PORI. Porissa järjestetyt jääpallon MM-kilpailut onnistuivat jopa yli odotusten.
Kisojen kokonaisyleisömäärä nousi 16.000 ja 17.000:n välille, mikä on jääpallokisoille Suomessa erinomainen määrä. Myös järjestelyjä kehuttiin kilvan. Niin joukkueet kuin muut paikalle saapuneet olivat erittäin tyytyväisiä kisaviikkoon.
Maailmanmestaruus meni odotetusti ja totutusti Ruotsiin. Kotijoukkue Suomi taipui finaalissa maalein 1-9.
Yleisemmin kisoissa oli kaksi puheenaihetta yli muiden: suuret tasoerot ja olosuhteet.
Alkuviikolla Porissa oli paukkupakkanen ja ajoittain kovakin tuuli ja lumipyry, mutta finaali pelattiin sunnuntaina plussakelissä tahmealla jäällä ja pienessä sumussa.
Voi sanoa, että Pori järjesti niin upean kisatapahtuman, kuin Suomen oloissa on mahdollista – siis ulkokentällä. Edellisen kerran MM-kisat oli pelattu ulkona yli kymmenen vuotta sitten.
Valtava takamatka Ruotsiin
Lajin suurmaissa Ruotsissa ja Venäjällä jääpallo on nykyään pitkälti sisälaji.
Ruotsissa on kolmekymmentä hallia, jotka mahdollistavat jääpallon pelaamisen. Suomessa ensimmäistä vasta suunnitellaan.
Suomessa jääpallo- ja luisteluhallin tarpeellisuudesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Keskustelut kävivät kuumina myös Porin urheilukeskuksen VIP-tiloissa, jonne kokoontui maakunnan ja valtakunnan päättäjiä urheiluministeri Mika Poutalaa myöten.
– Jos asia olisi minusta kiinni, rakentaminen aloitettaisiin huomenna, Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen sanoi Atleetille.
– Mutta tämä on laaja-alaisempi kysymys, ei vain jääpallon asia. Tarkoitan, että suomalainen luistelu-urheilu tarvitsee paremmat tilat. Suomen kokoisessa maassa kaksi–kolme hallia olisi hyvä lähtökohta, että saataisiin luistelu-urheilua ylläpidettyä. Puhun muodostelma-, taito- ja pikaluistelusta sekä jääpallosta, Parviainen täsmensi.
Yksi ison jääurheiluareenan paikka on kaavoitettu Poriin aivan lähelle nykyistä tekojäärataa. Yksi hankkeen puuhamiehistä on Porin Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko.
– Pidän hanketta ihan realistisena. Koko ajan tässä häärätään asian parissa, Raukko sanoi Atleetille.
– Minulla on tiedossa useampi säätiö, jotka ovat valmiita laittamaan hankkeeseen useamman satatuhatta euroa yksityistä rahaa, kunhan vaan tahtotilaa löytyy. Porin kaupungin tahtotilasta ja poliittisesta päätöksenteostahan tämä on kiinni, Raukko painotti.
Myös jääkiekko hyötyisi
Halliasia koskettaa myös Porin jääkiekkoa. Ässien toimitusjohtaja Sami Hautamäki kertoi, että jäälajien edustajat yrittävät edistää asiaa yhdessä rintamassa.
– Uusi areena kehittäisi meidänkin toimintaamme varsinkin junioripuolella ja toisi lisää harrastajia. Raukon Janin kanssa olemme haaveilleet, visioineet ja ideoineet sellaista, että jos tänne saataisiin katettu iso tekojää, olosuhteet alkaisivat olla sillä tasolla, että alettaisiin puhua Suomen luistelu-urheilun kärkiosaamiskeskuksesta, Hautamäki sanoi.
– Sen ympärille voisi rakentaa erilaisia akatemioita, jääurheilulukiota ja tämäntyyppistä toimintaa. Siinä voisi olla sopivia tavoitteita ja visioita. Näitä kannattaa pitää yllä ja keskustella, ja nimenomaan meidän kaikkien yhdessä, Hautamäki painotti.
Myös Raukolle jääurheiluareena on iso unelma.
