Marjo Matikainen hiihtää Canmoressa Calgaryn olympiakisoissa 1988. Kuva: All Over Press.

”Havuja perkele” – dopingista syytetty olympiavoittaja sai satojatuhansia ääniä vaaleissa

Otto Palojärvi |

Marjo Matikainen muistetaan urheilu-uraltaan ennen kaikkea vuoden 1987 MM-kisojen ”havuja perkele” -huudostaan, vaikka merkittävin saavutus oli tietysti kultamitali Calgaryn 1988 olympialaisista. Matikainen-Kallström nimellä hän menestyi myös politiikassa.

Marjo Matikainen kisasi ensi kertaa olympialaisissa Sarajevossa 1984. Hän oli hieman yllättäen päässyt Suomen olympiajoukkueeseen vain 19-vuotiaana ja ylitti odotukset saavuttamalla Suomen joukkueessa viestipronssia.

Matikainen suoritti ylioppilaskirjoituksiaan Jugoslaviassa olympialaisten yhteydessä.

– Mä enemmän jännitin oikeastaan ylioppilaskirjoituksia, jotka silloin olivat siellä Sarajevossa, kuin varsinaisia urheilusuorituksia. Toisaalta oli urheilun kannalta hyvä, että ne kirjoitukset olivat siellä. En pystynyt jännittämään sitä ilmapiiriä niin paljon, hän muisteli jutun kirjoittajan haastattelussa 2017.

Sarajevon olympiakisat olivat hänelle kyllä merkittävä kokemus.

– Olin siellä ”pikkutyttöroolissa”. Ennen niitä kisoja en kauheasti ollut missään sitä ennen. Olihan se upeaa päästä Suomea edustamaan.

Viestiosuutensa Matikainen hoiti upeasti. Hänen kanssaan olympiapronssia olivat voittamassa Pirkko Määttä, Eija Hyytiäinen ja kisoissa kaikilla kolmella henkilökohtaisella matkalla kultaa hiihtänyt Marja-Liisa Hämäläinen (myöhemmin Kirvesniemi).

– En muista kovin paljoa. Silloin yritin tehdä sen, minkä kykenin, osasin ja pystyin, hän muistelee

Sarajevon jälkeen Matikainen nousi nopeasti huipulle. Oberstdorfin MM-kisoissa hän voitti kultaa 5 kilometrin hiihdossa, jossa tv-suorassa lähetyksessä huusi ”havuja perkele”, jotta suksiin tulisi parempi pito.

– Se menestys alkoi, kun tuli maailmancupin voitto 1985-86 talvena. 1987 maailmanmestaruus ja hopeaa. Sitten olympiatalvi ja sitten Lahden MM-kisat. Kyllähän se oli semmoinen putki. Totta kai se oli nousujohteista. Viimeisenä vuotena satsasin nimenomaan siihen luisteluhiihtoon, jossa en ollut aikaisemmin pärjännyt. Joka vuosi oli aina teema ja se vei eteenpäin, hän muistelee.

Calgaryn olympiahiihdot järjestettiin noin 100 kilometrin päässä Calgarysta sijaitsevassa Canmoressa. Matikainen voitti siellä ensin hopeaa 10 kilometrillä. Ja sitten 5 kilometrillä hän voitti kultaa.

Neuvostoliiton Tamara Tihonova taipui Marjolle 1,3 sekunnilla.

– Se oli tiukka. Lähdin matkaan sen kärkiryhmän ensimmäisenä. Mä en kovin paljon tiennyt, mitä siellä takana tapahtui, kuin että oli todella tiukkaa. Ei voinut antaa yhtään periksi. Tyypilliseen tapaan, en pystynyt korkeassa ilmanalassa lähtemään kovinkaan kovaa. Jossain vaiheessa kuulin, että kovaa tullaan takaa, enkä ole ihan voitossa kiinni ja se on mentävä. Lopussa en tiennytkään enää yhtään mitään, Matikainen muistelee.

Marjo Matikainen
Marjo Matikainen palkintopallilla Calgaryn olympiakisoissa 1988. Vasemmalla Neuvostoliiton Tamara Tihonova ja oikealla Vida Venciene. Kuva: All Over Press.

Matikainen saavutti Calgaryn kisoissa myös viestipronssia. Suomen joukkueessa hiihtivät hänen lisäkseen Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi ja Jaana Savolainen.

Vuonna 1989 Matikainen voitti Lahden MM-kisoissa kaksi kultaa, yhden hopean ja kaksi pronssia. Sen jälkeen hän lopetti uransa, vaikka ikänsä puolesta hän olisi voinut osallistua varmasti neljiin olympialaisiin.

Matikaisesta tuli avioliiton myötä Matikainen-Kallström. Hän valmistui 1992 diplomi-insinööriksi.

Julkisuuteen Matikainen-Kallström tuli uudelleen poliitikkona. Hänet valittiin Kokoomuksen edustajana europarlamenttiin 1996 saatuaan 77 120 ääntä. Vuonna 1999 hänet valittiin uudelleen peräti 107 444 ääntä.

Eduskuntaan Matikainen-Kallström valittiin 2003, 2007 ja 2011. Äänimäärät olivat Uudeltamaalta 10 807, 6249 ja 3360.

Poliittisen uransa huipulla 2004 Matikainen-Kallström pyrki Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Hän hävisi vaalit Jyrki Kataiselle, joka 2011-14 toimi pääministerinä.

Matikainen-Kallströmin poliittinen suosio laski 2010-luvulla. Siihen saattoi vaikuttaa synkkä keskustelu Suomen dopinghistoriasta.

Huhtikuussa 2008 Nelosen uutisissa kerrottiin, että Matikaisen pöydällä olisi ollut EPO-hormonipullo hiihtomaajoukkueen leirillä 1988. Erja Kuivalainen ja Jaana Savolainen, Matikaisen ex-kilpakumppanit, olivat antaneet tästä valaehtoisen lausunnon.

Matikainen-Kallström kiisti koskaan käyttäneensä dopingia. EPO-hormoni kiellettiin 1990.

Suomen maastohiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö väitti Matikaisen käyttäneen hiihtourallaan dopingia. Tarkempaa näyttöä Kyröllä ei väitteidensä tueksi ollut.

Matikainen ei koskaan antanut urallaan positiivista dopingnäytettä.