Englantilaisen jalkapallon jättiläinen Manchester United on uponnut alkukaudesta syvälle suohon. Päävalmentaja Michael Carrickille on vaadittu jo potkuja, mutta sekään ei välttämättä riitä pelastamaan maineikasta seuraa kriisistä.
Manchester United kohtasi viikonloppuna Leeds Unitedin Ruusujen sodassa. United siirtyi avausjaksolla johtoon Bryan Mbeumon maalilla, mutta Dominic Calvert-Lewin nosti Leedsin tasoihin toisen jakson alussa. Ottelu päättyi lopulta 1–1-tasapeliin.
Red Devils on pelannut tällä kaudella Valioliigassa seitsemän ottelua ja onnistunut raapimaan niistä kasaan vaivaiset seitsemän sarjapistettä. Surkea pistesaldo riittää tällä hetkellä vasta Valioliigan 13. sijaan.
Carrickin pelitavassa outo ristiriita
Michael Carrickin pelitavasta löytyy yksi omituinen ristiriita. Tilastot paljastavat, että Manchester United on huomattavasti tehokkaampi silloin, kun vastustaja hallitsee enemmän palloa.
BBC:n analyysin mukaan United on kerännyt keskimäärin 2,6 pistettä ottelua kohden, kun sen pallonhallinta on jäänyt alle 50 prosentin. Vastaavasti yli 50 prosentin pallonhallinnalla United on kerännyt keskimäärin vain 1,5 pistettä ottelua kohden.
Tällä kaudella vastustajat ovat alkaneet luovuttaa pallonhallinnan aiempaa useammin Unitedille, mikä on aiheuttanut Red Devilsille merkittäviä ongelmia.
Kun United joutuu hallitsemaan palloa enemmän, sen on murrettava organisoitua puolustusta sen sijaan, että se pääsisi iskemään terävästi vastahyökkäyksistä.
Carrick ei siis ole onnistunut muuttamaan joukkueensa pelitapaa sellaiseksi, että se perustuisi vastahyökkäysten sijaan enemmän otteluiden hallintaan. Myös vastustajajoukkueet ovat huomanneet tämän.
Koska Unitedin hyökkäyspelaaminen ei ole juurikaan kehittynyt, joukkue on ajautunut ongelmiin ja näyttänyt ajoittain jopa avuttomalta.
Tilanne on ristiriitainen: Carrickin joukkue on vaikuttanut huomattavasti vaarallisemmalta ilman palloa kuin pallollisena.

Päävalmentaja tehnyt myös toisen taktisen virheen
Carrick on tehnyt myös toisen selvän taktisen virheen. Manchester United on yrittänyt prässätä tällä kaudella aiempaa korkeammalta, vaikka sen puolustuslinjan liikkuvuus ei täysin tue tällaista pelitapaa.
Kun United nostaa prässiään, mutta puolustuslinja jää alemmas, keskikentälle syntyy runsaasti tyhjää tilaa.
Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Kun vastustaja onnistuu murtamaan Unitedin ensimmäisen prässin, joukkue joutuu puolustamaan liian laajoja alueita. Samalla puolustuslinja altistuu nopeille hyökkäyksille, ja jälki on usein rumaa.
Unitedin tämän kauden joukkuetta ei ole rakennettu tukemaan Carrickin tavoittelemaa aktiivisempaa prässipelaamista. Myös tämä on päävalmentajalta merkittävä ammatillinen virhearvio.
155 miljoonaa kankkulan kaivoon?
Manchester United käytti viime kesän siirtomarkkinoilla peräti 155 miljoonaa puntaa uusiin pelaajahankintoihin. Se hankki Carlos Baleban, Youri Tielemansin ja Andrey Santosin.
Kolmikkoon upposi valtaosa edellä mainitusta siirtosummasta, mutta puolustus jäi ilman vastaavan tason vahvistuksia.
The Guardianin mukaan Unitedin pelaajat ovatkin ihmetelleet, miksi seura käytti niin merkittävän summan keskikentän vahvistamiseen, vaikka ongelmia on selvästi muuallakin.
Erityisen suuren ongelman muodostaa puolustus, jonka runko on pysynyt pitkälti samana vuodesta 2022 lähtien. Diogo Dalot, Lisandro Martínez, Harry Maguire ja Luke Shaw ovat paljon vartijoina.
Manchester United käytti siis kesällä valtavasti rahaa valmistautuessaan Mestarien liigan peleihin. Suurista investoinneista huolimatta seura ei kuitenkaan onnistunut ratkaisemaan joukkueensa merkittävimpiä ongelmia.
Pukukoppi menetetty?
Manchester Unitedin pukukopista on jo kuultu kriittisiä arvioita. Lisandro Martínez arvosteli taannoin Atlético Madridille kärsityn Mestarien liigan tappion jälkeen suorasanaisesti seuran urheilujohtajaa Jason Wilcoxia.
Martínez pyysi myöhemmin purkaustaan anteeksi, mutta The Guardianin mukaan hän ei ole ainoa seurajohdon toimintaan tyytymätön pelaaja.
Pukukopista kantautuneet tiedot eivät tietenkään yksin todista, että Carrick olisi menettänyt pelaajiensa luottamuksen. Jonkinlaisesta luottamuspulasta ne kuitenkin viestivät.

Päävalmentaja ei ole ainoa syyllinen
Michael Carrick olisi helppo nimetä Manchester Unitedin ongelmien suurimmaksi syylliseksi, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Leeds-tasapelin jälkeen Unitedin pelaamista kuvailtiin rytmittömäksi, ja myös Carrickin käyttämä 3–4–3-ryhmitys sai osakseen runsaasti arvostelua.
Yksi suurimmista ongelmista on ollut se, että United on hankkinut täksi kaudeksi vahvistuksia ilman kunnollista suunnitelmaa. Hankitut pelaajat ovat sinänsä laadukkaita, mutta he eivät ole tukeneet joukkueen pelitapaa.
Lisäksi Carrick on yrittänyt muuttaa laadukkaan vastahyökkäysjoukkueen pallonhallintaan nojaavaksi joukkueeksi. Tämä on osoittautunut selväksi taktiseksi virheeksi.
Kolmanneksi seurajohdon ja pelaajien välisen luottamuksen ainakin osittainen mureneminen ei ole helpottanut tilannetta. Tyytymättömät pelaajat pystyvät harvoin saamaan itsestään irti yhtä paljon kuin pelaajat, jotka ovat tyytyväisiä tilanteeseensa.
Manchester Unitedilla riittää jälleen pohdittavaa. Carrickin erottaminen olisi helppo ratkaisu, mutta sekään ei korjaisi joukkueen rakenteellisia ongelmia.
Myös uusien pelaajahankintojen tekeminen saattaa osoittautua vaikeaksi seuran taloudellisen tilanteen vuoksi.
Glazerin perheen omistusaikana seuralle on kertynyt yli miljardin punnan velkataakka, mikä luonnollisesti rajoittaa sen toimintamahdollisuuksia.
Ville Hirvonen


















