Helsingin IFK on taas kiusallisen tutussa tilanteessa jääkiekon SM-liigakauden alussa. Atleetin jääkiekkoasiantuntija Tony Salmelainen näkee Olli Jokisen valmentaman stadilaisjoukkueen pelissä monta isoa ongelmaa.
Olli Jokisen ensimmäinen kausi HIFK:n päävalmentaja oli painajaismainen. Ainakin suurimman osan ajasta.
Jo syksyllä HIFK:lla oli sairastuvalla kymmenkunta pelaajaa, ja sama ikävä tilanne jatkui läpi syyskauden. HIFK pelasi käytännössä junioreilla lähes jouluun asti, eikä tämä tietenkään voinut olla näkymättä sarjataulukossa.
Uuden kauden alkaessa tilanteen piti olla erilainen. Olli Jokinen vakuutteli medialle, että pelin pitäisi lähteä nyt heti paukusta kulkemaan. Loukkaantumisten taaksekaan ei voinut oikein mennä.
Toisin on käynyt. HIFK voitti avauspelissään Nordiksella HPK:n Eetu Liukkaan yksilösuorituksen ansiosta, mutta peli ei silloinkaan liiemmin vakuuttanut.
Turussa TPS luisteli HIFK:n yli, ja seuraavaksi helsinkiläiset kävivät häviämässä Mikkelissä Jonne Virtasen valmentamalle Jukureille.
HIFK:ssa SM-liigan pistepörssin kaudella 2005–2006 voittanut Atleetin jääkiekkoasiantuntija Tony Salmelainen näkee entisen seuransa pelaamisessa isoja ongelmia.
– Viime kauden osalta olen sitä mieltä, että loukkaantumisten taakse saa mennä. Totta kai saa. Jos missä tahansa organisaatiossa otetaan parhaat työntekijät tai puolet porukasta pois, ei voida odottaa samanlaista tulosta, jos tilalle tulee kokemattomampia tekijöitä. Miksi urheilussa tämän pitäisi olla jotenkin eri asia?, Salmelainen huomauttaa.
– OJ (Olli Jokinen) on suorapuheinen valmentaja ja aktiivisen jääkiekon ystävä. Sellaista peliä nähtiin hänen alaisuudessaan myös Jukureissa. Siksi tämän IFK:n kohdalla kysymys on hieman ironinen: joukkueessa ei ole kovin monta pelaajaa, joiden selkeäksi vahvuudeksi voisi nimetä liikkeen tai luistelun, Salmelainen jatkaa napaten samalla jo kiinni nykyhetkestä.

Olli Jokisesta tuli keväällä 2025 HIFK:n päävalmentaja hyvin vaikeassa tilanteessa. Entisen päävalmentajan Ville Peltosen saatua potkut joukkueessa ei ollut kovinkaan monta hänen jääkiekkoonsa sopivaa pelaajaa. Nyt tilanne on senkin suhteen ihan toinen. Jokinen on saanut haalittua Helsinkiin ”omia poikia” yhdessä Mika Kortelaisen ja toimitusjohtaja Ilkka Kortesluoman kanssa.
– Ei myöskään ole mikään salaisuus, että kun Pessi (entinen HIFK:n urhelujohtaja Janne Pesonen) laitettiin (viime kaudella) sivuun, IFK:ssa alettiin jo yhdessä rakentaa seuraavaa kautta, Salmelainen muistuttaa.
Rakennustyön tuloksena Helsinkiin saapuivat muun muassa hyökkääjä Niko Huuhtanen, jo aiemmin mainittu Eetu Liukas, ruotsalaiset Lukas Pilö, Linus Nässén sekä maalivahti Tim Juel. Huuhtanen ja Nässén ovat Jokiselle tuttuja pelaajia Jukureista, kun taas ruotsalaiset pelasivat OJ:n alaisuudessa SHL-seura Brynäsissä.
Samaan aikaan HIFK:ssa jatkoi lukuisia pelaajia, jotka saivat totutella Jokisen pelitapaan ja ennen kaikkea harjoitteluun jo viime kaudella. Esimerkkinä mainittakoon Sebastian Repo, joka tosin loukkaantui vakavasti jo ennen kauden alkua. Repo oli loukkaantumisen vuoksi sivussa suuren osan myös viime kaudesta.
