Eduskuntavaalit lähestyvät ja oppositiopoliitikot etsivät keinoja horjuttaa hallituksen uskottavuutta entistä enemmän.
Liike.nyt -puolueen ainoa kansanedustaja, purjehtijana, liikemiehenä ja hömppäjulkkiksenakin profiloitunut Harry Harkimo on saanut HIFK:n Garden Helsinki-areenahankkeesta kovan lyömäaseen. Viime päivinä on yleisesti ihmetelty, millä perusteille hankkeelle myönnettiin 35 miljoonan euron valtiontuki ja kuka teki tästä päätökset?
Harkimo laukoo tiedotteessaan kovaa tekstiä:
– Petteri Orpon sähköpostissa antamat tiedot eivät pidä paikkaansa. Haluamme myös selvityksen, mihin dokumentteihin avustukset perustuvat. Lisäksi haluamme tietää, mitä tapahtuu niille Helsinki Gardenille varatuille tonteille, joille ei uusimpien suunnitelmien mukaan rakennetakaan mitään.
– Tämä puhe jostakin 20 000 katsojan hallista on täyttä höpinää. Ei sellaisia halleja ole kuin Lontoossa ja Manchesterissa ja siellä sitä potentiaalista yleisöä on vähän enemmän. Maailmantähdet esiintyvät kyllä useamman kerran peräkkäin nykyisillä areenoilla Helsingissä tai Tampereella, jos kauppa käy. Ja mihin perustuvat nämä puheet työllisyysvaikutuksista Kokemuksesta tiedän, etteivät luvut pidä alkuunkaan paikkaansa.
– Ilpo Kokkilan perheen omistama rakennusyhtiö SRV tuli Garden Helsinki -hankkeeseen mukaan tammikuussa 2025 ja samana keväänä Kokkiloiden Afortus Oy antoi 3000 euroa suoraa tukea Petteri Orpon kunta- ja aluevaalikampanjaan. Samana keväänä Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö antoi Kokoomukselle 100 000 euroa tukea vaalikampanjaan. Tämän säätiön asiamiehenä toimii Jan Vapaavuori ja säätiön hallituksessa istuu Ilpo Kokkila.
– Kokkila oli aiemmin tänä vuonna esillä, kun valtio lähti sijoittamaan Valmet Automotiveen Uudessakaupungissa ja Kokkiloiden sijoitusyhtiö säilyi monimutkaisten yritysjärjestelyjen jälkeen omistajana valtion rinnalla. Piiri pieni pyörii. Kysymyksiä on siis paljon ja nyt tarvitaan vastauksia pääministeriltä, Harkimo jatkaa.
Harkimo itse rakennutti Helsinkiin 1997 valmistuneen entisen Hartwall-areenan, siis nykyisen Veikkaus-areenan. Kyseinen areena oli tuottava 2010-luvun alkuun saakka. Kun areena ajautui tappiolliseksi, oli Harkimon turvauduttava kyseenalaiseen keinoon hänen myytyään areenan Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirille.
Noihin aikoihin Harkimo ilmoitti pitävänsä HIFK:n Garden-hanketta epärealistisena. HIFK oli puuhannut uutta areenaprojektiaan jo vuodesta 2008 lähtien. Hankkeen seura toi julkisuuteen 2012.
Tuolloin spekuloitiin, että Garden Helsinki olisi valmis jo 2016. Nyt vuodesta 2016 on kulunut 10 vuotta. Paikalla, jolle areenan pitäisi tulla, on yhä parkkipaikka.
Koronapandemia, Ukrainan sota ja Suomen pitkään jatkunut miltei olematon talouskasvu ovat tietysti vaikuttaneet siihen, ettei areenan rakennustöitä ole edes aloitettu. Rakennuskustannukset ovat nousseet liian korkeiksi.
Garden-hankintaa on myös karsittu. Hotelli, toimistot ja asunnot jäävät rakentamatta.
On yhä epätietoisuutta, toteutuuko hanke ollenkaan. Nykyinen poliittinen kohu ei ole hankkeen julkisuuskuvalle ainakaan eduksi.
Samaan aikaan Vantaan Kivistöön suunnitellaan 20 000 katsojan tapahtuma-areenaa. Sen hankkeen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa.
Olennainen kysymys on, että onko kolmelle eri areenalle pääkaupunkiseudulla oikeasti tilausta? Vaikka Harkimo tekee oppositiopolitiikkaa, on hän siinä oikeassa, että 18 000 katsojan areenoja on ainoastaan eurooppalaisissa suurkaupungeissa.
Tampereella Nokia-areenan bisnekset ovat hiipuneet sen jälkeen, kun Hartwall-areena vapautettiin venäläisvallasta. Samaan aikaan Turkuun suunnitellaan uutta areenaa kaupungin päärautatieaseman liepeille.
Montako suurareenaa Suomeen mahtuu? Kuka haluaa maksaa tappiot, jos bisnes ei tuota voittoa?
