Tour de France 2026 – Ranskan ympäriajo: Aikataulu, tulokset ja TV-lähetykset

Tour de France 2026 päättyy perinteiseen tapaan Pariisiin, tällä kertaa 133 kilometrin etapilla Thoirystä Champs-Élysées’lle.

Reitti seuraa Seineä Eiffel-tornin ohi ennen kaupunkikierroksia ja tuttuun tapaan mukana on Montmartren Butte-nousu (1,1 km, keskikaltevuus 6,5 prosenttia), joka kivutaan kolmesti.

Viime vuoteen verrattuna nousun laki on nyt reilut neljä kilometriä kauempana maalista, joten Champs-Élysées’lle jää noin 11 kilometriä. Tämä antaa kiritiimeille hieman paremmat mahdollisuudet, mutta myöhäinen hyökkäys Montmartrelta on silti todennäköinen, eikä perinteistä rauhallista paraatiloppua ole luvassa.

Kokonaiskilpailu on käytännössä ratkaistu. Tadej Pogačar saapuu Pariisiin keltaisessa paidassa 6 minuutin ja 26 sekunnin turvin Remco Evenepoeliin ja on varmistamassa viidettä Tour-voittoaan.

Isaac del Toro pitää kiinni palkintopallin kolmossijasta ja valkoisesta paidasta. Sunnuntain jännitys tiivistyy siis etappivoittoon, jota tavoittelevat niin puhtaat kirimiehet kuin Montmartrelta hyökkäävät klassikkospesialistit. Suomen aikaa maali häämöttää alkuillasta ja edessä on kisan viimeinen näytös.

Lauantain 20. etappi, Bourg d’Oisans–Alpe d’Huez (170,9 km), on monien mielestä koko Tourin historian rankin kuninkuusetappi. Reitille on pakattu noin 5 600 nousumetriä ja ensimmäistä kertaa tällainen hirviö on sijoitettu kierroksen toiseksi viimeiseksi päiväksi.

Matkalla kavutaan Col de la Croix de Fer, Col du Télégraphe ja kuuluisa Col du Galibier, minkä jälkeen edessä on vielä harvoin käytetty Col de Sarenne. Sen huipulta on 14,5 kilometriä maaliin, ja Alpe d’Huezille noustaan toisena päivänä peräkkäin.

Nousut tulevat sarjassa eivätkä yksittäin, mikä pakottaa ajajat luottamaan voimien jakoon, malttiin ja syvyyteen ennemmin kuin lyhyisiin räjähdyksiin. Sää voi mullistaa kaiken, sillä alppipäivän ylle ennustetaan sadekuuroja, jotka tekevät laskuista petollisia.

Tadej Pogačar lähtee etapille ylivoimaisena kokonaiskilpailun johtajana yli seitsemän minuutin turvin, mutta taistelu palkintopallin viimeisistä sijoista sekä valkoisesta ja pallopaidasta on yhä auki. Kaikki katseet kohdistuvat siihen, tyytyykö keltaisen paidan kantaja puolustamaan johtoaan vai iskeekö hän jälleen.

Etappiraportti

Alpe d’Huezin legendaarisilla serpentiineillä nähtiin yksi koko ympäriajon näyttävimmistä voitoista. Tadej Pogačar oli päivän ratkaisevan nousun juurella yli kolme ja puoli minuuttia irtiottoa jäljessä, mutta hyökkäsi suosikkien ryhmästä runsaat 12 kilometriä ennen maalia ja lähti kuromaan eroa umpeen metri metriltä.

Slovenialainen ohitti hajoavan 42 miehen irtioton rippeet, saavutti kärjessä ajaneet Richard Carapazin ja Lenny Martinezin alle kahden kilometrin päässä maalista ja tiputti heidät lopullisesti noin 800 metriä ennen maalia.

Voitto oli monella tapaa historiallinen. Pogačarista tuli Geraint Thomasin (2018) jälkeen vasta toinen ajaja, joka voittaa Tour-etapin Alpe d’Huezilla keltainen paita harteillaan. Samalla hän rikkoi nousun aikaennätyksen.

Hämmästyttävää kyllä, kuuden vuoden hallinnastaan huolimatta tämä oli slovenialaisen ensimmäinen etappivoitto juuri Alpe d’Huezilla, kaudella jo viides ja Tour-uralla kaikkiaan 26:s. Carapaz ja Martinez taistelivat sitkeästi, mutta joutuivat lopulta tyytymään toiseen ja kolmanteen sijaan.

Kokonaiskilpailun ryhmässä Remco Evenepoel jälleen vahvisti asemaansa toiseksi parhaana kiipeilijänä. Belgialainen hyökkäsi loppukilometreillä Seixasin, del Toron ja Skjelmosen kimppuun ja kaivoi muutaman lisäsekunnin. Kärkitrion tahti kuitenkin määräsi päivän tarinan, ja Pogačar venytti eronsa kokonaiskilpailussa jo yli seitsemään minuuttiin.

Päivän tarinat

Carapazin unelmakisa. Ecuadorilainen kruunasi Tourin kahdella etappivoitolla (18 ja 20) ja pallopaidalla. ”En voisi pyytää enempää”, hän tuumasi maalissa. Molemmat voitot syntyivät samalla reseptillä, pitkä irtiotto ja kylmäpäinen ratkaisu loppumetreillä.

Kussin sydänsuru. Sepp Kuss johti etappia yksin Alpe d’Huezin loppulaskuun asti, mutta kaatui kahdesti, jälkimmäisellä kerralla melkein rotkoon. Voitto oli sormien läpi valunut, ja katsojat toivottivat amerikkalaiselle silti lämpimät suosionosoitukset rohkeasta esityksestä.

UAE:n juhlat, Pogačar apumiehenä. Keltapaitainen Pogačar veti kärkiryhmää nuoren del Toron hyväksi viimeisillä kilometreillä. Palkintona UAE varmisti sekä keltaisen että valkoisen paidan, ja kaksi tallin ajajaa nousi lopulliselle palkintopallille.

Pedersen naulasi vihreän. Mads Pedersen pudotettiin ensin Croix de Ferillä, mutta hän taisteli takaisin, hyökkäsi pääjoukosta ja kiri irtiottoon voittaakseen välisprintin. Ratkaiseva isku, joka teki pistekisan lopputuloksesta matemaattisesti selvän.

Van Wilderin haaveet katkesivat. Top 10 -sijaa GC:ssä tavoitellut Ilan van Wilder kaatui Croix de Ferin laskussa ja joutui keskeyttämään, dramaattinen loppu vahvalle kolmiviikkoiselle.

Perjantaina ajetaan Alppien kolmiosaisen näytelmän keskimmäinen ja lyhin, mutta ehkä räjähtävin osa. Vain 127,9 kilometrin mittainen etappi Gapista Alpe d’Huezille pakkaa reittiin valtavan määrän nousumetrejä.

Alkuun kasataan heti Col Bayard ja ensimmäisen kategorian Col du Noyer (7,2 km keskikaltevuudella 8,5 prosenttia), minkä jälkeen tulee Col d’Ornon ennen legendaarista päätösnousua Alpe d’Huezille, 13,8 kilometriä keskimäärin 8,1 prosentin jyrkkyydellä ja 21 kuuluisaa mutkaa.

Koska lauantainen kuningasetappi päättyy niin ikään Alpe d’Huezille, ajajat joutuvat punnitsemaan, panostavatko kaiken tähän lyhyeen etappiin vai säästävätkö voimia lauantaille.

Tämä lisää vahvan irtioton mahdollisuuksia, mutta suursuosikki on jälleen Tadej Pogačar, joka on osoittanut pärjäävänsä myös ilman apureita. Lähimpinä haastajina pidetään Remco Evenepoelia sekä kotiyleisön toivoa Paul Seixasta, ja mukaan mahtuvat myös Isaac del Toro ja Sepp Kuss.

Kokonaiskilpailussa Pogačar johtaa yhä ylivoimaisesti Evenepoelin ja del Toron edellä, joten katseet kääntyvät niin etappivoittoon kuin pallopaidan ratkaisevaan kamppailuun.

Alpe d’Huezin legendaarisilla serpentiineillä nähtiin yksi koko ympäriajon näyttävimmistä voitoista. Tadej Pogačar oli päivän ratkaisevan nousun juurella yli kolme ja puoli minuuttia irtiottoa jäljessä, mutta hyökkäsi suosikkien ryhmästä runsaat 12 kilometriä ennen maalia ja lähti kuromaan eroa umpeen metri metriltä.

Slovenialainen ohitti hajoavan 42 miehen irtioton rippeet, saavutti kärjessä ajaneet Richard Carapazin ja Lenny Martinezin alle kahden kilometrin päässä maalista ja tiputti heidät lopullisesti noin 800 metriä ennen maalia.

Voitto oli monella tapaa historiallinen. Pogačarista tuli Geraint Thomasin (2018) jälkeen vasta toinen ajaja, joka voittaa Tour-etapin Alpe d’Huezilla keltainen paita harteillaan. Samalla hän rikkoi nousun aikaennätyksen.

Hämmästyttävää kyllä, kuuden vuoden hallinnastaan huolimatta tämä oli slovenialaisen ensimmäinen etappivoitto juuri Alpe d’Huezilla, kaudella jo viides ja Tour-uralla kaikkiaan 26:s. Carapaz ja Martinez taistelivat sitkeästi, mutta joutuivat lopulta tyytymään toiseen ja kolmanteen sijaan.

Kokonaiskilpailun ryhmässä Remco Evenepoel jälleen vahvisti asemaansa toiseksi parhaana kiipeilijänä. Belgialainen hyökkäsi loppukilometreillä Seixasin, del Toron ja Skjelmosen kimppuun ja kaivoi muutaman lisäsekunnin. Kärkitrion tahti kuitenkin määräsi päivän tarinan, ja Pogačar venytti eronsa kokonaiskilpailussa jo yli seitsemään minuuttiin.

Päivän tarinat

Valkoinen paita ratkeaa vasta lauantaina. Del Toron ja Seixasin välinen nuorten kamppailu tiivistyi 24 sekuntiin, joten ratkaisu siirtyy huomisen kuninkuusetapille.

Yli kolmen minuutin takaa-ajo. Pogačar teki nousun juurella liki kolmen ja puolen minuutin eron kiinni yksin, ohitti kaikki ja rikkoi Alpe d’Huezin aikaennätyksen. ”Hienoa voittaa täällä, ilmapiiri oli aivan hullu”, hän kuvaili maalissa.

Carapazille lohtupalkinto. Ecuadorilainen voitti eilen 18. etapin ja jäi tänään niukasti kolmoseksi, mutta nappasi silti pallopaidan suoraan Pogačarin harteilta yhden ainoan pisteen erolla. Valentin Paret-Peintre johti vuoristokisaa vielä aamupäivällä, mutta putosi kärjestä Col d’Ornonilla.

Voitto sairastaneelle joukkueelle. UAE Team Emirates on kärsinyt flunssa-aallosta, ja Brandon McNulty keskeytti torstaina. ”Ajoin tänään joukkuekavereiden puolesta, ja tämä oli upea voitto”, Pogačar sanoi.

Draamaa nousulla. Einer Rubio joutui keskeyttämään törmättyään UAE:n huoltoautoon Alpe d’Huezilla, ja myös Visman Edoardo Affini jätti kilpailun. Alppipäivä verotti taas kovalla kädellä.

Torstaina alkaa Tourin ratkaiseva loppunäytös, kolmen peräkkäisen vuoristoetapin rupeama korkeilla Alpeilla.

18. etappi vie Voironista Orcières-Merletteen, matkaa on 185,2 kilometriä ja nousumetrejä kertyy lähes 4000. Reitin varrella noustaan muun muassa Côte d’Enginsin, Côte de Monteynardin ja Côte des Terrasses’n yli, ennen kuin ratkaisu käydään päätösnousulla Orcières-Merletten hiihtokeskukseen.

Viimeinen nousu on runsaan seitsemän kilometrin ykköskategorian ylämäki, jonka loppukilometrin keskijyrkkyys on noin 6,3 prosenttia.

Etappi avaa taistelun palkintopallista, ja se sopii sekä kokonaiskilpailun suosikeille että karkumatkalle pyrkiville vuorikiipeilijöille. Pogačar lähtee päivään mukavalta 4 minuutin ja 32 sekunnin johdolta, mutta Evenepoelin takana käydään tiukkaa kamppailua kolmossijasta Del Toron ja Seixas’n välillä, jotka taistelevat myös valkoisesta paidasta.

Ayuso ja Skjelmose vartioivat asemiaan hieman kauempaa. Odotettavissa on hyökkäyksiä, sillä loppuviikon Alpe d’Huezin tuplapäivä houkuttelee suosikkeja koettelemaan toisiaan jo hyvissä ajoin.

