Jääkiekon MM-kulta on riehaannuttanut taas suomalaisia. Vaikka Leijonilla ei organisoidumpaa fanitoimintaa olekaan, ovat Leijonien suosiota mittaavat luvut kiistattoman kovia.
Jääkiekon MM-finaalia, jossa Suomi voitti Konsta Heleniuksen jatkoaikamaalilla Sveitsin 1-0, katsoi parhaimmillaan MTV:n kanavilla 2,7 miljoonaa suomalaista. MM-finaalin keskikatsojamäärä oli kaksi miljoonaa.
Leijonien kansanjuhlaa saapui maanantaina Olympiastadionin liepeille seuraamaan noin 70 000 ihmistä. TV5:n lähetystä juhlatapahtumasta seurasi Warner Bros. Discoveryn mukaan kaikkiaan 1,3 miljoonaa suomalaista. Keskikatsojamäärä oli kultajuhlilla 592 000.
Yhtenäiskulttuuri pirstoutuu Suomessa, mutta Leijonat MM-kisoineen on Linnan juhlien ohella yhtenäiskulttuurin viimeisiä linnakkeita. Jääkiekon MM-kisat pysyy sitkeästi kansakunnan kevätperinteenä.
Suomalaisille ei ole väliä, ovatko MM-kisoissa mukana parhaat pelaajat. Siitä kertoo fakta, että jääkiekon MM-finaali päihitti keskikatsojamäärässä olympiakisojen välieräottelun Suomi-Kanada, jonka keskikatsojamäärä YLE:llä oli ”vain” 1,6 miljoonaa. Olympialaisissa pelasivat kaikki parhaat toisin kuin MM-kisoissa.
Leijonat on voittanut viimeisen seitsemän vuoden aikana neljä arvokisakultaa. Kansanjuhlat innostavat silti vuodesta toiseen.
Kansanjuhlasta on tullut myös arvokas isänmaallinen tapahtuma. Siitä osoituksena on Paula Vesalan vahva tulkinta Finlandia-hymnistä.
MM-finaalin ratkettua Kultaleijonista useampi totesi Atleetille Finlandian olevan torijuhlien kohokohta. Ja torijuhlia seuratessa tästä ei ollut epäselvyyttä.
Leijonien suosio pysyy vankkana. On silti erikoista, turistimäärät Suomesta MM-kisoihin ovat olleet vähenemään päin.
Kolmessa viimeisessä MM-turnauksessa Prahassa, Tukholmassa ja Zürichissä örveltäviä suomalaisturisteja ei näkynyt. Meininki on siistiytynyt valtavasti vajaassa kymmenessä vuodessa.
Otto Palojärvi
