Atleetin Kovaa, Korkealta ja Pitkälle -ohjelman erikoisjaksossa Antero Mertaranta haastattelee vuosikymmenten mittaisen komean uran urheilumanagerina tehnyttä Jukka Härköstä. Haastattelussa Härkönen ei epäröi tuoda esille Suomen yleisurheilun uhkakuvia.
Suomen yleisurheilussa on muutamia maailman huipputason urheilijoita. Mutta harrastajamäärien vähenemistä Jukka Härkönen pitää Antero Mertarannan haastattelussa huolestuttavana ilmiönä.
– Kansallinen kärki kapenee. Urheilijamäärä vähenee rajusti, tiivistää Härkönen.
Yleisurheilun kultakausi on Suomessa kaukana takanapäin, vaikka laji yhä paljon Suomessa kiinnostaakin.
– 1971 Helsingin EM-kisoissa Juha Väätäinen hullaannutti Suomen kansan, ja siitä alkoi valtava yleisurheilubuumi, joka kesti tuonne 1990-luvun alkuun saakka, Härkönen kertoo.
– Mä väittäisin näin, että 1991 MM-kisoissa Tokiossa meillä oli nykyhistorian kovin yleisurheilujoukkue. Menestystä tuli kaikissa lajiryhmissä, Härkönen jatkaa.
Tulostaso ei Härkösen mielestä ole kokonaisuutena paljon Suomessa kehittynyt 60 vuodessa. Perusteiksi hän tarjoaa kansallisia kisoja.
– Nyt ollaan siinä tilanteessa, että otetaan tällainen periaate, että tuetaan muutamaa urheilijaa. Ja sitten tämä, sanotaanko kansallinen maajoukkuetason urheilija, unohdetaan täysin. Siinä käy sillä tavalla, että 1965 Jyväskylässä oli Kalevan kisat, ja tänä vuonna 2026 oli Kalevan kisat, niin vuoden 1965 mestarit olisi olleet 2026 myöskin mestareita, Härkönen väittää.
Tosin perusteita Härkösen väitteille tulostasosta ei ole. Vuoden 1965 Kalevan kisojen tuloksilla olisi tänä vuonna voitettu vain miesten korkeus ja pituus.
Härkönen pitää vääjäämättömänä kehityksenä, ettei hyppy- ja heittolajien karsintakisoja Kalevan kisoissa pian tarvita.
– Meillä ei pian ole enää urheilijoita. Kun mennään muutama vuosi tästä eteenpäin, me ei tarvita Kalevan kisoissa muuta kuin pikajuoksuissa alkueriä. Meillä ei vaan ole urheilijoita.