Etappiraportti

Alppien kolmiosaisen loppurypistyksen avausetappi tarjosi vihdoin sen, mitä koko kolmiviikkoinen oli tähän asti odottanut, eli voittoon johtaneen irtioton vuoristossa.

Richard Carapaz katkaisi viikkojen turhautumisensa Orcières-Merletten ylämäkimaalissa ja toi EF Education EasyPostille kisan ensimmäisen etappivoiton. Ecuadorilainen oli kärkiryhmän vahvin, ja kun hän iski neljä kilometriä ennen maalia ja uudelleen hetkeä myöhemmin, ero repesi hallitusti loppuun asti.

Vaikka reitti oli tasainen alkukilometreillä, mutta karkuryhmää yritettiin muodostaa heti ensimetreiltä. Tadej Pogačar piti pitkään pääjoukon kärkeä niin tiukasti, ettei vahvoja ryhmiä päästetty karkuun ennen kuin lähes 70 kilometriä oli ajettu. Kaaoksen keskellä Mads Pedersen nappasi välisprintin täydet pisteet ja kasvatti etuaan vihreän paidan taistelussa Jasper Philipseniin. Lopulta kärkeen muodostui ryhmä, jossa olivat muun muassa Carapaz, Valentin Paret-Peintre, Matteo Jorgenson, Mauro Schmid, Tobias Halland Johannessen ja Raúl García Pierna.

Loppunousulla kärkiryhmällä oli useita minuutteja etumatkaa lähimpään takaa-ajajaryhmään ja noin viisi minuuttia pääjoukkoon. Carapazin ensimmäistä iskua seurasi vielä Paret-Peintre, mutta toinen kiihdytys ratkaisi.

Schmid kiri toiseksi Jorgensonin edellä. Kokonaiskilpailun kärkimiehet saapuivat maaliin runsaat 4,5 minuuttia myöhemmin ilman keskinäisiä hyökkäyksiä, joten Pogačarin 4:32 minuutin ero Evenepoeliin säilyi ennallaan.

Päivän tarinat

Vihdoin perille. Carapaz oli yrittänyt irtiottovoittoa viikkokausia ja päässyt useaan karkuryhmään ilman palkintoa. Orcières-Merletten voitto oli hänen toinen Tour de France, etappivoittonsa ja EF Education EasyPostin ensimmäinen tässä kisassa. Ecuadorilainen tiivisti tunnelman toteamalla, että joka vuosi voittaminen käy vaikeammaksi, mikä teki päivän tuloksesta erityisen makean.

Irtiotto mursi tabun. Tämä oli koko kisan ensimmäinen vuoristoetappi, jonka karkuryhmä vei maaliin asti. Aiemmin Alpeille ja Pyreneille oli painanut leimansa Pogačarin ja kärkimiesten kontrolli, mutta nyt UAE päästi ryhmän menemään ja antoi hyökkääjille tilaa.

UAE:n miehistö ohenee. Pogačarin joukkue kärsi ikävän vuorokauden. Brandon McNulty jätti kisan etapin 18 aikana ja Adam Yates oli sairaana, joten UAE oli vaarassa menettää lähes kolme ajajaa 24 tunnissa juuri ennen Alpe d’Huezin kaksoisannosta. Keltaista paitaa puolustetaan ohennetulla kalustolla.

Pallopaita syttyi liekkeihin. Kun UAE päästi irtioton, vuoristokisa kiristyi. Pogačar johtaa yhä pistein 70, mutta hänen etunsa Valentin Paret-Peintreen kutistui yhteen pisteeseen. Carapaz nousi kolmanneksi 63 pisteellä, joten kaksi jäljellä olevaa vuoristoetappia ratkaisevat pallopaidan kohtalon.

Pedersenin laskelmoitu veto. Kun välisprintti oli sijoitettu myöhään etapille, Pedersen lähti itse karkuun kerätäkseen täydet pisteet. Temppu kasvatti hänen johtoaan Philipseniin 7 pisteestä 32 pisteeseen, ja koska sprinttereille sopivia etappeja on jäljellä enää yksi, vihreä paita alkaa olla hyvässä turvassa.

Etappiraportti

Tour de Francen 17. etappi jäi historiaan yhtenä koko kisan vauhdikkaimmista ja raaimmista päivistä. Chambéryn ja Voironin välinen 174,7 kilometrin taival oli paperilla tasainen välietappi ennen Alppien ratkaisuja, mutta käytännössä se muuttui täydelliseksi taisteluksi jo lähtöviivalta. Karkumatkaa yritettiin muodostaa yli sadan kilometrin ajan, ja vasta pitkän piinan jälkeen tielle irtosi valtava, lähes 40 ajajan kärkiryhmä, joka kellotti maaliin peräti 8 minuuttia ja 46 sekuntia pääjoukkoa edellä.

Loppukirin ratkaisi Jasper Philipsen, joka nousi vihdoin voittajaksi pitkän lähietappien sarjan jälkeen. Alpecin-Premier Techin belgi sai täydellisen vedon entiseltä maailmanmestarilta ja tallikaveriltaan Mathieu van der Poelilta, ja kiihdytti muutaman pyöränmitan turvin ohi Mauro Schmidin ja Olav Kooijn. Kärkiryhmässä nähtiin myös vihreän paidan kaksintaistelu, sillä Pedersen kaappasi välikirin pisteet raivokkaalla hyökkäyksellä, mutta hyytyi lopun kaaoksessa kahdeksanneksi ja päästi Philipsenin kuromaan pistepörssin eroa kasaan.

Kokonaiskilpailun kärjessä päivä kului rauhallisemmin, sillä ainoana kärkinimenä karkuun ehti kymmenentenä ollut Jordan Jegat, joka kavensi tappioitaan ja kiilasi lähemmäs kärkikymmenikön keskikastia. Pogačar tuli maaliin tallikavereidensa suojaamana pääjoukon mukana ja säilytti keltaisen paidan. Suuret ratkaisut jäivät torstaista alkavaan Alppien kolmen etapin rupeamaan, jossa mitalisijoista käydään todellinen kamppailu.

Päivän tarinat

Philipsenin kärsimys palkittiin. Belgialainen oli kärsinyt kesän aikana turhauttavan sarjan täpäriä kakkossijoja ja pettymyksiä. Kun voitto vihdoin tuli, se tuli tyylikkäästi, valtavasta karkuryhmästä ja Van der Poelin täydellisen loppuvedon siivittämänä. Alpecin-Premier Tech hallitsi lopun tapahtumia kuin mestarit.

Vauhtiennätysten päivä. Etappi ajettiin osittain aivan tapissa, ja karkuryhmän muodostuminen kesti yli sata kilometriä. Kun ryhmä vihdoin irtosi, ero pääjoukkoon repesi lähes yhdeksään minuuttiin. Kyseessä oli yksi koko kisan kovavauhtisimmista päivistä.

Pedersen pani pistekisan palamaan. Vihreän paidan mies ei tyytynyt puolustamaan, vaan hyökkäsi rajusti ja nappasi välikirin täydet pisteet. Loppukirissä voimat kuitenkin loppuivat, ja Philipsen kavensi pistepörssin eron enää seitsemään pisteeseen. Kaksintaistelu Pariisiin asti on nyt auki.

Jegat jatkaa hiljaista nousuaan. Ranskalainen oli ainoa kärkikympin ajaja mukana karkumatkassa ja siirtyi lähemmäs kokonaiskilpailun keskikastia. Kotiyleisön suosikki on ollut kisan positiivisia yllättäjiä.

Etappiraportti

Tourin ainoa yksilöaika-ajo lupasi ratkaisuja, ja sellaisen se myös tarjosi. Maailmanmestari Remco Evenepoel ajoi omassa lajissaan todellakin omassa luokassaan ja nappasi peräkkäiset etappivoitot, kun hän täydensi sunnuntain kiipeilynäytöksen musertavalla aika-ajolla.

Belgialainen pysäytti kellon aikaan 32.19 ja oli nopein jokaisella väliaikapisteellä. Radan alkuun sijoittunut Côte de Larringesin nousu, tekninen alamäki ja loppuosan kahdeksan tasaista kilometriä Genevejärven rannalla suosivat monipuolista ajajaa, ja juuri sellaiselta Evenepoel näytti. Voitto osui vielä Belgian kansallispäivälle.

Keltapaitainen Tadej Pogačar oli ainoa, joka pysyi edes näköetäisyydellä. Slovenialainen menetti huipulla vasta 14 sekuntia ja piti etappivoiton mahdollisuuden auki alamäkeen asti, mutta loppusuoralla Evenepoel oli jälleen vahvempi ja lähes tuplasi eronsa.

Pogačar tuli maaliin ajalla 32.47, 28 sekuntia voittajasta. Kolmanneksi kiri Mattias Skjelmose (33.23), joka otti samalla reilun minuutin eron joukkuetoveriinsa Juan Ayusoon. Isaac del Toro putosi etapilla neljännestä viidenneksi, mutta säilytti valkoisen paitansa.

Evenepoelin voitto kavensi Pogačarin kokonaisjohtoa 28 sekunnilla, viidestä minuutista aikaan 4.32. Slovenialaisen ote keltaisesta pysyi silti tukevana ennen viikon päättäviä Alppietappeja.

Päivän varjopuoli osui samaan Red Bull-Bora-hansgrohen leiriin, sillä viidentenä kokonaiskilpailussa aloittanut Florian Lipowitz kaatui rajusti kesken aika-ajonsa ja joutui keskeyttämään.

Päivän tarinat

Kaksi päivää, kaksi eri maailmaa, kaksi voittoa. Evenepoel voitti sunnuntaina Plateau de Solaisonin ylämäkimaalin ja tiistaina aika-ajon, jotka ovat lajeina lähes toistensa vastakohdat. Maailmanmestari oli aika-ajossa nopein jokaisella mittauspisteellä ja ajoi jo pelkästään alkunousun 56 sekuntia nopeammin kuin kukaan ennen häntä. Harva ajaja pystyy hallitsemaan sekä vuoren huippua että kelloa saman viikonlopun aikana.

Lipowitzin Tour päättyi kaatumiseen. Viidentenä kokonaiskilpailussa aloittanut saksalainen kaatui rajusti kesken aika-ajonsa ja vietiin paareilla ambulanssiin, mikä varmisti keskeytyksen. Menetys jätti Evenepoelin ilman tärkeää vuoristoapuria juuri ennen ratkaisevaa Alppirupeamaa, ja UAE nousi joukkuekilpailussa aivan Lidl-Trekin kannoille.

Arensman lähti myöhässä, silti aivan kärkeen. Ineos Grenadiersin Thymen Arensman ohitti lähtöaikansa yli kymmenellä sekunnilla, polkaisi liikkeelle silminnähden kiukkuisena ja ajoi vihan voimalla huippuvauhtia. Maalissa hän jäi vain viisi sekuntia Mattia Cattaneosta, eli oikea-aikaisella lähdöllä hän olisi noussut hetkeksi kärkeen. Lopulta kärkinimien ajat veivät etappivoiton hänen ulottumattomiinsa.

Sata vuotta Evianin ensimmäisestä lähdöstä. Vuonna 1926 Evian-les-Bains oli ensimmäinen maaseutukaupunki, joka valittiin Tourin lähtöpaikaksi, ja kylpyläkaupunki isännöi kisaa kahtatoista peräkkäistä kertaa. Vuonna 1979 Evianista starttasi 55 kilometrin aika-ajo Avoriaziin, jonka voittanut Bernard Hinault riisti keltaisen paidan Joop Zoetemelkilta. Tiistaina reitti palasi samoille seuduille, kun uuden sukupolven aika-ajokuninkaat ottivat mittaa toisistaan.

Champagnole – Plateau de Solaison, 183,9 km (vuoristo)

Sunnuntaina ajetaan toisen viikon päätösetappi Champagnolesta Plateau de Solaisonille, 183,9 kilometriä puhdasta vuoristoa Sveitsin rajaa hipoen.

Reitin varrella nähdään Côte des Rousses (3. luokka, 6,6 km, 5,1 %), erittäin jyrkkä Col de la Croisette (4,6 km, 11 %) noin 50 kilometriä ennen maalia sekä terävä Côte du Mont (2,1 km, 8,3 %) ennen loppuratkaisua.

Päätösnousu Plateau de Solaisonille on Tourin historiassa ennennäkemätön, hors catégorie -luokan seinämä, joka on 11,3 kilometriä pitkä keskikaltevuudella 9 prosenttia, ja neljä ensimmäistä kilometriä nousevat jopa 11 prosentin jyrkännettä.

Sama nousu ratkaisi viime kuussa Tour Auvergne-Rhône-Alpesin, kun Isaac del Toro irrotti yksin viimeisellä yhdeksällä kilometrillä.

Tälle nousulle profiili sopii paremmin Pogačarille kuin Vingegaardille, joten kysymys kuuluu, jahtaako maailmanmestari viidettä etappivoittoaan vai auttaako hän joukkuetoveriaan del Toroa nostamaan sijoitustaan.

