Suomalaisen jääkiekon tämän syksyn suurin uutinen pamahti viime lauantaina, kun Helsingin IFK ilmoitti Jori Lehterän lopettavan uransa välittömästi.
Urheilucast oli hajulla uutisesta jo aiemmin, ja lopulta myös IFK vahvisti omissa kanavissaan suuren uutisen. Myöhemmin lauantai-iltana Lehterä itse julkaisi aiheesta somepostauksen, jossa hän jätti oven vielä raolleen mahdolliselle uran jatkumiselle myöhemmin.
Lehterä täyttää joulukuun 23. päivä 39 vuotta. Jääkiekkotaiturin ura oli siis joka tapauksessa jo menossa kohti päätepistettään. Yllättävintä Lehterän ilmoituksessa oli sen ajankohta. Kauden jälkeen ilmoitus ei olisi varmasti yllättänyt ketään.
Atleetin jääkiekkoasiantuntija Tony Salmelainen lähestyy uutista pelillisten asioiden kautta. On täysin luonnollista, että tänä syksynä kaukaloon luisteli erilainen Lehterä kuin vaikka vielä kaksi vuotta sitten.
Salmelainen näki Lehterän pelaamista tämän kauden neljässä hänen pelaamassaan ottelussa ja teki teräviä havaintoja klassisen taitosentterin pelaamisesta.
– Lehterä ei päässyt kiekon kanssa keskustaan käytännössä kertaakaan. Hänen luisteluaan on arvosteltu paljon, mutta aiemmin hänellä on ollut hyvä moottori. Vaikka tekeminen on näyttänyt verkkaiselta, hän on pystynyt toimimaan kaukalossa moniulotteisesti. Nyt se moottori ei kuitenkaan enää riittänyt samalla tavalla kompensoimaan, Salmelainen havaitsi.
Luistelu ei ole ollut koskaan Lehterän suurin vahvuus, mutta hän on uransa aikana pystynyt kompensoimaan tätä puutetta älykkäällä sijoittumisella ja ylipäätään peliälyllään. Kun jääkiekkopeliä osaa lukea jo muutaman siirron eteenpäin, kaikki helpottuu. Silloin ei edes tarvitse olla mikään raketti luistimilla, jos on jo valmiiksi oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
– Jorilla on ollut eliittitason peliäly, syöttötaito, johtajuus, taito, kiekon suojaaminen ja sijoittuminen. Kun liike putoaa vielä vähän aiemmasta, myös näiden vahvuuksien hyödyntäminen vaikeutuu. Nyt hän jäi syöttöpelissä liikaa laidoille, eikä päässyt keskustaan, Salmelainen sanoo.
Miksi Lehterä lopetti juuri nyt?
Mediassa ja netin keskustelupalstoilla on esitetty jos jonkinlaisia näkemyksiä siitä, mitä Lehterän hätkähdyttävän päätöksen taustalla todellisuudessa on. Sellainenkin mielipide on lähtenyt jo elämään ihan omaa elämäänsä, että Lehterällä ja HIFK:n päävalmentajalla Olli Jokisella olisivat menneet sukset ristiin.
Salmelainen muistuttaa kuitenkin, että me ulkopuoliset voimme vain spekuloida.
– Emme voi tietää, mitä joukkueen sisällä on tapahtunut. Sen tietävät pelaajat ja valmentajat. Ulkopuolelta voidaan vain spekuloida, kuinka paljon päätökseen vaikutti esimerkiksi se, ettei Lehterä kokenut pystyvänsä enää pelaamaan haluamallaan tasolla, Salmelainen korostaa.
Lehterän oman ilmoituksen ja IFK:n virallisen ilmoituksen välillä oli kuitenkin selvä ristiriita. HIFK puhui uran lopettamisesta, mutta Lehterä ei omassa julkaisussaan vielä luvannut ”100-prosenttisesti”, että ura olisi nyt tässä. Tämä avaa tietysti spekulaatiot sillekin, että Lehterä pelasi vielä jossain toisessa liigaseurassa tällä kaudella.
– IFK näyttäisi siinä tapauksessa ihan aasille, jos Lehterä nyt hyppäisi yhtäkkiä Jokereihin, Tapparaan tai johonkin muuhun liigaporukkaan. Pakko siellä on olla jokin pykälä tällaisen estämiseksi, Salmelainen sanoo suoraan.
