Naisleijonien tähti Emma Nuutinen ja päävalmentaja Tero Lehterä kertoivat naisten jääkiekon tilasta Suomessa. Tasoerot ovat liian suuret ja olosuhteet harrastetasolla.
Jääkiekko on Suomessa seuratuin urheilulaji, mutta naisten SM-sarjassa Auroraliigassa päivittäinen arki on kuin miesten harrastetasolla.
Auroraliigan yleisömäärät ovat liikkuneet keskimäärin alle sadassa katsojassa. Naisten ottelut pelataan useimmilla paikkakunnilla miesten jääkiekon alasarjatasojen olosuhteissa, kuten vilpoisissa harjoitushalleissa.
Emma Nuutinen, 29, vietti viimeiset kolme kautta Auroraliigassa Kiekko-Espoon paidassa. Naisleijonien hyökkääjä näkee Auroraliigan heikkoon yleisökiinnostukseen kaksi syytä.
Ensimmäinen niistä on ottelutapahtumien olosuhteet.
– Pelataan harjoitushalleissa, joissa on kylmä. Kyllähän se kynnys mennä katsomaan miesten peliä viereiseen halliin on paljon pienempi. Siellä saa ruokaa, juomaa ja muuta viihdykettä pelin lisäksi, Nuutinen arvioi Atleetin toimittajan Janne Niemenmaan haastattelussa.
Heikkotasoisten ottelutapahtumien lisäksi Auroraliiga on hyvin epätasainen sarja. Esimerkiksi sarjaa johtava Kiekko-Espoo on murskannut vastustajiaan 4-8 maalin erolla syksyn aikana.
Kiekko-Espoo on naisten jääkiekon 2000-luvun menestynein seura. Vuosina 1999-2019 Espoo Bluesina tunnettu seura on voittanut yhteensä 16 Suomen mestaruutta historiansa aikana.
– Eivät Auroraliigan pelit saisi päättyä noin suurinumeroisesti viikosta toiseen, Nuutinen sanoo suoraan.
Nuutinen kokee Auroraliigan erityisesti kasvattajasarjana, josta voi ponnistaa suurempiin ympyröihin. Myös Nuutinen kaappasi kesällä sopimuksen naisten Pohjois-Amerikan suurimmasta ammattilaissarjasta PWHL:stä Seattle Torrentsin organisaatiosta.
– Suomesta on noussut kautta aikojen tosi hyviä pelaajia maailmalle. Liiga on toiminut vähän sellaisena kehityssarjana, josta lähdetään sitten Ruotsiin, Sveitsiin ja ties minne.
Presidentti Tarja Halosen toive ei toteutunut
Auroraliigassa tehtiin tälle kaudelle merkittävä muutos, että lajia saataisiin reivattua hieman enemmän miesjääkiekon suuntaan. Osittaiset taklaukset sallittiin, jotta säännöt olisivat lähempänä PWHL:ää ja Ruotsin SDHL:ää. Samalla peli nopeutuisi.
Nyt taklaukset sallitaan, jos pelaajat liikkuvat samaan suuntaan. Laidalla tapahtuvat taklaukset ovat sääntöjenmukaisia kiekontavoittelutilanteissa.
Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012 toiminut Tarja Halonen oli aikoinaan eri linjoilla.
Halonen kertoi vuonna 2011 Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa haluavansa vähentää kovia taklauksia myös miesten peleissä, että kaukaloväkivalta vähenisi.
Presidentin kommentit liittyivät HIFK:n ja Pelicansin väliseen liigapeliin saman vuoden marraskuussa. Ottelussa jaettiin Suomen mittapuulla ennätykselliset 465 jäähyminuuttia.
– Koko lajin henkeä voisi kehittää naisten jääkiekon suuntaan, Halonen sanoi tuolloin.
Nyt 15 vuotta myöhemmin naisten jääkiekon kehitys on kääntynyt vastakkaiseen suuntaan. Taklaukset sallittiin, että suomalaisia naiskiekkoilijoita pystyttäisiin valmistamaan paremmin lajin nykyisiin globaaleihin kamppailuvaateisiin. Tämä näkyy myös maajoukkuevalmennuksessa.
– Naisten maajoukkueella on ollut fysiikkavalmentaja. Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa tyttöjen alle 18-vuotiaiden maajoukkueen fysiikkavalmennus, Naisleijonien päävalmentaja Tero Lehterä avaa Niemenmaalle.
Lehterä myöntää, että lajin harrastajamäärät Suomessa ovat vaatimattomia. Tuleen ei saa silti jäädä makaamaan. Lehterän mielestä jokainen suomalainen valmentaja voi vaikuttaa lajin päivittäiseen arkeen yksinkertaisella tavalla.
– Rahaa on vähän jakaa, mutta tiedon jakaminen on ilmaista, Lehterä painottaa.
Joni Ahokas, Janne Niemenmaa
