Kuva: All Over Press

Antero Mertarannan seuraajasta tuntuu absurdilta

Otto Palojärvi |

Suomi saa jääkiekon MM-kisoihin uuden Leijonaäänen. Antero Mertaranta lopetti MM-tasolla viime keväänä Tukholmassa ja hänen tilalleen MTV:n MM-kisalähetysten selostajaksi astuu Jani Alkio.

Atleetti haastatteli Jani Alkiota torstaina. Tietysti häneltä kysyttiin, miltä kuulostaa, että Jani Alkio on Leijonaääni?

– Omalla tavallaan absurdilta, mutta erittäin upealta. Hieno mahdollisuus. Täynnä intoa tämmöiseen pestiin. Onhan tää uran yksi sellainen ihan ehdoton kohokohta, Alkio vastasi Atleetin toimittajalle Panu Markkaselle.

Alkio on selostanut jääkiekkoa parisenkymmentä vuotta. Hän on kunnostautunut Liigassa, mutta nyt tiedossa miljoonan katsojan rajan rikkovien Leijonien MM-kisapelien selostuksia.

Kiertääkö vanhalla ratsulla veri vahvemmin, kun moinen tilaisuus tulee?

– Kyllä se pitää täysin paikkansa. Tossa on niin pitkät pätkät tehty jääkiekon SM-liigan parissa. Jokaiseen selostukseen sytyn ja nautin. Mutta tällainen tilanne, niin tulee sellaista ihan erilaista latinkia. Erilasta jännitystä. Terveellä tavalla jännitystä, toteaa Alkio uudesta haasteestaan.

Antero Mertarannan saappaiden täyttämisessä on haasteensa. Selostihan Mertaranta 30 MM-turnausta putkeen.

– Suuri kunnioitus. Onhan tuommoiseen pestiin tarttuminen. Onhan tuollaisen uran tehneen Leijonaäänen jälkeen omalla tavallaan haastava paikka, mutta suuri kunnia, että pääsee nuo saappaat täyttämään, Alkio toteaa tästä.

Hienoimman Leijonat-muistonsa Alkio antaa sen enempää miettimättä. Vuosi oli 1995, jolloin siis Mertaranta ensi kertaa jääkiekon MM-kisoja selosti.

– Kyllä se melkein on se 95 never forget. Siitä, mistä Antsankin matka aikoinaan alkoi. Se on meidän ikäisten ihmisten muisto. Oltiin sopivasti juuri siinä iässä, että pystyttiin lähtemään kaupungille aika hyvin asiaa juhlistamaan.

Ja hienoja muistoja Alkiolle on jäänyt myös helmikuulta 1988 Calgaryn talviolympiakisoista, kun Leijonat voitti Neuvostoliiton ja saavutti olympiahopeaa.

– Mieli teki kyllä sanoa se ensimmäinen mitali, kun Timo “Jönni” Blomqvist tuuletti Calgaryssa 1988. Se on painunut mieleen myöskin isona hetkenä.

Jatkossa suuria hetkiä saattaa jäädä kansakunnan muistikuviin Alkion selostuksista.

– Se oman äänen kuunteleminen on outoaa ja vaikeaa edelleen näidenkin vuosien jälkeen. Onhan se upeaa, että jos saadaan maistaa mannaa ja mammonaa, niin omalla tavallaan kuulostaa vähän oudolta, kun on tottunut fiilistelemään niitä vähän eri lailla, niin on se omalla tavallaan vähän outoa, toteaa Alkio tästä.

ARTIKKELIIN LIITTYVIÄ AIHEALUEITA