HIFK tekee taloudellista tappiota menestymättömyytensä takia. Alkavalla kaudella edessä seuralla on lisäksi uusi uhkakuva naapurista.
HIFK vahvisti jääkiekon taustayhtiönsä Oy HIFK-Hockey Ab:n tehneen tilikaudellaan 2025-26 taloudellista tappiota noin 230 000 euron edestä. Liikevaihto konsernilla 18,7 miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2024-25 HIFK:n liikevaihto oli 21 miljoonaa. Tappiota tuli 140 000 euroa.
Eteenpäin ei todellakaan ole menty, vaikka valmentajaa sekä urheilutoimenjohtajaa vaihdettiin. Viime kausi oli HIFK:lta iso vitsi, joka päättyi puolivälieräkarsintoihin.
HIFK:n tiedotteessa todetaan, että tappiolliseen tulokseen johtivat kauden aikainen päättyminen sekä loukkaantumissuma, jonka takia jouduttiin tekemään pelaajahankintoja. Pudotuspeleissä HIFK pystyi järjestämään vain kaksi kotiottelua.
Jos HIFK olisi edennyt esimerkiksi välieriin saakka, olisi tilikauden taloudellinen tulos ollut todennäköisesti voitollinen. Kulut seuraorganisaatio on saanut pidettyä tulovirtoihin nähden jotenkin aisoissa toisin kuin esimerkiksi TPS, joka on tehnyt viime vuosina järkyttävän kovia tappioita.
TPS:n toiminta on pysynyt hengissä Supercell-miljonäärien Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan rahoituksella. Myös HIFK:lla on vakavaraisia omistajia, mutta heille seuran rahoittamisen kustannukset ovat olleet huomattavasti TPS:n vastaavia pienempiä.
HIFK:n kotihallina toimivan Helsingin Jäähallin eli Nordiksen täyttöaste oli viime kaudella korkea. HIFK:n peleissä käy paljon väkeä. Menestymättömyydestä huolimatta.
”Vaikeasta kaudesta huolimatta ihmiset tulivat hallille ja kumppanimyyntimme onnistui erinomaisesti. Se kertoo HIFK:n ympärillä olevasta poikkeuksellisesta yhteisöllisyydestä. Olemme kiitollisia ja tehtävämme on tehdä urheilullisesta tuotteesta yhtä vahva kuin kiinnostus sen ympärillä”, HIFK:n toimitusjohtaja Ilkka Kortesluoma kommentoi tiedotteessa.
Mutta ”yhteisöllisyyttä on auttanut se, että HIFK oli 2016-24 Liigan ainoa pääkaupunkiseudun joukkue. Jokereiden KHL-pelit päättyivät alkuvuodesta 2022, mikä varmasti satoi HIFK:n laariin. Viimeiset neljä vuotta HIFK on ollut Helsingin pääsarjatason kiekkomarkkinoilla yksin.
HIFK saanut ottelutapahtumiinsa satunnaisempia kiekkomatseissa käyviä, koska kilpailua ei ole ollut. Lisäksi Jokerit joutui pelaamaan Mestistä 2023-26 HIFK:n operoimassa Helsingin jäähallissa, koska entistä Hartwall-areenaa ei heti saatu vapautettua venäläisvallasta. Sekin auttoi HIFK:n taloudellista toimintaa.
Kiekko-Espoon paluu Liigaan 2024 ei näytä vaikuttaneen HIFK:n kotiotteluiden yleisömääriin. Mutta Jokereiden paluu 2026 saattaa vaikuttaa.
Helsingissä pelataan nyt tuplamäärä Liigan pelejä aiempiin kausiin verrattuna. HIFK:n ja Jokereiden fanit ovat uskollisia joukkueilleen, mutta peleissä käy kauden aikana myös satunnaisempia vieraita, jotka valitsevat ottelutapahtumansa viihtyvyyden perusteella.
Modernimpi Veikkaus-areena on puitteidensa ansiosta museoareena Nordista mukavampi. Se tuo HIFK:lle haasteita.
HIFK:n Garden-areenaprojekti on ollut pahassa turbulenssissa poliittisten kohujen takia. Liiketoimintansa turvaamisen kannalta Garden olisi HIFK:lle elintärkeä, mutta areenahankkeen toteutuminen vaikuttaa tällä hetkellä hyvin epävarmalta.
HIFK:lla on toki strategia. Tiedotteessa siitä kerrotaan seuraavasti:
Tilikausi 2025-26 oli ensimmäinen HIFK:n viisivuotisella, vuoteen 2029 ulottuvalla strategiakaudella. Strategia rakentuu kolmen painopisteen – urheilun, talouden ja modernin brändin – ympärille.
Strategian tavoitteena on vahvistaa HIFK:n urheilullista toimintamallia ja pelaajapolkua, rakentaa taloudellisesti kestävämpi toimintaympäristö sekä kehittää HIFK:sta aiempaa modernimpi, avoimempi ja elämyksellisempi urheiluviihdebrändi.
Urheilutoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä on vahvistettu uusilla nimityksillä. Yhtiöön on nimetty urheilujohtajaksi Janne Laukkanen, sekä urheilun kehitysjohtajaksi Timo Elo. Muutoksilla vahvistetaan urheilullista osaamista ja luodaan edellytyksiä pitkäjänteisemmälle toimintamallille.
”Strategiamme tähtää siihen, että HIFK tavoittelee menestystä kestävällä tavalla vuodesta toiseen. Päättynyt kausi osoitti vahvuutemme ja heikkoutemme. Olemme ottaneet opiksi. Suunta on selvä ja uudistustyö jatkuu”, Kortesluoma sanoo.
Jokerit ja HIFK tarvitsevat toisiaan. Mutta on arvoitus, mahtuuko Stadiin kaksi voittoa tuottavaa jääkiekko-organisaatiota.
2000-luvulla sekä Jokerit että HIFK tuottivat tappiota. Edes mennyt toimitusjohtaja Pentti Matikainen ajoi taloudellisella tumpuloinnillaan HIFK:n vakaviin talousvaikeuksiin 2000-luvun lopulla. Nykyinen omistajapohja pelasti seuran 2010-luvun vaihteessa. Ja järkevemmällä taloudenpidolla HIFK teki 2010-luvulla useita voitollisia taloudellisia tuloksia.
Jokerit ei 1990-luvun jälkeen voittoa enää tehnyt. Sen toimintaa rahoitettiin Hartwall-areenan tuotoilla.
Kun Hartwall-areena ajautui tappiolliseksi 2010-luvun taitteessa, oli toiminnan puuhamies Hjallis Harkimo kusessa. Hän selvisi ahdingosta myymällä areenansa venäläisille 2013.
Mitään laitonta Hjallis ei tehnyt. Mutta moraalisesti hänen tekonsa oli lievästi sanottuna arveluttava.
Nyt Jokerit ja HIFK aloittavat keskinäisessä kilpailussaan uuden luvun. Markkinat määritellään uusiksi.