– Jos saadaan iso halli ja sitä myötä pikaluistelun olympiatoiminta tänne, sen jälkeen pitää ruveta puhumaan Satakunnan urheiluopistosta. Voidaan ruveta unelmoimaan liikuntapääkaupunki-tyyppisestä jutusta, Raukko sanoo.
Unelmointi ei yksin riitä
Unelmia pitää aina olla, mutta harmi vaan, että tällaisissa asioissa unelmointi ei riitä pitkälle.
– Liikunta on äärimmäisen tärkeä asia. Se on kaupungillekin vetovoima- ja pitovoimatekijä, Raukko tietää.
Halli toisi paljon lisää harrastusmahdollisuuksia kaikille kaupunkilaisille.
– Jos saataisiin tekojäälle katto päälle, noin syyskuun alusta huhtikuun loppuun asti lapset, koululaiset ja kaikki pääsisivät jäälle. Kävimme katsomassa Ruotsin Göteborgissa yhdet MM-kisat. Siellä pelien päätyttyä laskettiin verhot alas ja halli jaettiin kolmeen osaan. Jokaiseen osaan tuli joku harrastajaryhmä. Tuolla tavalla jäätilan käyttö on mielettömän tehokasta, Raukko huomauttaa.
Pori kaupungin elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Lauri Kilkku heitteli realismin hiekkaa jääpalloväen unelmien rattaisiin.
– Kovin aktiivisia keskusteluja jääurheiluareenasta ei tällä hetkellä käydä. Meillä on kaupungissa pari isompaa hanketta työn alla. Meidän pitää saada ensin varmuus kirjasto- ja sisäliikuntatilahankkeisiin, jotta tämän asian kanssa voitaisin edetä konkreettisempiin keskusteluihin, Kilkku sanoi Atleetille.
Eli vuonna 2030 Porissa tuskin on isoa jääurheiluareenaa?
– Sen voin sanoa varmaksi, että tämän vuoden aikana päätöstä areenasta ei synny. Mutta toisaalta osaamme saada toimeksi nopeastikin, Kilkku sanoi arvoituksellisesti.
Kilkkukin toki tunnistaa jääurheiluareenan tarpeellisuuden.
– Isossa kuvassa pitäisi kääntää katsetta tulevaan. Jos ilmastonmuutoksen suunta jatkuu nykyisen kaltaisena, tulevaisuudessa on yhä vähemmän sellaisia olosuhteita, että saadaan tehtyä ulkojäitä. Näissä meidän pimeissä olosuhteissa jääurheilu on tosi tärkeää.
– Kysehän ei olisi vain vain jääpallosta ja pikaluistelusta, vaan laajemmin ihmisten harrasteliikuttamisesta. Omasta näkökulmastani sanoisin, että tarve vaan korostuu tulevaisuudessa, Kilkku sanoi.
Hankkeelle vauhtia MM-kisoista?
Jani Raukko toivoi, että erinomaisesti sujuneet MM-kilpailut toimisivat pontimena jääareenakeskusteluun ja lisäisivät ymmärystä areenan tarpeesta. Kilkku uskoo, että näin todennäköisesti käykin.
– Tästä tapahtumasta voi poimia paljon positiivista. Esimerkiki sen, miten paljon tapahtuma on kerännyt vapaaehtoisia ja miten innoissaan koululaiset ovat olleet. Täällä on ollut monia ihmisiä ensimmäistä kertaa katsomassa jääpalloa. Yhteisöllisyyden näkökulmasta tämä on ollut ihan huipputapahtuma, Kilkku sanoi.
Myös kisoissa vieraillut liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala puhui jääurheiluareenasta varovaiseen sävyyn. Poutala on entinen pikaluistelija, joka ylsi lajissa parhaimmillaan olympialaisissa neljänneksi.
– Totta kai toivon, että kaikille lajeille olisi mahdollisimman hyvät harrastuspaikat Suomessa. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että tämän hetken taloudellinen tilanne on varmasti kaikilla kunnilla ja kaupungilla haasteena.
– Ei välttämättä ole ihan realismia, että näin isoja halleja tulisi, vaikka itsekin entisenä pikaluistelijana toivoisin, että halleja saataisiin. Ne ovat kalliita panostuksia, mutta toivottavasti jossain vaiheessa saadaan, Poutala kommentoi.
Harri Pirinen
