Koskenkorvan Urheilijat 2026 – Omat pojat Superissa

Koskenkorva palaa Superpesikseen ryhmällä, joka on kasvanut Ykköspesiksen kautta, eikä hypännyt oikotietä siirtomarkkinoiden kautta.

Nousu rakentui viime kaudella selkeän selkärangan ympärille: Teppojen veljespari, Lehto, Laasonen, Rauhalat, Hakomäki, Salmela, Kujala, Suvisalmi, Uusitalo, Puputti ja Antila kantoivat käytännössä koko kauden läpi yhtä aikaa sekä mailaa että räpylää.

Heidän varassaan Koskenkorva löi itsensä takaisin pääsarjaan, ja sama joukko muodostaa nyt superjoukkueen ytimen.

Kokoonpano – sama ydin, nyt supermittarissa

Pelaajalista:

• Joona Anttila
• Tuomo Hakala
• Eetu Heiniluoma
• Topi Kujala
• Wili Laiho
• Tony Latvala
• Eetu Lehto
• Miki Likander
• Joel Lähde
• Miska Mäkiviita
• Eero Penttilä
• Aleksi Rauhala
• Matias Rauhala
• Joonas Riihimäki
• Jerry Saarinen
• Santeri Salmela
• Aapeli Suvisalmi
• Justus Teppo
• Luukas Teppo
• Rasmus Teppo

Tälle kaudelle KoU ei ole lähtenyt rikkomaan nousujoukkuettaan. Nousun ratkoneet avainpelaajat jatkavat, ja heidän ympärilleen on nostettu omia nuoria ja muutama rotaatiomies täydentämään kokoonpanoa.

Pelinjohtaja Antti Kuusisto saa siis käyttöönsä käytännössä saman rungon, jonka kanssa nousu tehtiin, mutta nyt arki on eri: Ykkösen ottelurytmi ja vastustajat vaihtuvat supertason lukkareihin ja kärkiseurojen ulkokenttiin.

Tämä on koko Koskenkorvan idea tiivistettynä: superpaikkaa ei ole ostettu, vaan sille on noustu. Selkäranka on omista miehistä koottu, ja sitä täydennetään maltillisesti, ei repimällä joukkuetta auki.

Samat nimet, jotka ratkaisivat pelejä Ykkösessä, saavat nyt mahdollisuuden todistaa, että heidän tasonsa riittää myös sarjatasoa ylempänä.

Viime kausi – Ykkösen tähdet, superin kysymysmerkki

Viime kauden numerot kertovat, miksi juuri Koskenkorva nousi. Teppo kantoi lyöjäjokerina hurjan kuorman ja oli Ykkösessä sarjan kovimpia kotiuttajia, Lehto ja Laasonen täydensivät lyöntivoimaa ja Matias Rauhala kytki kokonaisuuteen vaihtotilannepelaamisen, joka piti sisäpelin rytmin kasassa. 

Superiin siirryttäessä jokainen näistä luvuista muuttuu kysymysmerkiksi. Se, mikä Ykkösessä oli tähtitasoa, on Superissa vasta koeponnistus. Tepon on lyötävä paljon myös vesitiiviitä ulkokenttiä vastaan, Lehdon ja Laasosen on löydettävä tehoja huipputason räpylämiesten välistä ja Rauhalan kaltaisten pelaajien on pidettävä sisäpelin perusrytmi kasassa, vaikka vastustaja tuo vastaan täysin eri kaliiberin lukkarin kuin Ykköspesiksessä. Nousijan tarina on juuri tässä: samat miehet, täysin eri vaatimustaso.

Ulkopeli ja kotikentän arvo

Koskenkorvan ulkopeli ei viime kaudella elänyt yksittäisten liimaräpylöiden varassa, vaan kokonaisuudessa, jossa moni teki oman osansa riittävän hyvin.

Se riitti Ykkösessä, mutta Superissa mitta kovenee heti avausvihellyksessä Hyvinkäällä. Sähkökoje Areena on kuitenkin nousijalle iso ase: kotiotteluissa Koskenkorva voi edelleen juoksuttaa vastustajaa juurikin sillä rytmillä ja rohkeudella, jolla nousu hankittiin. Kotikenttä pitää tuntea paremmin kuin yksikään vieraileva joukkue, ja runkopelaajien on pystyttävä tekemään siitä supertasolla oikea etu, ei vain mukava pelipäivä.

Ulkopelin kannalta olennaista on se, että nousun selkäranka joutuu nyt pelaamaan entistä enemmän kahteen suuntaan. Kukaan ei voi olla vain jokeri tai pelkkä erikoismies.

Se sama porukka, joka teki juoksuja nousukaudella, joutuu nyt myös sulkemaan supertason jokerit ja kantamaan vastuuta silloin, kun oma maila ei osu. Sarjapaikka ei ratkea pelkkään lyöntipeliin, vaan siihen, vähenevätkö halvimmat räpylävirheet superkaudella vai eivät.

Ennuste – lähtökohtana häntäpää, mutta pitemmällä tähtäimellä rakennettu projekti, ei turistijoukkue

Kauden 2026 kokonaiskuvassa Koskenkorva on ainoa nousija ja lähtökohtaisesti sarjan häntäpään joukkue. Simulaatiot ja rankingit punnitsevat sen samalle viivalle Alajärven ja IPV:n kanssa: odotettu sijoitus on selvästi alemmassa kolmanneksessa, ja lähtökohtana on taistelu sarjapaikasta, ei pudotuspeleistä. Se on rehellinen lähtöpiste, eikä sitä voi kiertää.

Samalla on hyvä todeta, että tämä häntäpään nousija on rakennettu eri tavalla kuin monet edeltäjänsä. Koskenkorvalla on yhtenäinen, yhdessä noussut runko, pelitapa on joukkueelle tuttu ja pelinjohtaja tuntee materiaalinsa läpikotaisin.

Jos 4–5 avainmiestä pystyy siirtämään tasonsa Ykkösestä edes lähelle samaa suhteellista tasoa superissa, Koskenkorvalla on mahdollisuudet päästä viimeisille kierroksille ilman, että koko kesä muuttuu selviämistaisteluksi.

Yksi asia on varma: KoU:n kausi ei tule näyttämään siltä, että Superpesis‑paikka olisi vahingossa saatu lisävuoro. Nousu oli ansaittu ja tehtiin omalla porukalla. Nyt nähdään, riittääkö sama selkäranka siihen, että Ilmajoella pelataan pääsarjaa vielä 2027 – ja sen jälkeenkin.

Asiantuntijan arvio – Mikko Korhonen

“Nuori ja pääsarjatasolla kokematon joukkue. Materiaalin suhteen todella selkeä altavastaaja. Nousijajoukkueen pystyttävä säilyttämään ennakkoluulottomuus ja kyky innostua pienistä voitoista pelin sisällä, vuoropari kerrallaan. Kotiuttajajokeri Rasmus Teppo monen papereissa tuleva läpimurtopelaaja, ja onkin paljon mahdollista että Teppo pelaa alkavalla kaudelle viimeisen kauden ilmajokisten väreissä”

Atleetin ja asiantuntijoiden ennusteet

Joukkuetta klikkaamalla pääset Superpesis 2026 joukkue-ennakkoon.