– Huuhtanen on mennyt luistelussa eteenpäin, mutta ei se ole vielä hänen selkeä vahvuutensa. Jos sääntöjä ei muuteta takaisin 1990-luvun tai 2000-luvun alun suuntaan tai kaukaloita pienennetä, OJ:lla riittää tekemistä saada tämä joukkue toimimaan haluamallaan tavalla, Salmelainen näkee.

Nordiksella tapahtuu outoja asioita
Vaikka HIFK:n loukkaantumistilanne ei ole tällä hetkellä lähelläkään viime kauden kurjuutta, on loukkaantumisia silti jo tänä syksynäkin nähty. Repo on täyttänyt nyt sen ikävän kiintiön yhdestä pitkäaikaispotilaasta heti kauden alussa, ja kauden jo alettua rivistä putosi kiekollisen puolustajan rooliin kaavailtu suurlupaus Aron Kiviharju. Kokenut Ilari Melart ei myöskään tunnu kestävän kasassa.
– Revon loukkaantuminen on jälleen iso menetys. IFK:ssa tuntuu käsittämättömällä tavalla toistuvan sama kaava vuodesta toiseen: pelaajia putoaa jatkuvasti kokoonpanosta. Fiksut ihmiset ovat varmasti yrittäneet miettiä syytä tähän, mutta on vaikea sanoa, mitä siellä pitäisi tehdä toisin, jotta tilanne muuttuisi, Salmelainen sanoo.
Mutta eivät IFK:n ongelmat rajoitu pelkästään loukkaantumisiin. Myös pelissä olisi selvästi parantamisen varaa. Ja muutoksen pitäisi käynnistyä nopeasti, sillä kuluvalla SM-liigan superkaudella jokaisella pisteellä on valtava merkitys.
Salmelaisen mukaan HIFK:n pelilliset ongelmat hyökkäsivät silmille varsinkin voitokkaan HPK:ta vastaan pelatun sarja-avauksen jälkeisissä peleissä.
– Esimerkiksi Turussa isommassa kaukalossa IFK:n ongelmat korostuivat. Joukkueen ykkösketjusta voi tulla erittäin viihdyttävä, ja kotikaukalossa se voi olla todella vahva. Repo tuo siihen palatessaan vielä lisää voimaa. Mutta kun vastaan tulee Pelicansin tai KalPan kaltaisia hyvin liikkuvia joukkueita, IFK:lle voi tulla kiire, Salmelainen kritisoi.
– IFK:lla on hyviä nuoria pelaajia, mutta en näe luistelua kovinkaan monen pelaajan erityisenä vahvuutena. Jos (Iiro) Pakarinen ja (Saku) Salmela ovat joukkueen parhaita luistelijoita, se kertoo tilanteesta aika paljon. Molemmilla on kuitenkin jo ikää, hän jatkaa.
Salmelainen muistetaan omalta uraltaan poikkeuksellisen nopeana ja hyvänä luistelijana. Hän ei voi ymmärtää, miten nykypelaajien liike ylipäätään on niin heikolla tasolla.
– Näin hiljattain harjoituksen, jossa Niklas Hagman oli mukana, ja hän meni edelleen todella kovaa. Hän on kohta 47-vuotias, mutta kellotuksessa hän oli nopeampi kuin yksikään mukana olleista junioreista. Se kertoo siitä, kuinka kovalla tasolla huippupelaajan luistelu voi edelleen olla, Salmelainen nostaa esille.
HIFK:n kausi jatkuu tänään keskiviikkona, kun se kohtaa Mikkelin Jukurit Nordiksella. Haastattelun tekemisen jälkeen HIFK myös vahvisti rivejään, kun joukkueeseen liittyi tshekkipuolustaja David Nemecek. Hän tuo helsinkiläisjoukkueen puolustukseen fyysisyyttä, kokoa ja näköä, mutta liikkuvuus ei liene hänenkään suurin vahvuutensa.
Ville Hirvonen
