Kokonaiskilpailua johtaa suvereenisti keltapaitainen Tadej Pogačar, jolla on jo 4 minuuttia ja 30 sekuntia etua Jonas Vingegaardiin.

Etappiraportti

Toisen viikon päätösetappi tarjosi Tourin tähän asti dramaattisimman päivän.

Uusi, ensimmäistä kertaa Tourilla käytetty päätösnousu Plateau de Solaisonille (11,3 km keskikaltevuudella 9 prosenttia) revitteli sekä irtioton että kokonaiskilpailun kärjen palasiksi.

Ennen ratkaisevaa nousua kilpailu kääntyi kuitenkin päälaelleen, kun Jonas Vingegaard kaatui noin 25 kilometriä ennen maalia yhdessä Sepp Kussin, del Toron ja Brandon McNultyn kanssa. Tanskalainen jäi makaamaan tielle, hänen oikea kätensä asetettiin kantositeeseen ja hän joutui keskeyttämään.

Viidesti peräkkäin Tourin palkintopallille noussut Vingegaard oli koko kevään ollut Pogačarin selkein haastaja, ja hänen keskeytyksensä muutti kisan tunnelman ja taktiset asetelmat kertaheitolla.

Loppunousulla UAE otti ohjat. Pogačar veti kärkiryhmää lähes koko viimeiset viisi kilometriä, ei omaksi hyödykseen vaan auttaakseen del Toroa takaisin valkoiseen paitaan ja palkintopallille.

Vetotahti pudotti Seixasin, Lipowitzin ja Ayuson, ja lopulta kärjessä olivat enää Pogačar, del Toro ja Evenepoel. Viimeisellä kilometrillä del Toro hyökkäsi, mutta Evenepoel vastasi joka kertaan.

Kun meksikolainen ei irronnut, belgialainen vastahyökkäsi itse ja ratkaisi etappivoiton. Pogačar oli maalissa toinen, del Toro kolmas kuusi sekuntia jäljessä. Evenepoelille se oli hänen ensimmäinen etappivoittonsa tässä Tourissa ja uran ensimmäinen kerta, kun hän voitti Pogačarin suoraan vuoristoetapilla Tourilla.

Kokonaiskilpailussa Vingegaardin poistuminen ja loppunousun aikaerot muovasivat palkintopallin uusiksi. Pogačar johtaa yhä ylivoimaisesti, Evenepoel nousi toiseksi viiden minuutin päähän ja del Toro kolmanneksi (+5.58).

Seixas menetti valkoisen paidan päivän jälkeen jäätyään neljänneksi (+6.23), Lipowitz on viides (+6.48) ja Ayuso kuudes (+7.28). Kisa siirtyy lepopäivään enemmän Vingegaardin poissaolon kuin hyökkäyksien muuttamana.

Päivän tarinat

Pogačar antoi voiton livahtaa suojatakseen kaveriaan. Keltapaitainen slovenialainen olisi todennäköisesti voittanut etapin, mutta hän veti koko loppunousun del Toron hyväksi eikä lähtenyt omaan hyökkäykseensä. Kun del Toron voima ei riittänyt viimeisellä kilometrillä irrottamaan Evenepoelia, Pogačar jätti kirin vetämättä. Fanit kutsuivat sitä harvinaiseksi kuvaksi kilpailun johtajasta, joka uhraa etappivoiton joukkuetoverin palkintopallipaikan puolesta.

Quinn Simmonsin sankarillinen irtiotto jäi viisi kilometriä vajaaksi. USA:n mestari otti KOM-pisteitä Le Salèvellä, hyökkäsi irtiotosta ja ohitti sekä pudotti Mauro Schmidin päätösnousun alkupuolella. Hetken aikaa etappivoitto oli hänen käsissään, perhe odottamassa nousun varrella, mutta Red Bullin veto Evenepoelille kuroi hänet kiinni viisi kilometriä ennen maalia. Simmons palkittiin päivän taistelijana.

Tim Merlier jätti Tourin kolmen etappivoiton kera. Soudal Quick-Stepin sprintteri keskeytti jäätyään varmasti aikarajan ulkopuolelle raskaalla vuoristopäivällä. Hän lähtee kisasta Tourin hallitsevana tasakkasprintterinä, voitot Bordeaux’sta, Bergeracista ja Chalon-sur-Saônesta taskussaan. Poistuminen kaventaa vihreän paidan kamppailun entistä tiukemmin Pedersenin, Philipsenin ja Girmayn väliseksi.

Tom Pidcock hyökkäsi kolmatta etappia peräkkäin. Britti oli jälleen irtiotossa, veti ryhmää Le Salèvellä ja nappasi vuoristopisteitä Côte du Montilla. Puhtaassa kokonaiskilpailun mittelössä hän ei kuitenkaan pysynyt parhaiden kiipeilijöiden vauhdissa ja tuli maaliin 2.54 jäljessä. Yhdeksäs sija kokonaiskilpailussa säilyi, mutta palkintopallipuhe on jälleen siirtynyt muualle.

Mulhouse – Le Markstein, 155,3 km (vuoristo)

Lauantaina Tour saapuu ensimmäiseen kunnon vuoristo-otteluun tällä viikolla. Vaikka etappi on lyhyt, siihen on ahdettu noin 3 800 nousumetriä ja peräti seitsemän nousua käytännössä ilman tasaista pätkää.

Heti 36 kilometrin kohdalla edessä on pitkä, epätasainen Grand Ballon (21,5 km, 4,8 %), minkä jälkeen ajajat käyvät ensimmäistä kertaa maalialueella.

Päivän uutuus ja avainpaikka on Col du Haag, ensi kertaa Tourissa kiivettävä metsäpolusta muunnettu 11,2 kilometrin nousu keskijyrkkyydellä 7,3 % ja jyskimmillään jopa 15 %.

Sen huippu on vain kuutisen kilometriä ennen maalia Le Marksteinissa, joten juuri siellä kokonaiskilpailu voi räjähtää. Ballon d’Alsace kiivetään toisena peräkkäisenä päivänä.

Etappi suosii hyökkääviä GC-ajajia ja kiipeilijöitä, jotka nauttivat kaaoksesta – seitsemän nousua palkitsee kaukaa ajamisen. Sää lupaa lähes täydelliset olosuhteet: aurinkoa ja kuuroja vaihdellen, lämpötila noin 25 astetta.

Kokonaiskilpailua johtaa yhä Tadej Pogačar 3.36 turvin Jonas Vingegaardiin. Podiumtaistelu on tiukka: Evenepoel, neljänneksi noussut Pidcock, Ayuso, Seixas ja Lipowitz mahtuvat alle puolentoista minuutin sisään toisistaan, joten Col du Haag voi hyvinkin tuottaa lauantaina ensimmäiset suuret GC-erot.

Etappiraportti

Tour palasi Vosgesin vuorille lyhyellä mutta armottomalla etapilla, johon oli survottu noin 3 800 nousumetriä ja viisi luokiteltua nousua, kärkinä 21 kilometrin Grand Ballon ja päätösnousu Col du Haag (11,2 km, keskimäärin 7,3 %).

Jo Grand Ballonilla lähti liikkeelle iso irtiotto, jossa Richard Carapaz ja Valentin Paret-Peintre keräsivät vuoristopisteitä, mutta UAE Team Emirates piti langat käsissään eikä päästänyt karkulaisia liian pitkälle.

Ratkaisu nähtiin päätösnousulla. Decathlon poltti pääjoukon ohueksi Tiesj Benoot’n ja Nicolas Prodhommen vedoilla, minkä jälkeen Florian Lipowitz hyökkäsi 11 kilometriä maalista ja Paul Seixas seurasi.

Pogačar ei lähtenyt perään heti, vaan antoi Sepp Kussin ja Vingegaardin nostaa vauhtia, joka pudotti muun muassa Skjelmosen, Martinezin ja Remco Evenepoelin. Kun huipulle oli 1,6 kilometriä, maailmanmestari räjäytti tahdin yleisön keskeltä ja irtosi yksin.

Pogačar ratkaisi etapin vakuuttavasti ja otti neljännen etappivoittonsa tässä Tourissa, uransa 25. Tour-etappivoiton ja jo toisen voittonsa Le Marksteinissa vuoden 2023 jälkeen.

Isaac del Toro tuli maaliin toisena 38 sekuntia jäljessä, ja Paul Seixas kolmantena samalla ajalla poimien lisäksi neljän sekunnin bonuksen. Jonas Vingegaard jäi neljänneksi ja kokonaiskilpailun kakkosena hänen tappionsa Pogačarille kasvoi jo 4 minuuttiin ja 30 sekuntiin.

Päivän tarinat

Pogačar jyrää yhä kovemmin. Slovenialainen otti yksin ajetun neljännen etappivoittonsa tässä Tourissa ja uransa 25. Tour-etapin. Le Markstein taipui hänelle jo toistamiseen, sillä hän voitti samassa maalissa myös 2023. Ero Vingegaardiin venyi 4 minuuttiin ja 30 sekuntiin, ja keltainen paita alkaa näyttää jo hyvin turvatulta.

Valkoinen paita vaihtoi omistajaa kolmella sekunnilla. Paul Seixas nappasi nuorten kärkipaikan Juan Ayusolta juuri maaliviivan bonussekuntien ansiosta. Nyt ranskalaislupauksella on tasan kolme sekuntia etua Ayusoon, ja hän nousi samalla kokonaiskilpailussa neljänneksi.

Pallopaitaan uusi kantaja. Kun Pogačar johtaa sekä kokonaiskilpailua että vuoristokisaa, pallopaita siirtyi tiellä irtiotossa ahkeroineelle Valentin Paret-Peintrelle. Hän ja Richard Carapaz keräsivät Grand Ballonilla pisteitä ja nousivat Pogačarin haastajiksi vuoristopisteissä.

Pidcockin unelma haihtui. Edellisen päivän irtiottosankari Tom Pidcock yritti uudelleen, mutta tällä kertaa UAE ei antanut tilaa. Britti tuli maaliin noin 3,5 minuuttia kärjestä ja putosi kokonaiskilpailussa neljänneltä sijalta yhdeksänneksi. Samalla vihreän paidan taistossa Tim Merlier jätti väliin päivän välisprintin, mikä tulkittiin luovutukseksi pistekisassa, jota Mads Pedersen hallitsee 36 pisteen turvin.

Dole – Belfort, 205,8 km, kumpuileva

Viikon viimeinen kumpuileva etappi on suunniteltu irtiottospesialisteille.

Ensimmäiset kaksi kolmasosaa 205 kilometrin taipaleesta ovat käytännössä täysin tasaisia ilman luokiteltuja nousuja, joten kaikki ratkeaa viimeisen 75 kilometrin sisällä.

Col des Croix (5,1 km, 4,8 %) avaa kamppailun, minkä jälkeen edessä on päivän kova pala, Ballon d’Alsace (8,9 km, 6,9 %), jonka laki tulee vastaan noin 30 kilometriä ennen maalia.

Nousun jälkeen seuraa noin 12 kilometrin lasku ja nopeat, osin alamäkiset loppukilometrit Belfortiin – mikä tahansa kärkiryhmä on siellä vaikea saada kiinni.

Ennakkoon povataan sadesäätä, mikä lisää loppuvaiheen riskejä ja suosii rohkeaa irtiottoa.

Jos vahvaa irtiottoporukkaa ei synny, jokin joukkue voi yrittää karsia sprintterit Ballon d’Alsacella ja tähdätä pieneen ryhmäkiihdytykseen, jossa Mads Pedersen, Michael Matthews tai Magnus Cort voisivat menestyä – Dorian Godon kaatui tosin etapilla 12. Myös UAE ja Tadej Pogačar voisivat halutessaan käyttää tilaisuuden etappivoittoon.

Kokonaiskilpailussa Pogačar johtaa yhä vakaasti 3.36 edellä Vingegaardia ennen viikonlopun Vosgesin ja Alppien ratkaisevia vuoristoetappeja.

Etappiraportti

Sveitsiläinen Mauro Schmid nappasi uransa ensimmäisen Tour de France -etappivoiton Belfortissa hilaten itsensä maalisuoralla ohi kolumbialaisesta Harold Tejadasta.

Jayco AlUlan ajaja ja Tejada olivat irrottautuneet suuresta kärkiryhmästä noin 16 kilometriä ennen maalia, ja takaa-ajajien epäröinti antoi kaksikolle riittävästi etumatkaa.

Vuoden pisin etappi, 205,8 kilometriä Dolesta Belfortiin, ratkesi lopulta juuri niin kuin monet olivat toivoneet: suurelle karkuryhmälle.

Päivän dramatiikka syntyi jo lähdössä. Etapin ensimmäiset 150 kilometriä olivat lähes tasaista, mutta ratkaiseva nousuosuus – kolmosluokan Col des Croix ja legendaarinen, ykkösluokan Ballon d’Alsace (8,9 km, 6,9 %) – odotti loppupuolella.

