän pudotti painoa, puolusti paremmin ja näytti sekä räjähtävämmältä että hallitsevammalta kauden kuluessa. Pettymykseksi päättyneen runkosarjan päätöksen jälkeen, jossa hän teki vain 12 pistettä 13 heitolla tappiossa Lakersille, joka pudotti New Orleansin säälipleijareihin, Williamson tuli ulos tarkoituksenaan korjata tilanne tiistain uusinnassa kahden joukkueen välillä. Näytös oli henkeäsalpaavaa… juuri siihen asti kunnes se muuttui sydäntäsärkeväksi.
Mikä olisi pitänyt olla yksi usan huippuhetkistä – 40 pistettä 17 heitolla, armoton hyökkääminen LeBron Jamesia, Anthony Davista ja ketä tahansa muuta vastaan, uudelleenhyvitys keskikauden turnauksen välierien ja kauden päätöksen flopeille – muuttui toiseksi pettymykseksi: kyvyttömyys ylittää maaliviivaa, toinen tappio Lakersille. Tämä lisäksi loukkaantuminen, joka maksoi hänelle paitsi perjantain voittoon päättyneen toisen säälipleijaripelin Kingsiä vastaan, mutta myös todennäköisesti ainakin puolet ensimmäisestä kierroksesta.
Keskinäiset Oklahoma City Thunder vs New Orleans Pelicans kohtaamiset
Oklahoma City Thunder voitti kauden keskinäiset kohtaamiset Pelicansia vastaan lukemin 2-1. Pelicans onnistui tekemään vain 103,4 pistettä sadalla hyökkäyksellä Oklahoma Cityn huippupuolustusta vastaan. Cleaning the Glass -sivuston mukaan vain ilman pudotuspelipaikkaa jääneet Grizzlies, Spurs ja Trail Blazers saivat tehottomammin pisteitä OKC:n puolustusta vastaan kuin New Orleans.
Pelicansin ainoa voitto tuli marraskuussa, kun Ingram, Alvarado, Marshall ja Trey Murphy III olivat kaikki sivussa. Kaikista poissaoloista huolimatta Pelicans nousi 22 pisteen tappioasemasta ensimmäisen puoliajan jälkeen hallitsemalla pääosin pallonhallintaa. He pakottivat 14 menetystä, jotka johtivat 23 pisteen saamiseen ja nappaamalla kauden korkeimman määrän 22 hyökkäyslevypalloa, jotka tuottivat 14 lisäheittoa ja johtivat 27 toisen mahdollisuuden pisteen saamiseen. Oklahoma Cityn heittoprosentti kolmen pisteen kaarelta oli myös vain 7/34 häviössä – NBA:n tarkimman joukkueen kolmanneksi huonoin pitkän matkan heittosuoritus kaudella.
Oklahoma Cityn ensimmäisessä voitossa – josta Zion oli poissa jalan luun ruhjeen vuoksi – Thunder piti New Orleansin vain 83 pisteessä 39 prosentin heittoprosentilla, mikä oli Pelicansin kauden huonoin hyökkäysteho. Toisessa ottelussa he voittivat tulitaistelun kestämällä Zionin 29 pisteen ja 10 syöttöä sisältäneen illan, punnertamalla 26/35 (74,3%) korin alta ja 15/34 (44,1%) kolmen pisteen kaarelta sekä repimällä 12-0 putken viimeisen 3:10 aikana voittaakseen ottelun.
Yhteensä Pelicans teki 108,5 pistettä sadalla hyökkäyksellä OKC:n puolustusta vastaan 71 minuutin aikana, kun Williamssonin oli kentällä… ja mikroskooppiset 91,4 pistettä sadalla ilman häntä 73 minuutissa. Niin kauan kuin Zionin takareisi pitää hänet sivussa, päävalmentaja Willie Greenin on löydettävä kokoonpanoja, jotka pystyvät tekemään tarpeeksi pisteitä ilman häntä pysyäkseen mukana Oklahoma Cityn kanssa. Jos hän ei onnistu, Pelicans saattaa poistua liian nopeasti antamatta Zionille edes mahdollisuutta tehdä sankarillista paluuta tämän pudotuspelisarjan lopulla.
Seuraa tätä: SGA vs. Herb Jones
Rehellisesti sanottuna tämä ei ehkä ole sarjan tärkein ottelu pisteiden kannalta. Se voisi olla Jalen Williams vs. … kuka tahansa vartioi Jalen Williamsia, koska se oli pääasiassa Zionin tehtävä runkosarjassa. Tiedämme, että OKC:n toisen kärkitykin käsitteleminen olisi pelottava fyysinen haaste McCollumille, Murphylle tai Ingramille.
Mutta kun saat mahdollisuuden nähdä ensimmäisen joukkueen All-NBA:n ja ensimmäisen joukkueen All-Defense koko sarjan ajan. Voi veljet, se vasta on hyvää tavaraa.
Gilgeous-Alexander heitti 5/14 Jonesia vastaan tällä kaudella NBA:n ottelukohtaisten tilastojen mukaan, kolmella syötöllä, yhdellä menetyksellä ja vain yhdellä rikkeellä. En usko, että Herb pitää MVP-kandidaatin täysin kurissa koko sarjan ajan. Jos hän kuitenkin voi hidastaa häntä tarpeeksi pitääkseen OKC:n poissa pakomatkalta, se tekisi ihmeitä Pelicansin mahdollisuuksille pysyä sarjassa mukana ja löytää tiensä yllätykseen.
Kumpi voittaa Oklahoma City Thunder vs New Orleans Pelicans?
Simulaatiot eivät anna Pelikaaneille yllätysmahdollisuutta. Sarjan voittoon marssii Lännen ykkönen vakuuttavasti 66% todennäköisyydellä. Tämä luku saattaa olla huomattavasti korkeampikin, mikäli Zionin sairasloma venyy. Todennäköisimmin ottelusarja päättyy lukuihin 4-1 tai 4-2, mutta myös 4-3 voitto on Thunderille Pelicansia todennäköisempi. Ehkä sarjan suurin kysymys onkin: Saako Oklahoma City tarpeeksi kokemusta tästä sarjasta, kun seuraavalla kierroksella vastaan asettunee monissa liemissä keitettyjä tähtipelaajia pursuava LA Clippers?