– En usko siihen, että hän nyt menisi johonkin toiseen liigaseuraan. Jos näin kävisi, se olisi mielestäni väärin, Salmelainen paaluttaa.
Jos kyse on todella uran päättymisestä, Salmelainen pitää ratkaisua järkevänä.
– Jos huipputason uran pelannut pelaaja huomaa, ettei enää pysty tuomaan joukkueelle haluamaansa johtajuutta, persoonaa ja pelillisiä asioita, sivuun astuminen on erittäin kunnioitettava ratkaisu, Salmelainen toteaa.

Vielä yksi paluu edessä?
Jori Lehterä totesi itsekin, että hän tarvitsee nyt aikalisän. Mieli pelaamisen suhteen saattaa myös vielä myöhemmin muuttua.
Salmelainen nostaa esimerkiksi Valtteri Filppulan, joka kävi pelaamassa vielä yhden kauden Mestistä Jokereissa. Filppulan ei olisi tarvinnut enää rahan takia pelata, mutta mahdollisuus edustaa Jokereita ja nauttia vielä kerran pelaamisesta olivat yhtälö, johon Stanley Cup -voittajan ja moninkertaisen arvokisamitalistin oli helppo tarttua.
Jotain samanlaista ratkaisua voisi odottaa vielä Lehterältäkin, mikäli vain palo pelaamiseen palaa.
– Ymmärrän hyvin myös sen, jos hän haluaa vielä pelata jossain ja ennen kaikkea nauttia pelaamisesta. Nyt hän ei päässyt nauttimaan siitä, mutta jos pelivuosia on vielä jäljellä yksi tai kaksi, niin se nautinto on kuitenkin se kaikista merkityksellisin asia, Salmelainen sanoo.
Lehterän päätös on kaksiteräinen miekka HIFK:n kannalta. Toisaalta Lehterää on hyvin vaikea – ellei mahdotonta – korvata täysin, mutta muutoin tilanne voi kääntyä myös helsinkiläisseuran voitoksi. Onhan myös niin, ettei Lehterä oikein missään vaiheessa istunut siihen pelilliseen kuvaan, mitä Olli Jokinen ainakin haluaisi joukkueeltaan nähdä.
– IFK:n kannalta Lehterän lähtö voi avata mahdollisuuden hankkia tilalle huippupelaajan, mutta se on aina arpapeliä sen suhteen, keitä markkinoilla on saatavilla. Lehterän tasoista persoonaa ei vain noin helposti korvata, Salmelainen muistuttaa.
– Hänen mukanaan lähtee valtava määrä taitoa, peliälyä ja johtajuutta. Toisaalta tällainen iso muutos voi myös toimia joukkueelle herättävänä tekijänä, Salmelainen muistuttaa.
Lehterä pelasi joka tapauksessa hyvin vaikuttavan uran. Pitäjänmäen Tarmon kasvatti kävi Jokereiden junioripolun läpi, mutta lopullinen läpimurto tapahtui kaudella 2007–2008 Tapparassa. Ensimmäisellä Tappara-kaudellaan Lehterä nakutti jo 42 tehopistettä, ja kaudella 2009–2010 rysähti sitten oikein kunnolla. Tuolla kaudella Lehterä teki Tapparassa runkosarjassa 19 maalia ja kaikkiaan 69 tehopistettä.
Lehterä nousi Tapparan kautta ensin KHL:ään ja sieltä lopulta myös maailman parhaaseen kiekkoliigaan, NHL:ään. Taalaliigassakin hän pelasi viiden kauden aikana kaikkiaan kunnioitettavat 307 runkosarjan ottelua.
Leijonissa Lehterä saavutti olympiapronssia ja MM-hopeaa. Uran ainoa Suomen mestaruus tuli Tapparassa keväällä 2023. Vajaat neljä viime kautta Lehterä edusti Helsingin IFK:ta ja oli varsinkin kahdella ensimmäisellä kaudellaan stadilaisjoukkueen tärkein yksittäinen pelaaja.
Ville Hirvonen


