Se teki etapista täydellisen suurelle karkuryhmälle ja taistelu paosta oli raju. Lopulta muodostui peräti 57 ajajan jättiläisryhmä, jossa oli mukana etappivoittajia, klassikkoajajia, kiipeilijöitä ja sprinttereitä.

Välisprintin Méliseyssä voitti Jasper Philipsen 25 pisteellä kaventaen Mads Pedersenin vihreän paidan johtoa.

Ballon d’Alsace hajotti jättimäisen kärkiryhmän lopullisesti. Tom Pidcock oli päivän vahvin GC-liikkuja: hän vastasi hyökkäyksiin, otti vuoristopisteet nousun huipulla ja nousi kokonaiskilpailussa kymmenenneltä sijalta neljänneksi, vain 4.15 Tadej Pogačarista.

Ballon d’Alsacen jälkeisellä 30 kilometrin osuudella kymmenen miehen kärki pysyi koossa, kunnes Schmid ja Tejada iskivät. Pääjoukko tuli maaliin 7.32 jäljessä useiden GC-joukkueiden rajoitettua Pidcockin aikaeroa.

Päivän tarinat

Gaviria pois kisasta. Etappi lähti liikkeelle vasta 171 ajajalla: Fernando Gaviria, Jenno Berckmoes ja Frits Biesterbos jäivät pois eilisen Châlon-sur-Saônen kaatumisen jäljiltä. Gaviria mursi solisluunsa eilisen etapin kirikaatumisessa.

Schmidin läpimurto. Mauro Schmid ei ollut vielä koskaan voittanut Tour de France -etappia. Nyt hän teki sen tyylikkäimmällä mahdollisella tavalla, kestäen Ballon d’Alsacen, tunnistaen takaa-ajajien epäröinnin ja ajoittaen kirinsä maalisuoralla täydellisesti. Jayco AlUla oli mukana koko ratkaisevan loppunäytöksen ajan kahdella miehellä, ja tiimipeli kannatti.

Pidcockin loikka podiumin tuntumaan. Päivä oli karkumatka, mutta Tom Pidcockille se oli GC-loikka. Hän nousi kymmenenneltä sijalta neljänneksi. Britti oli Ballon d’Alsacen vahvin, otti vuoripisteet huipulla ja palkittiin päivän taistelijana. Yhtäkkiä podiumtaisteluun on tullut uusi nimi, joka Evenepoelin, Vingegaardin ja Ayuson on otettava huomioon.

Yli kolmannes pääjoukosta karkasi. Päivän pako paisui 57 ajajan jättiläiseksi, enemmän kuin kolmannes kaikista ajajista kuului tähän. Mukana oli kolme vihreän paidan kärkinimeä (Pedersen, Philipsen, Girmay), mikä muutti välisprintin suoraksi pistekisan kaksinkamppailuksi keskellä etappia. Philipsen vei sprintin, mutta Pedersen piti paitansa.

Historian ensimmäinen vuori. Ballon d’Alsace ei ole mikä tahansa nousu: se oli Tourin historian ensimmäinen suuri vuoristonousu, kiivetty jo vuonna 1905. 121 vuotta myöhemmin se ratkaisi jälleen etapin kohtalon.

Magny-Cours (Circuit de Nevers) – Chalon-sur-Saône, 179,1 km

Sprinttereille on luvassa vielä yksi selkeä tilaisuus ennen kuin Jura ja Vosgesit muokkaavat kisan uusiksi.

179,1 kilometrin taival Nevers Magny-Coursin kilparadalta Chalon-sur-Saôneen ylittää Loiren Decizessä ja kiertää eteläisen Morvanin kolmen nelosluokan nousun kautta: Côte de Lanty (2,1 km / 4 %), Côte de Cuzy (2,5 km / 4,5 %) ja Côte de Montagny-lès-Buxy (2,7 km / 4,3 %).

Yksikään nousuista ei normaalioloissa karsi nopeimpia miehiä, ja viimeinen nousu päättyy noin 20 kilometriä ennen maalia. Välisprintti ajetaan Decizessä 45,8 kilometrin kohdalla.

Odotettavissa on jälleen massakiri – kauden viimeinen todennäköinen sellainen ennen kolmannen viikon vuoria.

Suosikkeina ovat Olav Kooij ja Tim Merlier, mutta myös tänään voittanut Søren Wærenskjold, Jasper Philipsen ja Biniam Girmay ovat vahvoilla.

Säästä ennustetaan sateista, ja loppusuoran vastatuuli pakottaa kirijät ajoittamaan vetonsa tarkasti. Kokonaiskilpailua johtaa yhä ylivoimaiselta vaikuttava Tadej Pogačar 3.36 turvin ennen Jonas Vingegaardia.

Etappiraportti

Tour de Francen viimeiseksi arvioitu kunnollinen tasamaaetappi kääntyi kaikkea muuta kuin rauhalliseksi kilpailuksi, kun Lidl – Trek päätti hajottaa odotetun massakirin palasiksi.

Päivä alkoi kovaa vauhtia Magny-Coursin entiseltä Formula 1 -radalta, ja pitkän irtiottotaistelun jälkeen ranskalainen Baptiste Veistroffer (Lotto – Intermarché) pääsi yksin karkuun. Hän keräsi täydet pisteet välisprintissä Decizessä ja johti etappia lähes koko päivän, ennen kuin hänet napattiin kiinni loppukilometrien myllerryksessä.

Viimeisen 40 kilometrin aikana Lidl – Trek muutti tasaisen etapin klassikoksi. Quinn Simmons, Mathias Vacek, Mattias Skjelmose ja jopa vihreäpaitainen Mads Pedersen hyökkäsivät toistuvasti ja repivät sprinttijoukkueiden vetojunat rikki.

Yhtään pysyvää eroa ei syntynyt, mutta jatkuva paine jätti pääsprintterit ilman tuttua tukeaan. Viimeisen kilometrin sisällä Fernando Gavirian kaatuminen katkaisi kiihdytyksen ja lisäsi kaaosta entisestään.

Sekasorron keskeltä nousi kuitenkin päivän vahvin. Jasper Philipsen ja Milan Fretin avasivat kiihdytyksen 200 metriä ennen maalia, mutta Tim Merlier (Soudal Quick-Step) ampaisi Fretinin takapyörältä ohi kaikkien ja otti kolmannen etappivoittonsa tässä Tourissa ajalla 3.38.53.

Olav Kooij nappasi toisen sijan Philipsenin edeltä jo toisena päivänä peräkkäin, Girmay oli neljäs. Merlier on nyt kiistatta kisan paras sprintteri, vaikka vihreä paita jäänee Pedersenille.

Päivän tarinat

Pedersenin kiistanalainen välisprintti. Vihreäpaitainen tanskalainen otti täydet pisteet karkulaisen takaa, mutta poikkesi ajolinjaltaan ja joutui tuomariston puhutteluun. Rangaistusta ei tullut ja Pedersen kasvatti johtoaan pistekisassa.

Merlierin hattutemppu – ja radiosekaannus. Belgialainen otti kolmannen voittonsa, mutta kertoi maalissa ettei ollut edes tajunnut suuren ryhmän irrottautuneen kärkeen loppuvaiheessa. ”Löysin tilaa, rauhoituin ja kiihdytin uudelleen – tällainen maali sopii minulle”, Merlier kuvaili villiä loppusuoraa.

Lidl – Trek teki sprinttietapista klassikon. Joukkue hyökkäsi väsymättä viimeiset 40 kilometriä. Quinn Simmons ehti keskellä omaa hyökkäystään antamaan tienvarressa seisovalle isälleen yläfemman – ja jatkoi sitten tempoaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Kaaos maalisuoralla. Viimeisellä kilometrillä Fernando Gaviria kaatui rajusti ja joutui keskeyttämään murtuneen solisluun vuoksi. Myös Dorian Godon ja kolme Uno-X-ajajaa olivat mukana kolarissa, samoin eilinen etappivoittaja Søren Wærenskjold kellahti nurin.

Veistroffer, päivän sankarikarkuri. Baptiste Veistroffer taisteli yli 25 kilometriä päästäkseen irtiottoon, keräsi välisprintin ja johti etappia yksin lähes maaliin asti – viimeisenä kiinni saatuna karkulaisena.

Vichy–Nevers, 161,3 km, tasainen. Vuoristopäivien jälkeen sprintterit palaavat parrasvaloihin. Profiili on käytännössä tasamaata.

Päivän ainoat luokitellut nousut ovat Côte de Billonière (1 km, 5,8 %) ja Côte de Billy-Chévannes (1,4 km, 6 %), joista jälkimmäinen ylitetään noin 38 km ennen maalia.

Loppukilometrit ovat Neversin ulkopuolella loivia eivätkä erityisen teknisiä, joten kaikki viittaa massakiriin. Nevers isännöi Tour-maalia neljättä kertaa – kolme edellistä ovat päättyneet sprinttiin.

Suosikkeina kiriin nousevat Tim Merlier, Jasper Philipsen, Olav Kooij ja vihreää paitaa kantava Mads Pedersen, joka lähtee kahden sprinttipäivän jaksoon vankalla pistejohdolla. Mukaan mahtuu myös Biniam Girmay ja liuta muita nopeita miehiä.

Kokonaiskilpailun kärjessä tilanne on selvä: Tadej Pogačar hallitsee keltaisessa paidassa 3.36 erolla Vingegaardiin – GC-miehillä on huomenna lähinnä levähdyspäivä ennen viikonlopun vuoristoa.

Etappiraportti

Historian nopein Tour de France -etappi päättyi täydelliseen yllätykseen. Uno-X Mobilityn Søren Wærenskjold ampaisi kiriin kaukaa ja piti nipin napin takanaan Olav Kooijn ja Jasper Philipsenin, vain vuorokausi sen jälkeen kun norjalainen oli roikkunut viimeisenä miehenä Le Lioranin vuorilla eilisellä etapilla.

Voittoaika 3.10.06 tarkoitti noin 50,9 km/h keskinopeutta – uutta ennätystä, joka ohitti Mario Cipollinin vuonna 1999 tekemän merkinnän.

Märät tiet Vichyn ympärillä eivät hillinneet vauhtia. Mathieu van der Poel hyökkäili heti alusta, mutta Soudal Quick-Step vartioi tarkasti, kunnes Mathis Le Berre, Julian Alaphilippe, Nelson Oliveira ja Anthon Charmig saivat muodostettua päivän karkuryhmän.

Nelikolle annettiin parhammillaan noin puolentoista minuutin etumatka, ja NSN, Soudal Quick-Step sekä XDS Astana pitivät langat käsissään sprinttereilleen.

Charmig keräsi molempien nelosluokan nousujen vuoripisteet, ja pääjoukkokin jauhoi ennätysvauhtia – kahden tunnin jälkeen keskinopeus oli jo 51 km/h.

Loppukilometreillä karkulaiset napattiin kiinni noin kuuden kilometrin päässä maalista mutkaisella osuudella.

Finaali oli kaoottinen: NSN avasi junansa ensin, Cees Bol lähti liian aikaisin, ja juuri siitä imusta Wærenskjold linkosi ohi ennen kuin muut suosikit ehtivät reagoida.

Philipsen hylättiin aluksi kolmossijaltaan kyynärpään käytöstä, mutta tuomaristo perui päätöksensä ja palautti belgialaisen podiumille.

Päivän tarinat

Rengasrikkojen ryöppy. Piikkejä satoi tavallista enemmän – Visma, Netcompany INEOS ja Lidl-Trek kärsivät pahiten, ja Carlos Verona joutui pysähtymään peräti neljä kertaa vaihtamaan pyörää tai kiekkoa. Ennätysvauhtia se ei silti hidastanut.

Historian nopein etappi. Peloton keskinopeus oli huimat 50,9 km/h – Cipollinin 27 vuotta vanha ennätys murtui tasaisen maaston, myötätuulen ja pienenä pysyneen karkuryhmän ansiosta.

Viimeisestä ensimmäiseksi. Wærenskjold taisteli eilen Le Lioranilla peränpitäjänä, tänään koko kentän edellä. Harvinaisen jyrkkä käänne 24 tunnissa – ja vasta miehen toinen World Tour -etappivoitto.

Bolin bumerangi. Cees Bolin liian aikainen kiri antoi Wærenskjoldille täydellisen imun: norjalainen ensin kuroi hollantilaisen kiinni ja linkosi sitten ohi, kun muut jäivät epäröimään.

Etappiraportti

Massif Centralin seitsemän luokitellun nousun ja lähes 3 800 nousumetrin runtelema Bastille-päivän etappi kääntyi jälleen kerran keltaisen paidan näytökseksi.

