Antti Pennasesta tuli viime sunnuntaina Suomen kansallissankari hänen luotsattuaan Leijonat MM-kultaan. Harvassa ovat ne kriitikot, joiden mielestä maailmanmestaruus oli väärin voitettu.
Antti Pennasta oli viime helmikuulle saakka mollattu mediassa. Vanhat meriitit eivät painaneet vaakakupissa.
Harva muisteli, että Pennanen valmensi HPK:n Suomen mestariksi 2019 ja toimi samana keväänä Jukka Jalosen valmentaman Leijonien MM-kultajoukkueen apuvalmentajana.
Pennanen valmensi sen jälkeen Nuoret Leijonat MM-pronssille ja hopealle. Sitten hän siirtyi Ilvekseen, jossa hän ei onnistunut.
A-maajoukkueessa Pennanen haukuttiin ensimmäisellä kaudellaan lyttyyn. Ilta-Sanomien Juha Hiitelä ja Aition Petteri Sihvonen ruoskivat häntä kirjoituksissaan kuin vierasta sikaa.
Pennasen haukkumisesta tuli näiden johtavien analyytikoiden vanavedessä muoti-ilmiö. Kaiken maailman ”Pillit ja Pullat” rupesivat ”Monnin” vanavedessä haukkumaan Pennasta, koska sillä sai ilmeisesti klikkejä. Tuotokset toistivat itseään siinä määrin, että sai suoranaisen kuvan tekoälyjutuista.
Pennasen ensimmäinen kausi 2024-25 ei tuottanut mainittavampaa menestystä. Mollaaminen jatkui kuumana aina dramaattiseen helmikuun 13. päivään saakka 2026. Pennaselle se ei ollut 13. perjantai taikauskoisessa merkityksessä.
Suomi hävisi olympiajääkiekon avausottelussaan keskiviikkona 11. helmikuuta Slovakialle 1-4. Pennanen sai kunnolla lokaa niskoilleen.
Perjantaina 13. helmikuuta Sanoma julkaisi uutisen, jonka mukaan Suomen NHL-pelaajat olisivat halunneet olympiaturnaukseen Leijonien päävalmentajaksi Florida Panthersin Paul Mauricen. Uutinen julkaistiin sopivasti juuri ennen Leijonien Ruotsi-ottelua.
Valtava kohu oli valmis. Leijonat vastasi siihen voittamalla Ruotsin 4-1.
Ottelun jälkeen Atleetti tiedusteli pelaajilta, oliko Mauricesta keskusteltu. Moni pelaaja sai kuulla tästä Atleetilta ensimmäistä kertaa ainakin reaktiosta päätellen. ”Mitä?”, kysyi esimerkiksi Erik Haula täysin äimän käkenä.
Eeli Tolvanen oli hänkin hyvin hämmentynyt. ”Tehän sen jutun olette kirjoittaneet”, Tolvanen hämmästeli.
Lauantaina 14. helmikuuta Leijonat voitti Italian 11-0 ja saavutti lohkovoiton, mikä tiesi suoraa puolivälieräpaikkaa. Pennanen piti sen jälkeen vapaapäivän ja oli taas tentattavana maanantaina 16. helmikuuta.
Tuolloin Pennanen vaikutti hyvin kireältä. Hän kertoi olleensa katselemassa vapaapäivänään Milanon nähtävyyksiä. Pelaajiin liittyvistä asioista Pennaselta saatiin ”en kommentoi” -vastauksia, mikä toi mieleen ex-ulkoministeri Pertti Paasion.
Pennanen tiesi tuolloin hyvin, että puolivälieräottelu 18. helmikuuta Sveitsiä vastaan varmasti määrittäisi hänen uransa kohtalon. Tappio saattaisi tietää potkuja.
Leijonat oli Sveitsiä vastaan 0-2 -tappioasemassa vielä seitsemän minuuttia ennen kolmannen erän päätöstä. Tasoitusmaali syntyi toiseksi viimeisellä minuutilla. Artturi Lehkosen jatkoaikamaali toi Leijonille voiton.
Suomi saavutti olympialaisissa lopulta pronssia. Milanon olympiaturnauksen viimeisinä päivinä nähtiin hyvin vapautunut Pennanen.
Rentona Pennanen oli haastatteluissa myös kultajuhliin päättyneissä MM-kisoissa Zürichissä. Olympialaisissa koettu perttipaasiomainen kireys oli Pennaselta tipotiessään.
Mitä olisi tapahtunut, jos Suomi olisi hävinnyt Sveitsille olympialaisten puolivälieräottelussa? Olisiko Pennanen saanut potkut? Niihin kysymyksiin ei saada vastauksia.
Tarinassa kävi hyvin. Monni, Pilli ja Pulla saivat kiusatulta Pennaselta selkäänsä.
Otto Palojärvi
