MILANO Suomi saavutti Milano Cortinan talviolympiakisoista kuusi mitalia. Se vastasi mitalitavoitetta, joka siis oli kuusi.
Suomalaiset voittivat yhdistetyssä yhden hopean ja kaksi pronssia. Yksi pronssi tuli ampumahiihdosta, maastohiihdosta ja jääkiekosta. Kultamitaleitta suomalaiset jäivät talviolympialaisissa kuitenkin ensi kertaa 16 vuoteen.
Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen kommentoi tulosta Atleetille sunnuntaina Milanossa seuraavasti:
– Menestys oli se, mitä lähdettiin hakemaan. Tavoitteena oli kuusi mitalia ja dataan perustuva ennuste oli 5,4. Kyllähän meidän urheilijat onnistuivat jopa snadisti paremmin, mikä oli ennuste, Kilpinen sanoi,
Mutta hiihdosta tuli vain yksi pronssi. Se oli ehdoton pettymys, kun ajatellaan, että neljä vuotta sitten Pekingin olympialaisissa tuli kuusi hiihtomitalia.
– Totta kai pettymys. Maastohiihto on ollut meille se laji, jota seurataan eniten ja on meillä lähellä sydäntä. Kyllähän meidän pitäisi paremmin pärjätä. Nyt on mielenkiintoinen sukupolvenvaihdos meneillään. Tulee uusi valmentaja Ruotsista ja varmaan uutta kulttuuria, Kilpinen sanoi.
Ja tulevaisuudessa yhdistetyssä ei välttämättä enää kilpailla olympialaisissa. Kansainvälinen Olympiakomitea KOK ei ole päättänyt yhdistetyn kohtalosta 2030 olympialaisissa.
– Riski on olemassa. Kävin tästä keskusteluja. Ei siitä asiasta ole vielä päätetty. Toivon mukaan jatkuu. Se on mielenkiintoinen laji ja meille olisi ihan mahtava juttu, että saataisiin naiset siihen mukaan, koska meillä on ihan superlahjakkaita naisia siinä mukana, Kilpinen sanoi.
Suomen haasteena ovat myös lajipudokkaat. Jääkiekolla on paljon harrastajia Suomessa, mutta lajipudokkaita ei saada ohjattua pikaluistelun tai kaukalopikaluistelun eli short trackin pariin, koska hallia näiden lajien harrastamiseen ei Suomessa ole.
– Ehdottomasti. Meillä on valtavasti nuoria, jotka opetetan 2-3 -vuotiaina luistelemaan. Ne pyörii jääkiekkoharjoituksissa viikosta toiseen. Kaikilla ei ole ominaisuuksia kuitenkaan lajikohtaisia ominaisuuksia, mutta saattaisi olla nopeusominaisuuksia. Siinä olisi mahdollisuus hoitaa paremmin yhteistyössä, Kilpinen sanoi tästä.
Myllypuroon joutomaalle ei saatukaan rakennettua luisteluhallia, koska rahaa ei enää ollut. Tontti löydettiin kyllä sen jälkeen, kun Matokallioon suunniteltu halli torpattiin.
– Kyllähän monessa paikassa yritetään ajaa halliasiaa eteenpäin. Onhan se sääli. Kun ajatellaan, että silloin kun Pekka Koskela ja Mika Poutala olivat huipulla, niin me oltiin ainoa maa maailmassa, josta tuli huippuja ilman hallia, toteaa Kilpinen pikaluistelun hallittomuudesta.
Kilpinen on vakuuttunut, että suomalaiset olisivat voineet voittaa Milanossa pikaluistelulajien olympiamitaleita, jos halleja olisi ollut harrastamista varten.
– Jos meillä olisi ollut se halli 15 vuotta sitten, olisi näistäkin kisoista todennäköisesti tullut mitaleita pikaluistelun ja short trackin puolelta. Oltaisiin lähempänä Ruotsia.
Otto Palojärvi