Pitkä, 31 miehen pako sai aamupäivällä tilaa ja näkyvyyttä, mutta ratkaisu tehtiin loppupuolella, kun Richard Carapaz hyökkäsi Puy Maryn juurella ja ajoi yksin kärkeen. Ecuadorilainen piti eroaan aina Col de Pertus’n loppuun saakka – kunnes Tadej Pogačar räjäytti takaa-ajoryhmän ja nappasi karkulaisen kiinni vain 250 metriä ennen huippua.

Kärkeen kiilattuaan Pogačar ei enää katsonut taakseen. Slovenialainen kellotti loppukiipeämiset omaa tahtiaan ja juhli kolmatta etappivoittoaan tässä Tourissa – samalla Le Loranilla, jolla Vingegaard kukisti hänet kaksi vuotta sitten.

Takana kilpailu podiumista repesi: Isaac del Toro hiipui jo toiseksi viimeisellä nousulla ja menetti lähes minuutin, kun taas Remco Evenepoel taisteli itsensä vaikeiden hetkien jälkeen takaisin ja nappasi toisen sijan aika-bonuksineen. Jonas Vingegaard ei kyennyt vastaamaan Pogačarin vauhtiin ja hävisi 44 sekuntia.

Kokonaiskilpailussa ero on nyt 3.36 – ottelu keltaisesta paidasta näyttää käytännössä ratkenneen.

Sen sijaan taisto podiumista käy kuumana: Evenepoel nousi del Toron romahdettua kolmanneksi, 30 sekuntia Vingegaardista, ja takana Ayuso, Seixas ja Lipowitz ovat sekuntien päässä toisistaan.

Päivän tarinat

🎩 Hattutemppu Massif Centralissa. Pogačar nappasi jo kolmannen etappivoittonsa tässä Tourissa – ja teki sen tyylikkäästi ohittamalla irti olleen Carapazin vasta 250 metriä ennen Col de Pertus’n huippua. Kuin kissa, joka odottaa oikeaa hetkeä ennen loikkaa.

🇫🇷 Bastille-päivän pettymys kotiyleisölle. Ranska juhli kansallispäiväänsä tienvarsilla, mutta voitto meni jälleen sloveenille. Lohtua toi 19-vuotias Paul Seixas, joka piti pintansa parhaiden joukossa ja ajoi etapilla kolmanneksi. Hän on ranskalaisyleisön uusi suosikki.

🥵 Ilmastointi petti, virrat katkesivat. UAE-joukkueen kerrottiin viettäneen lepopäivän hikoillen, kun hotellin ilmastointi laukaisi sähkökatkon. Pogačarin jaloille se ei näyttänyt vaikuttavan – päinvastoin.

💥 del Toron romahdus, Ayuson palkinto. UAE:n oma Isaac del Toro petti toiseksi viimeisessä nousussa ja pudotti niin podium-paikkansa kuin valkoisen paitansa. Nuorten kärkeen kiipesi tilalle Juan Ayuso.

🩹 Pidcock nousi kaatumisesta huolimatta. Tom Pidcock kaatui yhdessä loppupään laskuista mutta nousi silti kolme sijaa ja kymmenen parhaan joukkoon kokonaiskilpailussa – sisukas suoritus vaikeana päivänä.

Malemort–Ussel, 185,5 km (kumpuileva). Toursin ensimmäistä lepopäivää edeltävä etappi vie karavaanin Corrèzen ja Massif Centralin kumpuileville teille.

Nousua kertyy noin 3 300 metriä, ja reitti kulkee muun muassa Collonges-la-Rougen, Tullen ja Meymacin kautta. Päivän ainoa luokiteltu nousu on Suc au May (3,9 km / 7,7 %) noin 105 kilometrin kohdalla, mutta loppupuolen Mont Bessou (noin kilometri kahdeksan prosentin pykälää) 24 km ennen maalia voi olla ratkaiseva ponnistuslauta.

Kyseessä on klassinen kuluttava välietappi ilman maalinousua mutta myös ilman lepohetkiä – juuri sellainen, jossa irtiotto voi mennä maaliin asti.

GC-joukkueilla on vähän syytä jahdata pakoa lepopäivän kynnyksellä, joten päivän voitto ratkennee vahvasta karkuryhmästä. Vihreää paitaa metsästävä Mads Pedersen kuuluu niihin, jotka voivat lähteä mukaan ja kasvattaa pistesaldoaan.

Kokonaiskilpailua johtaa yhä Tadej Pogačar 2:42 ennen Jonas Vingegaardia. Maanantai 13.7. on kisan ensimmäinen lepopäivä.

Etappiraportti

Massif Centralin sahalaitainen reitti lupasi irtioton päivää, ja niin siinä lopulta kävi – mutta vasta poikkeuksellisen raa’an taistelun jälkeen.

Correzen alueelle annetun punaisen helletiedotuksen takia järjestäjät lyhensivät etappia lauantai-iltana 185,5 kilometristä 155,5 kilometriin.

Silti kaikki neljä nousua säilyivät, ja lämpötila kipusi maalissa Usselissa 34 asteeseen ja paikoin asfaltti suli renkaiden alla. Lähtö oli hyökkäysten sinfonia. Noin 45 km/h vauhdissa kärkiryhmä hakeutui takaa-ajoon vasta yli 65 kilometrin jälkeen, ja välillä UAE Team Emirates – XRG kuristi eron vain 50 sekuntiin.

Suc au May’n ja Mont Bessoun kautta karkasi lopulta kahdeksan miehen kärki, josta Mathieu van der Poel repäisi ratkaisun viimeisen luokitellun nousun, Mont Bessoun (4. lk.), rinteellä 25 kilometriä ennen maalia.

Hänen seuraansa taistelivat Tobias Halland Johannessen, Alex Baudin ja Tom Pidcock, joka joutui ensin selvittämään takavaihtajan ongelman kesken laskun. Neljän kärjellä oli 20 kilometriä ennen maalia enää 48 sekuntia harvennettuun pääjoukkoon, ja UAE:n sekä INEOSin vetäessä ero suli metri metriltä.

Usselin nousevalla maalisuoralla van der Poel joutui vetämään kirin lähes koko viimeisen kilometrin, mutta kukaan ei tullut ohi. Johannessen otti toisen sijan Pidcockin edellä, Baudin oli neljäs.

Pääjoukko ehti maaliin vain kuusi sekuntia myöhässä – sen kärjessä Filippo Ganna ennen vihreäpaitaista Mads Pederseniä. Kokonaiskilpailussa mikään ei muuttunut: Pogačar pitää keltaista 2.42 turvin Vingegaardiin.

Päivän tarinat

Helle sanoi sanansa. Punainen hellevaroitus pakotti järjestäjät nipistämään etapista 30 kilometriä pois jo lauantai-iltana. Se ei kuitenkaan tehnyt päivästä helppoa. 35–40 asteen kuumuudessa asfaltti pehmeni renkaiden alla ja avausvaiheen hyökkäyssota ajettiin silti täydellä teholla.

Van der Poelin pitkän odotuksen palkinto. ”Mitä iloa minä näistä päivistä saan? En kovin paljon”, tuskaili hollantilainen vielä lauantaina, kun tasangot eivät tarjonneet hänelle mitään. Sunnuntaina Massif Central antoi vihdoin tilaisuuden – ja hän tarttui siihen napaten kauden ensimmäisen etappivoittonsa ja käänsi Alpecin – Premier Techin takkuisen Tourin suunnan.

Pidcockin vaihtajadraama. Britti oli koko päivän hyökkäysten ytimessä ja keräsi vuoristopisteitä useilta nousuilta, mutta laskussa takavaihtaja petti. Pidcock potkaisi mekanismin takaisin toimintaan vauhdissa, kuroi kärjen kiinni ja taisteli silti mitalisijoille kolmanneksi.

UAE ei antanut hetken lepoa. Vaikka kyseessä oli klassinen irtioton etappi, Pogačarin UAE piti vauhdin niin kovana, että karkulaisten etu kutistui lopussa vain kuuteen sekuntiin. Pääjoukko oli helteestä huolimatta harventunut noin 40 ajajaan, jossa kaikki suosikit mukana.

Pedersen jatkaa vihreissä. Mads Pedersen voitti myös päivän välikirin Beynat’n nousulla ja kasvatti pistepaidan etunsa 45 pisteeseen. Tanskalaisen ote vihreästä paidasta on yhä vankka.

Périgueux – Bergerac, 180,4 km, tasainen. Lauantaina ajetaan 180,4 kilometrin tasainen etappi Périgueux’stä Bergeraciin Dordognen sydämessä.

Profiili on jälleen sprinttereille suotuisa: reitillä ei ole merkittäviä nousuja, joten päivän odotetaan päättyvän kolmanteen massakiriin tällä Tourilla. Todennäköinen käsikirjoitus on tuttu – aikainen irtiotto, sprinttijoukkueiden hallitsema takaa-ajo ja räjähtävä loppusuora.

Kun Olav Kooij (Pau) ja Tim Merlier (Bordeaux) ovat jo napanneet voittonsa, suurin paine on Jasper Philipsenillä, joka on kirinyt lähelle mutta jäänyt vaille voittoa.

Myös vihreää paitaa puolustava Mads Pedersen, Biniam Girmay ja Max Kanter tähtäävät kärkeen – etenkin kun välisprintin pisteillä on merkitystä pistekisan tiukassa asetelmassa.

Kokonaiskilpailun kärjessä matkaa jatkaa keltaisessa paidassa Tadej Pogačar 2.42 minuutin turvin Jonas Vingegaardiin.

Etappiraportti

Dordognen läpi kiemurrellut tasainen etappi tarjosi pitkään haaveita irtiotolle, mutta lopulta se päättyi jälleen kiihkeään kisapyrähdykseen – ja Tim Merlierin (Soudal-QuickStep) ylivoimaan.

Belgialainen otti toisen peräkkäisen etappivoittonsa ja jo viidennen Tour-voittonsa urallaan, tällä kertaa dramaattisen loppukilometrin jälkeen. Merlier oli asemoitunut heikosti viimeiseen mutkaan, mutta kun hän avasi vetonsa seitsemänneltä sijalta kaukana kärjestä, hänen nopeutensa oli täysin omaa luokaansa.

Päivän tarina kirjoitettiin kuitenkin pitkälti etujoukossa. Liam Slock (Lotto Intermarché) taisteli karkumatkalla yksin viimeiset 40 kilometriä ja johti vielä viiden kilometrin päässä maalista noin 30 sekunnilla.

Pääjoukko heräsi myöhään mutta rajusti ja belgialaisen unelma murskaantui. Slock napattiin kiinni vain 1,3 kilometriä ennen maalia. Loppusuoralla XDS Astana veti Max Kanterille ja Mathieu van der Poel avasi Jasper Philipsenille näyttävän vedon – mutta juuri se aukaisi raon, jonka läpi Merlier kiihdytti voittoon. Biniam Girmay (NSN) jäi puolen pyöränmitan päähän toiseksi ja Olav Kooij (Decathlon CMA CGM) kolmanneksi.

Kokonaiskilpailun rintamalla mikään ei muuttunut. Pogačar säilytti 2 minuutin ja 42 sekunnin etunsa Vingegaardiin ja vie käytännössä keltaisen paidan maanantain lepopäivälle. Merlierin kaksoisisku nosti hänet vihreän paidan kisassa toiseksi, enää 15 pisteen päähän Pedersenistä.

Päivän tarinat

Rauhallinen helle Dordognessa. Ennen sunnuntain mäkietappia ja maanantain lepopäivää pääjoukko otti rennosti: karkulaisten ero pidettiin pitkään parissa minuutissa ja lämmin päivä Ranskan lounaisosan viinimaisemissa oli suurimmalle osalle karavaania helppo. EF Education-EasyPostin Kasper Asgreen yritti piristää menoa loppupuolen nousulla, mutta ryhmä sulki raon nopeasti.

Merlier on kuningas – vaikkei siltä tuntunut. Kun Tour-isäntä Seb Piquet kutsui belgialaista ”pomoksi” viidennen Tour-voiton jälkeen, Merlier vain naurahti: ”Ei tästä siltä tuntunut!” Hän kertoi olleensa juuri ennen mutkaa pussissa ja väistäneensä lähes kaatumisen, mutta lähti silti perään: ”Tulin niin kovaa vauhtia, että ajattelin – annetaan mennä 250 metristä ja katsotaan. Kolmesta kirietapista sain kaksi voittoa, olen tyytyväinen.”

Slockin sydäntäsärkevä yritys. Liam Slock ajoi yksin kärjessä 40 kilometriä ja johti vielä 3 km:n kohdalla 10 sekunnilla. Kun hän vilkaisi taakseen ja näki pääjoukon niskassaan, hän luovutti ja antoi sen nielaista itsensä 1,3 km ennen maalia. Päivän ainoan vuoristopisteen Côte de Dommella hän tosin ehti napata itselleen.

