Syyllisiä ovat ainakin hämäräperäiset agentit, valmentajat ja mm. korruptoituneet apteekkarit sekä muut puoskarit, kirjoittaa Atleetin kolumnisti Lauri Hollo kenialaisten kestävyysjuoksijoiden dopingkäryaallosta.
Maratonin olympiavoittajan ja maailmanmestarin Peres Jepchirchirin dopingkärystä kerrottiin perjantaina. Tokiossa 2021 olympiakultaa ja niin ikään Tokiossa 2025 MM-kultaa voittanut kenialaisnainen kärähti EPO-hormonista.
Käry oli yksi lisä nimenomaan kenialaisten huippujuoksijoiden surulliseen D-listaan. Jepchirchiriä odottaa jopa elinikäinen kilpailukielto.
Toinen kenialainen naisten maailmanmestari Ruth Chepngetich kärysi vuonna 2025 ja sai kolmen vuoden kilpailukiellon. Ennen käryä hän oli juossut maailmanennätyksen 2:09.56, mikä sai koko yleisurheilumaailman haukkomaan henkeä. Entinen – jo valmiiksi mielipuolisen kova – ME parani liki kaksi minuuttia.
Jemima Sumgong voitti puolestaan olympiakultaa Riossa 2016, mutta narahti EPO:sta 2017. Hän sai ensin neljän vuoden kilpailukiellon, joka lopulta tuplattiin, kun hänen todettiin väärentäneen lääketieteellisiä dokumentteja.
Muista kenialaisista huippunimistä esimerkiksi Bostonin maratonin kolminkertainen voittaja Rita Jeptoo kärysi urallaan niin EPO:sta kuin anaboleistakin, ex-maailmanennätysmies Wilson Kipsang testien peukaloimisesta ja puutteellisista olinpaikkatiedoista vuonna 2020, Amsterdamin maratonin voittaja Joshua Belet vuonna 2024 useista anabolisista steroideista ja testosteroneista. Lista jatkuu synkeän pitkänä heidän jälkeensäkin…
Mistään muusta maasta kuin Keniasta ei ole yhtä moni kestävyysjuoksija kärynnyt. Lajin toinen mahtimaa Etiopia tulee kaukana perässä. Valvovan instanssin Athletics Integrity Unitin (AIU) mukaan kenialaisia yleisurheilijoita on paraikaa kilpailukiellossa 148, etiopialaisia 15. Tilaston ”piikkipaikkaa” pitää Intia 161 bännätyllä. Venäjä on listan kolmosena, neljäntenä Kiina, missä on tällä hetkellä 26 yleisurheilijaa dopingpannassa. Turkin lukema on 20 ja Italian 18.
Syyllisiä on monta
Kenialaisten käryjen rajua kasvua on selitetty sillä, että maa kuuluu nykyisin kansainvälisen yleisurheiluliiton testauksessa A-kategoriaan. Testauspooliin kuuluvien huippu-urheilijoiden määrä on kasvanut maassa melko nopeasti muutamasta kymmenestä yli 400:ään. Kilpailujen ulkopuolisia yllätystestejä tehdään Kenian harjoituskeskuksissa enemmän kuin koskaan. Mitä enemmän testejä, sitä enemmän käryjä.
Syyllisiä ovat ainakin hämäräperäiset agentit, valmentajat ja mm. korruptoituneet apteekkarit sekä muut puoskarit. Aineita on ollut saatavilla uskomattoman helposti. Osa urheilijoista on vedonnut tietämättömyyteen antidopingsäännöistä, mutta yksikään maailman huipulla jo oleva urheilija ei voi olla tietämätön. Niinpä syyttävä sormi osoittaa myös urheilijoihin.
Toteutuneet käryt Keniassa ovat vain jäävuoren huippu. Maassa on tuhansia juoksijoita, jotka pyrkivät pääsemään vähintään kohtalaiselle kansainväliselle tasolle elättääkseen itsensä ja koko sukunsa. Keskimääräinen kuukausipalkka maassa on noin 400 euroa. On selvää, että pienemmänkin tienestin rahajuoksut kiinnostavat ja saavat ottamaan riskejä.
Koko tilanne kertoo ikävää kieltä siitä, miten syvälle dopingkulttuuri on maassa pesiytynyt. Jatkuvat käryt ovat ikäviä myös niille kenialaisille, jotka urheilevat puhtain konstein. Huipputulosta seuraa aina epäilyksen varjo. Yhtään mukavampaa ei ole niillä muunmaalaisilla kestävyysjuoksijoilla, jotka kilpailevat puhtaina kenialaisia vastaan.
Näkökulma: Lauri Hollo