Van der Poelin veto kääntyi Merlierin eduksi. Alpecinin Mathieu van der Poel avasi upean vedon Philipsenille, mutta kova vauhti aukaisi raon – ja Philipsen jäi Kooijn ja lentävän Merlierin puristukseen. Näyttävä juna päättyi siihen, että sen ohi kiisi kilpailijan sprintteri.

Hagetmau – Bordeaux, 175,1 km, tasainen. Vuoristomyllytyksen jälkeen kiritykit saavat näyttämön: 7. etappi vie polkijat Hagetmausta Bordeaux’hon 175,1 tasaista kilometriä pitkin ja nousumetrejä kertyy koko päivänä vain noin 700.

Reitti suuntaa pohjoiseen Landesin mäntymetsien halki, ainoa välikiri ajetaan Landirasissa noin 120 kilometrin kohdalla ja lopun ainoa ”vastus” on nelosluokan Côte de Béguey.

Viimeiset mutkat tulevat Simone Veil -sillalla 4,5 kilometriä ennen maalia, minkä jälkeen suora vie käytännössä katkeamatta maaliviivalle. Bordeaux isännöi Touria jo 134. kerran ja perinteisesti kaupungissa on kiritty joukkokiri – viimeksi siellä voitti Jasper Philipsen vuonna 2023. Ainoa jokerikortti on Atlantilta mahdollisesti puhaltava tuuli, joka voisi repiä suoraan pohjoiseen kiitävän karavaanin kappaleiksi.

Suosikeista ykköseksi nousee keskiviikkona Paussa avausvoittonsa ottanut Olav Kooij (Decathlon CMA CGM), jonka junaa vetävät Cees Bol ja Daan Hoole.

Kovimman haastajan roolissa on Soudal Quick-Stepin Tim Merlier ja myös Jasper Philipsen (Alpecin–Premier Tech) jahtaa yhä 11. Tour-etappivoittoaan, vaikka kirinopeus ei toistaiseksi ole täysin riittänyt.

Biniam Girmay (NSN) on ollut vahva jokaisessa välikirissä ja vihreän paidan Mads Pedersen kerää pisteitä missä ikinä pystyy. Kokonaiskilpailussa keltaista paitaa kantaa Tadej Pogačar 2.42 erolla Jonas Vingegaardiin – GC-miehille huominen on ennen kaikkea selviytymispäivä tuulen armoilla.

Etappiraportti

Pyreneiden vuoristopäivien jälkeen karavaani suuntasi kohti Bordeaux’n viinitasankoja ja päivä oli kirjoitettu sprinttereille.

Heti lähtömerkin jälkeen tuttu irtiottaja Baptiste Veistroffer (Lotto Intermarché) karkasi, seuranaan Jakob Otruba (Caja Rural – Seguros RGA). Kaksikko sai kärkeen enimmillään reilun puolentoista minuutin etumatkan, mutta sprinttijoukkueiden hallitsemassa pääjoukossa naru pidettiin koko ajan tiukalla.

Landiras’n välisprintissä Mads Pedersen kaahasi yli 70 km/h nopeudella ottaakseen kolmannen sijan pisteet ja kasvattaakseen vihreän paidan etumatkaa.

Loppukilometreille tultaessa irtiotto oli kurottu kiinni noin 18 kilometriä ennen maalia ja vaikka Jonas Abrahamsen ja Anders Skaarseth yrittivät vielä yllättää, INEOS ja Cofidis vetivät kärkeä turvatakseen joukkueidensa mahdollisuudet tasaisella, vaarallisella loppusuoralla. Alpecin – Premier Tech asemoitui täydellisesti ja Jasper Philipsen avasi kirin ensimmäisenä – mutta liian aikaisin.

Tim Merlier ampaisi vasemmalta ohi ja otti helteisen Tourin ensimmäisen voittonsa sekä avasi samalla Soudal – Quick-Stepin tilin tämän vuoden kisassa.

Belgialaiselle kyseessä oli jo neljäs Tour-etappivoitto, ja se vahvisti hänen mainettaan maailman nopeimpana puhtaana sprintterinä. Toiseksi kiri norjalainen Søren Wærenskjold ja kolmanneksi Biniam Girmay.

Päivän tarinat

Philipsen avasi liian aikaisin, Merlier rankaisi. Alpecin – Premier Tech vei Jasper Philipsenin täydelliseen asemaan viimeiselle kilometrille, mutta belgialainen käynnisti kirinsä liian kaukaa. Entinen tallikaveri Tim Merlier ohitti hänet vasemmalta ja lisäsi jo neljännen Tour-etappivoiton nimiinsä – samalla Soudal – Quick-Step sai vihdoin merkinnän tämän Tourin voittotilastoon.

Keltapaita-sadun surullinen loppu. Aamu alkoi ikävällä uutisella: torstaina Tourmalet’n laskussa kaatunut, eilen keltapaitaa kantanut Torstein Træen (Uno-X Mobility) ei lähtenyt etapille. Jälkitarkastuksissa todettiin aivotärähdys ja useita kylkiluunmurtumia. ”Tämä ei ollut se loppu, jonka tälle keltaiselle seikkailulle halusimme”, suri tallipäällikkö Thor Hushovd.

Veistroffer, pakojen ystävä. Landes’lainen Baptiste Veistroffer karkasi jälleen pakoon ja letkautti aamulla toimittajille: ”Rakastan olla kärjessä. Yritän ehkä ajaa vähän hitaammin kuin viimeksi, kun kuulin menneeni liian lujaa ja pelästyttäneeni muut.” Kaksikko keräsi väli- ja vuoristopisteet ennen kuin pääjoukko nielaisi heidät 18 km ennen maalia.

Wærenskjoldin loikka. Toinen sija nosti norjalaisen Søren Wærenskjoldin pistekisassa peräti 14 pykälää – sijalta 21 sijalle 7. Uno-X sai lohtua raskaan aamun jälkeen.

Carapaz luopui – tarkoituksella. Richard Carapaz (EF Education – EasyPost) menetti päivän aikana tahallaan lähes kolme minuuttia pudotakseen kokonaiskilpailussa sijalta 16 sijalle 24 – tavoitteena vapaus lähteä tuleviin irtiottoihin ja metsästää etappivoittoa.

Pau – Gavarnie-Gèdre, 186,2 km, vuoristo. Tourin ensimmäinen kunnon vuoristoetappi vie ajajat Pyreneille ja lopussa odottaa kolmen nousun sarja: Col d’Aspin (12 km, 6,5 %), myyttinen Col du Tourmalet La Mongien puolelta (17,1 km, 7,3 %, huippu 2 115 metrissä ja 39 km ennen maalia) sekä loiva mutta pitkä päätösnousu Gavarnie-Gèdreen (18,7 km, 3,7 %).

Tourmalet on Tourin historian käytetyin nousu ja jos kokonaiskilpailu räjähtää, se tapahtuu siellä. Loppunousu on suoraviivaista ”laaksokiipeämistä”, jossa joukkuetovereiden määrä ja taktiikka ratkaisevat – iskupaikkoja on vähän, mutta väsyneet jalat eivät pääse piiloon.

Ennakkosuosikkeja ovat UAE:n kaksikko Tadej Pogačar ja Isaac del Toro, jotka voivat pelata ylivoimaansa numeropelillä, sekä Jonas Vingegaard, jonka Visma tuskin haluaa vielä avata korttejaan.

Myös Remco Evenepoelin pitkä, tasainen kiihdytys sopii loppunousuun ja vahva karkumatka voi hyvinkin viedä etappivoiton – ehdokkaiksi on mainittu mm. Matteo Jorgenson, Alex Baudin ja Michael Storer.

Kokonaiskilpailua johtaa keltaisessa paidassa Uno-X:n Torstein Træen, jonka 7.53 minuutin etumatka suursuosikkeihin joutuu nyt ensimmäistä kertaa todelliseen testiin – ja vain 28 sekunnin päässä vaaniva Sean Quinn tekee keltaisen paidan sisäisestä kisasta oman jännitysnäytelmänsä.

Etappiraportti

Tourin ensimmäinen todellinen vuoristopäivä päättyi murskaavaan voimannäyttöön. Maailmanmestari Tadej Pogačar irtautui Col du Tourmalet’n rinteillä 43 kilometriä ennen maalia, kun tallikaveri Isaac del Toro oli ensin kiihdyttänyt kärkiryhmän riekaleiksi lumivyörytunnelin jälkeen viisi kilometriä ennen huippua.

Jonas Vingegaard ei kyennyt vastaamaan ja Pogačar ajoi loppumatkan yksin saapuen maaliin Gavarnie-Gèdressä 2.38 ennen tanskalaista. Slovenialainen otti uransa 123. voiton ja puki keltaisen paidan ylleen jo 56. kertaa.

UAE Team Emirates–XRG kontrolloi etappia alusta loppuun. Nils Politt, Tim Wellens, Felix Großschartner, Brandon McNulty ja Adam Yates jauhoivat tahtia niin, että kärkiryhmä oli Tourmalet’n puolivälissä kutistunut 17 ajajaan.

Vingegaard myönsi maalissa, ettei päivä ollut hänen parhaansa: ”Jouduin ajamaan omaa tahtiani, enkä laskuissakaan pärjännyt.” Pogačar nimittäin voitti pelkässä Tourmalet’n alamäessä noin 40 sekuntia lisää.

Del Toro johdatti takaa-ajajien ryhmän maaliin 2.57 tappiolla ennen Remco Evenepoelia ja 19-vuotiasta ranskalaislupaus Paul Seixasia.

Kokonaiskilpailussa tapahtui täydellinen mullistus. Keltaisessa paidassa etapille lähtenyt Torstein Træen (Uno-X Mobility) putosi kyydistä jo 10 kilometriä ennen Tourmalet’n huippua ja kaatui vielä laskussa – norjalainen menetti lopulta noin 20 minuuttia ja putosi kokonaiskilpailussa sijalle 28.

Pogačar johtaa nyt Touria 2.42 erolla Vingegaardiin ja del Toron nousu kolmanneksi teki UAE:n päivästä täydellisen.

Päivän tarinat

”Jos räjähdämme, niin räjähdämme.” Pogačar kertoi heränneensä jo seitsemältä aamulla ”pää täynnä kierroksia” ja tallin lähteneen etapille kaikki peliin -asenteella. Suunnitelma toimi niin hyvin, että sloveeni kuittasi Tourmalet’n huipulla myös 5 000 euron Souvenir Jacques Goddet -palkinnon – ja kutsui voittoa yhdeksi uransa makeimmista, mikä 123 voiton miehen suusta on jo jotain.

Keltaisen paidan karu päivä. Torstein Træen menetti paidan rajuimmalla mahdollisella tavalla: ensin jalat loppuivat Tourmalet’lla, sitten norjalainen ajoi tallikaverinsa takarenkaaseen mutkassa ja kaatui laskussa. Pogačar osoitti maalissa harvinaista herkkyyttä: ”Olisin ehkä mieluummin suonut, että hän olisi saanut pitää paidan tänään. Toivottavasti hän toipuu nopeasti.”

Käsien paikka, kiitos! Lotto Intermarchén Huub Artz pääsi karkuun mutta joutui nöyrtymään erikoisella tavalla: kilpailutuomarit ajoivat hollantilaisen viereen ja huomauttivat kielletystä ajoasennosta – Artz nousi istumaan ja jättäytyi kiltisti takaisin pääjoukkoon.

Pedersenin täsmäisku. Vihreän paidan Mads Pedersen lähti hyökkäykseen heti nollakilometriltä, kahmi välikirin täydet 25 pistettä Pouzacissa – ja nousi saman tien pystyyn ja antautui pääjoukolle. Tanskalaisen pistekisajohto on nyt murskaava: 168–93.

Kuumuus kuritti muitakin. Etappi ajettiin äärimmäisen sään protokollan ”punaisella vyöhykkeellä” helteen vuoksi, ja Tourmalet vaati uhrinsa: Movistarin kapteeni Cian Uijtdebroeks jäi kyydistä ja keskeytti koko Tourin vuoren rinteillä.

Lannemezan – Pau, 158,3 km, tasainen. Neljän vaiherikkaan avauspäivän jälkeen kärkitallien kirimiehet saavat vihdoin ensimmäisen todellisen tilaisuutensa.

Reitti Pyreneiden esikukkuloiden halki Paun perinteikkääseen etappikaupunkiin on lyhyt ja pääosin tasainen, eikä profiilissa ole sellaisia nousuja, jotka estäisivät massakirin. Odotettavissa on, että pääjoukon tallit pitävät päivän pakoretken kurissa ja tuovat kilpailun yhtenäisenä loppusuoralle.

Suosikkeja ovat puhtaat kirimiehet Jasper Philipsen ja Biniam Girmay, jotka molemmat testasivat jo tänään jalkojaan pakoretkessä ja välisprintissä. Myös vihreää paitaa kantava Mads Pedersen on aina vaarallinen, jos hän ei ole liian väsynyt tämän päivän urakastaan.

Kokonaiskilpailun kärjessä huomiseen lähdetään Torstein Træen johdolla- hänen 28 sekunnin etunsa Sean Quinniin pysynee tasaisella etapilla ennallaan, ja katseet kääntyvät jo perjantain kuninkaalliseen Tourmalet-vuoristoetappiin, jossa keltainen paita on jälleen kovassa vaarassa.

Etappiraportti

Sprintterit saivat vihdoin oman päivänsä ja sen käytti parhaiten hyväkseen Tourin ensikertalainen Olav Kooij.

Decathlon CMA CGM:n hollantilainen tuli loppusuoralla takaa ohi XDS Astanan Max Kanterista, joka oli saanut joukkueeltaan päivän parhaan junan viimeiselle kilometrille.

Kooijin voitto oli Decathlonin ensimmäinen tällä Tourilla ja samalla makea vahvistus sille, että joukkueen päätös rakentaa etappi hänen ympärilleen kannatti. Tim Merlier oli kolmas ja Jasper Philipsen jäi viidenneksi.

Etapin tarinan kirjoitti kuitenkin pitkälti yksi mies: Lotto-Intermarchén Baptiste Veistroffer karkasi pääjoukosta jo avauskilometrillä ja polki yksin kärjessä lähes koko päivän, parhaimmillaan yli kolmen minuutin kaulalla.

Ranskalainen keräsi välikirin täydet pisteet ja päivän ainoan kategorisoidun nousun, Côte de Baleix’n, kärkipisteet sekä palkittiin taistelevimman ajajan palkinnolla ennen kuin pääjoukko nielaisi hänet 14 kilometriä ennen maalia.

Loppu ei ollut siisti. Kaoottinen kolarisuma noin kuuden kilometrin päässä maalista aiheutti useita kaatumisia ja pääjoukon hajoamisen. Muun muassa Alex Molenaar oli kaatuneiden joukossa murtaen kätensä ja näin kisa jäi hänen osaltaan kesken.

Keltaisen paidan Torstein Træen kävi asfaltissa mutta pääsi nopeasti takaisin satulaan ja myös rytäkän taakse jäänyt Jonas Vingegaard vältti Visman vetoavulla aikatappiot.

Kokonaiskilpailun kärki säilyi ennallaan: Træen johtaa 28 sekunnilla ennen Sean Quinniä ja Tadej Pogačar sekä Vingegaard ovat tasa-ajassa 7.53 jäljessä.

Päivän tarinat

🚴 Mies, joka ei uskonut olevansa valmis Touriin. Baptiste Veistroffer sanoi viime syksynä Thaimaan gravel-seikkailunsa lomassa, ettei Tour de France käynyt edes mielessä: ”En usko, että olen valmis siihen haasteeseen.” Tänään entinen triathlonisti ajoi yksin karkumatkalla lähes 145 kilometriä, vei välikirin täydet pisteet, päivän ainoan nousun ja taistelevimman ajajan palkinnon. Ei hullummin mieheltä, joka ei kuulemma ollut valmis.

🌡️ Paahtava helle jatkui. Etelä-Ranskassa mitattiin jälleen lähes 38 asteen lämpötiloja ja kuumuus on jo saanut teiden pinnat kärsimään – Tourin reiteillä on raportoitu asfaltin valkoisista paikkauslaikuista, jotka voivat olla ajajille liukkaita ja vaarallisia. Joukkueet joivat ja käyttivät jäätä päivän läpi kuin heinäkuun Vueltalla.

🍾 Debytantti avasi tilin heti. Olav Kooij on voittanut urallaan kymmeniä kisoja, mutta ajoi tänään ensimmäistä Tour de France -sprinttiään – ja voitti sen. Samalla Decathlon CMA CGM sai ensimmäisen Tour-etappivoittonsa uudella nimellään, ja tallin nuori GC-toivo Paul Seixas sai juhlia joukkuekaverinsa kanssa säilytettyään itse kymmenennen sijansa.

📈 Päivän raketti pistetaulukossa: Max Kanter. Astanan saksalainen nousi pistekisassa peräti 42 sijaa – 45:nneltä kolmanneksi – kahmittuaan hyvät pisteet sekä välikiristä että maalin kakkossijastaan. Mads Pedersenin 143 pisteen keula on silti yhä muhkea.

Carcassonne – Foix, 181,9 km (kumpuileva). Keskiaikaisesta Carcassonnesta lähtevä etappi kulkee itään rikkonaisessa maastossa ja sisältää neljä luokiteltua nousua, joista tärkeimmät ovat 2. luokan Col de Coudons ja 2. luokan Col de Montségur.

Viimeinen nousu huipentuu noin 35 km ennen maalia, joten päivä sopii ihanteellisesti irtiotolle tai pienelle kärkiryhmälle – ellei Pogačar halua taas näyttää voimiaan. Foix on historiallisesti ollut hyökkääjien maaperää: Luis León Sánchez (2012), Warren Barguil (2017) ja Hugo Houle (2022) ovat kaikki voittaneet siellä irtiotosta.

Etappi ei ole tarpeeksi vaikea takaamaan suuria GC-eroja, mutta se on riittävän kumpuileva pitämään kärkimiehet varpaillaan – eikä yksikään suosikki voi ottaa rennosti.

Sää tekee päivästä armottoman: lämpötilan ennustetaan nousevan Carcassonnessa jopa 38 asteeseen, eikä Foix’ssa ole juuri viileämpää. Mukana puhaltaa kohtalainen luoteistuuli. Kokonaiskilpailua johtaa Tadej Pogačar, mutta Jonas Vingegaard on kiinni samassa ajassa – jännite Tourin suurimmassa kaksinkamppailussa on jo terävöitynyt.

Etappiraportti

Tourin ensimmäinen todellinen irtiottopäivä repi kilpailun uuteen uskoon Pyreneiden porteilla. Heti lähdön jälkeen tielle ryntäsi valtava, yli kolmenkymmenen ajajan ryhmä, eikä pääjoukossa löytynyt halua lähteä sitä kiinni ottamaan.

UAE Team Emirates antoi tietoisesti karkulaisten kasvattaa eroa minuutti minuutilta – ja samalla se päästi keltaisen paidan pois omilta harteiltaan. Etujoukossa oli mukana myös kaksi paremmin sijoittunutta kokonaiskilpailun miestä, Torstein Træen ja Sean Quinn, joilla oli suora mahdollisuus napata johtajan paita.

Lidl-Trek hallitsi päivää kollektiivisella voimannäytöllä. Kolmikko Mathias Vacek, Quinn Simmons ja Mads Pedersen piti langat käsissään, ja vaikka Pedersen tippui hetkittäin Col de Montségurin (6,9 km, 6,1 %) nousulla, hänen tallikaverinsa toivat hänet takaisin kärkeen.

Loppukilometreillä kärjessä ajoi kymmenen miestä ja hyökkäyksiä sateli tiuhaan – Simmonsin ja Vacekin panssaria ei kuitenkaan murrettu. Viimeisessä mutkassa Kévin Vauquelin yritti aikaistettua kiriä, mutta Pedersenin veto maaliviivalle oli ylivoimainen.

Tanskalainen juhli vakuuttavaa voittoa irtiottoporukan kärjessä ja Simmons täydensi Lidl-Trekin kaksoisvoiton toisena.

Pääjoukko saapui maaliin vasta reilut kaksitoista minuuttia myöhemmin. Norjalainen Torstein Træen ylitti maalin voittajaryhmässä ja kääri harteilleen keltaisen paidan – hänen tallilleen Uno-X Mobilitylle historiallinen hetki.

Päivän tarinat

Skandinavia varasti näytöksen. Torstein Træen lähti päivään yli viisi minuuttia Pogačaria jäljessä, mutta pakoretki nappasi maaliin peräti 12 minuuttia ja 59 sekuntia. Sillä yhdellä iskulla norjalainen kiipesi kokonaiskilpailun kärkeen ja pukeutui keltaiseen – mieheltä, joka johti viime vuonna hetken myös Vuelta a Españaa vastaavalla temppuradalla. Uno-X Mobilitylle se on tallin historian suurin päivä.

Ma(d)sterclass Lidl-Trekiltä. Pedersen ei tyytynyt pelkkään etappivoittoon: samalla hän ryntäsi vihreän paidan selkeään johtoon 103 pisteellä, kun neljän päivän aikana ei ole vielä nähty ainuttakaan kunnon massakiriä. ”Captain America” Quinn Simmons teki jättipäivän tallikaverinsa hyväksi ja kiri silti itse toiseksi. ”Sanoin tallille, että minut pitää tuoda Touriin, koska pystyn tällaiseen päivään”, amerikkalainen hymyili maalissa.

UAE:n laskelmoitu lahja. Pogačar luopui keltaisesta täysin tarkoituksella. Talli ei koskettanut irtiottoa sormellaankaan ja neljä kertaa Tourin voittanut tähti sai näin vapautuksen median ja palkintopallin velvollisuuksista – arvokasta palautumisaikaa ennen Tourmalet’n vuoristopäivää. Maanantain haastattelussa Pogačar oli jo antanut esimakua tunnelmastaan: ”Haluan nyt mennä ajamaan rullilla.”

Punaisen vyöhykkeen helle. Foix’n maalissa mitattiin jopa 37 asteen lämpötiloja, ja etappi luokiteltiin UCI:n äärimmäisen kuumuuden ”punaiselle vyöhykkeelle”. ”Tourissa on aina ollut kuumaa, mutta koskaan näin kuumaa”, kuvaili yksi ajajista uuvuttavaa päivää satulassa.

Granollers–Les Angles, 195,9 km, vuoristo. Kisan ensimmäinen varsinainen vuoristopäivä nousee Katalonian tasangolta Ranskan Pyreneille. Ohjelmassa on neljä kategorisoitua nousua ja lähes 3 850 nousumetriä.

Päivän merkkipaalu on ensimmäisen luokan Col de Toses (9,3 km / 6,5 %), kolmiviikkoisen ensimmäinen todellinen testi. Maali on Les Anglesin hiihtokeskuksessa 4,7 kilometrin ylämäkinousuun (keskikaltevuus 4,6 %), jonka viimeiset 1,7 kilometriä jyrkkenevät noin 6,5 prosenttiin.

Nousut ovat pitkiä ja loivia pikemmin kuin jyrkkiä. Tämä on voimia ja energiaa syövä päivä, joka jo yksin voi repiä eroja suosikkien välille.

Odotettavissa on kova taistelu päivän irtiotosta: profiili sopii mid-mountain-ajajille ja karkuun päässyt ryhmä voi hyvinkin viedä etappivoiton.

Samalla katseet kääntyvät kokonaiskilpailun kärkeen. Keltaista paitaa pukeva Jonas Vingegaard johtaa enää kuudella sekunnilla Tadej Pogačaria, ja se kumpi näyttää voimansa ensimmäisenä Pyreneillä, asettaa sävyn koko vuoristoviikolle. Myös Evenepoelin ja del Toron on pysyttävä mukana loppunousun kiihdytyksissä.

Etappiraportti – 3. etappi, maanantai 6.7.

Tourin ensimmäinen Pyreneiden etappi ajettiin poikkeuksellisen kuumuuden vallitessa ja päivä alkoi pitkään kestäneellä taistelulla irtiotosta.

Vasta yli tunnin jälkeen 19 miehen ryhmä pääsi karkuun, mukanaan muun muassa Mads Pedersen, Magnus Cort, Nicolas Prodhomme ja entinen Tourin voittaja Egan Bernal. Karkulaisten etumatka kasvoi hetkeksi yli kolmeen minuuttiin, mutta UAE Team Emirates otti pian vetovastuun ja alkoi kuroa eroa kiinni.

Päivän sankariksi nousi Alex Baudin, joka aloitti etapin 1:07 johtajasta jäljessä ja nousi hetkeksi virtuaalisen keltapaidan pitäjäksi. EF Education–EasyPostin ranskalainen keräsi täydet pisteet Col de Tosesin laella, hyökkäsi uudelleen Col du Calvairella ja varmisti pallopaidan – vaikka UAE nappasikin hänet kiinni noin 11 kilometriä ennen maalia.

Loppunousulle tultaessa kyse oli enää suosikeista. Nyt Isaac del Toro veti Pogačarin asemiin viimeisellä kilometrillä, vain vuorokausi sen jälkeen kun Pogačar oli lahjoittanut hänelle etappivoiton Barcelonassa.

Virallinen loppunousu oli vain 1,7 km pituinen (6,5 %), mutta tie oli noussut jo useita kilometrejä. Pogačar joutui korjaamaan asemiaan menetettyään muutaman paikan liikenneympyrässä moottoripyörän liikkeen takia, mutta palasi kärkeen ilman paniikkia.

Del Toron vedon jälkeen slovenialainen viimeisteli itse: hän kiihdytti irti muista ja voitti etapin kahdella sekunnilla ennen Vingegaardia. Voitto ja hyvityssekunnit siirsivät keltaisen paidan Pogačarin harteille – vaikka kaksikko onkin kokonaiskilpailussa täsmälleen samassa ajassa, ratkaisu tuli bonuksista ja sijoituksista.

Päivän tarinat

🟡 Tiukin mahdollinen keltainen. Pogačar voitti etapin ja nappasi johtopaidan, mutta hän ja Vingegaard ovat kokonaiskilpailussa sekunnilleen samassa ajassa. Paita ratkesi hyvityssekunneilla ja sijoituksilla – harvoin nähdään Tourin kärkeä näin tasaisena kolmen etapin jälkeen.

⛰️ Baudinin taistelupäivä. Alex Baudin lähti aamulla reilun minuutin johtajasta jäljessä, ehti olla virtuaalinen keltapaita ja hyökkäsi kahden vuoren yli. Palkinnoksi tuli pallopaita – vaikka peääjoukko söi hänet 11 km ennen maalia.

🔧 Bernalin huono tuuri. Entinen Tourin voittaja Egan Bernal oli yksi aktiivisimmista irtiottomiehistä, mutta rengasrikko juuri kun ryhmä sai etumatkaa lopetti hänen päivänsä kärjessä.

🔥 Metsäpalot varjostivat maalia. Viranomaiset pyysivät yleisöä pysymään poissa Les Anglesin maalialueelta lähialueen metsäpalojen vuoksi – ”poikkeuksellinen päätös”. Helle nousi paikoin lähelle 38 astetta.

🇲🇽 Del Toron vastalahja. Vain vuorokausi Barcelonan lahjaetapin jälkeen del Toro veti Pogačarin voittoasemiin viimeisellä kilometrillä – ja piti samalla valkoisen paidan harteillaan.

Tarragona–Barcelona, 168,5 km, kumpuileva. Toinen etappi lähtee Tarragonasta ja rullaa noin 85 kilometriä tasaista Costa Doradan rannikkoa ennen kääntymistä sisämaahan kohti Beguesia.

Lähes kaikki päivän 2 500 noususta on jälkipuoliskolla ja ratkaisu tehdään Barcelonan Montjuïcin päätösympyrällä: nousu Montjuïcin linnalle (1,6 km, jyrkimmillään noin 13 %) ajetaan kolmesti teknisellä, mutkaisella loppukierroksella.

Tämä on räjähtävien puncheur-ajajien ja parhaiden kokonaiskilpailumiesten päivä – ei perinteinen kirijöiden maali.

Montjuïc on viime vuosina suosinut suuria nimiä: kukkulan kolme edellistä voittajaa ovat Primož Roglič (2025), Tadej Pogačar (2024) ja Remco Evenepoel (2023).

Kokonaiskilpailua johtaa keltaisessa Jonas Vingegaard ja loppukierroksen jyrkkyys voi tuottaa uusia sekuntieroja suosikkien välille jo toisena päivänä. Helle jatkuu: lämpötilan ennustetaan kipuavan yli 30 asteen Välimeren rannikolla.

Etappiraportti – 2. etappi, lauantai 5.7.

UAE Team Emirates-XRG vastasi avauspäivän tappioon murskaavalla voimannäytöllä. Barcelonan Montjuïcin kolmella päätösnousulla ratkennut etappi päättyi tallin kaksoisvoittoon, kun Isaac del Toro kiisi ensimmäisenä maaliin. Ja teki sen tallikaverinsa Tadej Pogačarin siunauksella.

Sloveeni oli itse käynnistänyt viimeisen kiihdytyksen 700 metriä ennen maalia, mutta antoi meksikolaisen mennä edellä ja juhli tämän kanssa käsi kädessä maaliviivalla. Kolmanneksi kiri Remco Evenepoel ja neljänneksi keltaista paitaa edelleen pitävä Jonas Vingegaard. Kaikki samalla ajalla voittajan kanssa.

Tulos oli UAE:n kostoretki avausetapin joukkuetempon jälkeen, jossa Pogačar oli menettänyt Vingegaardille 12 sekuntia. Nyt bonussekunnit valuivat UAE:lle: Vingegaard säilytti keltaisen paidan, mutta hänen etunsa nyt toiseksi nousseeseen Pogačariin kutistui vain kuuteen sekuntiin.

Evenepoel on kolmantena 15 sekunnin ja del Toro neljäntenä 16 sekunnin päässä. Päivän ainoa kategorisoitu suurnousu, toisen luokan Côte de Begues (6,1 km / 6,5 %), sekä kolmesti ajettu Montjuïcin linnan nousu (1,6 km / 9,3 %), joka on tuttu Katalonian ympäriajon päätösnäyttämöltä, karsivat pääjoukkoa reippaasti. Kärkeen jäi lopulta vain noin 35 miehen ryhmä.

Voitto oli sitäkin merkittävämpi, sillä del Toro oli vähällä pudota koko taistelusta jo etapin puolivälissä. Noin 60 kilometriä ennen maalia meksikolaista kohtasi mekaaninen ongelma, joka jätti hänet pyöränvaihdon jälkeen kauas pääjoukosta.

Hän joutui taistelemaan itsensä takaisin huoltoautojen ketjun läpi ja tallikaveri Nils Politt pudottautui vetämään hänet takaisin pääjoukkoon. Vasta pitkän takaa-ajon jälkeen del Toro palasi kärkitaistoon – ja päätti päivän uransa suurimpaan voittoon.

Ratkaiseva siirto nähtiin, kun Tobias Halland Johannessen (Uno-X) vei kärkiryhmän viimeiselle nousulle. Ylhäältä ei löytynyt enää tietä irtiotolle, joten suosikit laskeutuivat yhdessä maalisuoralle, jossa del Toron räjähtävä kiihdytys oli ylivoimainen. Villin kortin tallin Alex Molenaar (Caja Rural) keräsi päivän ensimmäiset vuoripisteet ja pukee ensimmäisenä pallopaidan.

Päivän tarinat

• Takamatkalta voittoon. Del Toron päivä oli kaikkea muuta kuin suoraviivainen: mekaaninen ongelma noin 60 km ennen maalia jätti hänet kauas pääjoukosta. Tallikaveri Nils Politin vetoapu toi hänet takaisin kärkeen ajoissa. Pitkästä takaa-ajosta etappivoittoon. Siihen päivän tarina tiivistyy.
• Pogačarin lahja. Maailman parhaana pidetty ajaja luopui varmasta etappivoitosta ja päästi tallikaverinsa edelle. Tämä oli Isaac del Toron uran ensimmäinen Tour-etappivoitto ja toinen Grand Tour -voitto. ”Ette voi tietää, mitä tämä minulle merkitsee”, tunteikas meksikolainen kiitteli.
• UAE:n kostoretki. Avauspäivän joukkuetempossa 12 sekuntia hävinnyt UAE käänsi tunnelmat päälaelleen Montjuïcilla ja osoitti jälleen olevansa kisan vahvin talli. Kaksoisvoitto oli ilmiselvä statement kaikille haastajille.
• Vingegaard pitää keltaisen – mutta menettää bonarit. Tanskalainen pitää edelleen keltaista paitaa, joka on ensimmäinen kerran hänen päällää sitten vuoden 2023, mutta neljäntenä maaliin tulleena hän jäi ilman bonussekunteja. Etu Pogačariin suli 12 sekunnista kuuteen.
• Villi kortti pallopaitaan. Espanjalaisen Caja Rural -tallin hollantilainen Alex Molenaar hyökkäsi päivän alkukilometreillä ja keräsi juuri sen verran vuoripisteitä, että saa harteilleen kisan ensimmäisen pallopaidan – pieni tallin suuri hetki.

Ensimmäisen etapin ennakko

Barcelona–Barcelona, 19,6 km, joukkuetempo (TTT). Tour de France 2026 avataan harvinaisella tavalla: ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1971 Tour käynnistyy avausetapin joukkuetempolla. (Edellisen kerran Tourissa nähtiin joukkuetempo vuonna 2019 Brysselissä, mutta silloin se oli vasta toinen etappi.) 19,6 kilometrin taival kiertää Barcelonan katuja ja päättyy kaupungin ylle kohoavalle Montjuïcin kukkulalle – päätösnousu antaa jo avauspäivänä eroja kokonaiskilpailun suosikkien välille.

Kaudella 2026 joukkuetempossa on uudet säännöt. Kokonaiskilpailuun jokainen ajaja saa oman aikansa sillä hetkellä, kun hän ylittää maaliviivan – kukaan ei siis joudu odottamaan joukkuetovereitaan. Tallien välinen etappitulos puolestaan määräytyy kunkin joukkueen ensimmäisenä maaliin tulleen ajajan ajasta. Käytännössä kokonaiskilpailun kärkinimet voivat loppukilometreillä irrottautua omasta junastaan napatakseen arvokkaita sekunteja, kun taas kärkitaistelun ulkopuoliset ajajat voivat rullailla maaliin rauhassa. Ensimmäinen keltainen paita puetaan lauantai-iltana, ja Katalonian helteessä (ennuste yli 30 astetta) myös nestetankkaus ja ajolinjat ratkaisevat.

Etappiraportti – 1. etappi, lauantai 4.7.

Tour de France 2026 sai unelmastartin Visma | Lease a Bike -tallille. Hollantilaistalli polki Barcelonan 19,6 kilometrin joukkuetempon aikaan 21.47 ja Jonas Vingegaardin harteille pujotettiin kisan ensimmäinen keltainen paita.

Tanskalainen kaksinkertainen Tour-voittaja iski heti kilpakumppaneihinsa: pahin haastaja Tadej Pogačar (UAE) jäi Montjuïcin päätösnousun jälkeen 12 sekuntia ja Red Bullin aika-ajon hallitseva maailmanmestari Remco Evenepoel 19 sekuntia.

Uuden sääntömallin mukaisesti jokainen ajaja sai oman maaliintuloaikansa, joten kokonaiskilpailun kärki muodostui jo avauspäivänä kellon armottomalla tarkkuudella.

Pitkään päivän kovinta aikaa piti hallussaan Netcompany-INEOS, jonka polkumoottorina jylläsi aika-ajon kaksinkertainen maailmanmestari Filippo Ganna.

Brittitalli pysäytti kellon lukemaan 21.55. Se johti pitkään väliaikatuloksia, kunnes Visma viimeisenä lähteneenä nappasi etappivoiton kahdeksalla sekunnilla. Ganna itse nousi kokonaiskilpailussa toiseksi, vain kahdeksan sekunnin päähän keltaisesta – vahva näyttö tallilta, joka ilmoitti tavoitteekseen hyökkäävän ajon ja etappivoitot. Kolmanneksi tallikilpailussa ylsi Pogačarin UAE.

Päivä ei mennyt kaikilta putkeen. Groupama-FDJ:n rytmiä sotki kaatuminen ensimmäisen väliaikapisteen jälkeen, Lidl-Trek kärsi Mattias Skjelmosen mekaanisesta ongelmasta, mutta silti Juan Ayuso pelasti tallille neljännen sijan ja valkoisen paidan.

Pahiten kolhiintui Movistar, jonka kokonaiskilpailutoivo Cian Uijtdebroeks menetti jo avauspäivänä yli minuutin. Katalonian helle ja rannikon tuuli tekivät teknisestä kaupunkiradasta armottoman.

Päivän tarinat

• Vingegaardin täydellinen avaus. Visma teki juuri sen, mitä sen piti: nappasi etappivoiton ja Vingegaard sai keltaisen paidan. 12 sekunnin etu Pogačariin on avauspäivältä pieni mutta psykologisesti arvokas – tällä kertaa sloveeni lähtee takaa-ajajan roolista.
• Ganna melkein varasti näytöksen. Netcompany-INEOS johti tulostauluja pitkään Filippo Gannan vetämänä ja putosi lopulta vain kahdeksan sekuntia Vismasta. Palkinnoksi Ganna sai toisen sijan kokonaiskilpailussa – ei hassumpaa tallilta, jonka johtajaksi kaavaillaan Thymen Arensmania.
• Movistarin painajainen. Cian Uijtdebroeks kärsi omien sanojensa mukaan krampeista jo temmon aikana ja menetti yli minuutin ennen kuin kolme viikkoa on kunnolla alkanutkaan. Tallin kokonaiskilpailuhaave sai rumat kolhut heti ensimmäisenä iltana.
• Uusi sääntö puri heti. Ensimmäistä kertaa joukkuetempossa jokainen ajaja sai oman aikansa maaliviivalla. Se näkyi loppunousulla: kärkinimet irrottautuivat omista junistaan napatakseen sekunteja, kun taas kokonaiskilpailun ulkopuoliset apurit rullasivat maaliin säästellen voimiaan huomista varten.