Sarajevon 1984 olympiakisat silloisessa Jugoslaviassa ja nykyisessä Bosnia-Hertsegovinassa muistetaan Suomessa Marja-Liisa Hämäläisen ja Matti Nykäsen kultamitaleista. Vähemmälle muistelulle on jäänyt, että Suomi menestyi myös yhdistetyssä, jossa voitti kaksi mitalia.
Rauno Miettinen edusti Suomea yhdistetyssä neljissä olympiakisoissa. Hän voitti ensimmäisissä olympialaisissaan Sapporossa 1972 hopeaa ja oli hopealla myös Lahden MM-kisoissa 1978.
Sarajevossa 1984 Miettinen olisi mahdollisesti voittanut toisen olympiamitalinsa, ellei mäkihypyn kilpailujohto olisi tehnyt käsittämättömiä ratkaisuja.
Yhdistetyn mäkikisassa tuuliolot vaihtelivat. Erinomaisena mäkimiehenä tunnettu Miettinen leiskautti todella pitkän hypyn.
Tuomaristo päätti, että kierros aloitetaan kuitenkin uudelleen. Lähtölavaa laskettiin ja Miettisen hyppy mitätöitiin.
Miettinen ei ollut ainoa oikeusmurhan uhri. Moni muukin urheilija raivosi, kuten Yhdysvaltain edustaja Kerry Lynch.
YLE:n tv-lähetyksessä kisafarssia kommentoitiin, että ”tunnelma on kuin Rovaniemen markkinoilla, paitsi että Rovaniemellä osataan kyllä mäkikisa järjestää”.
Hiihto-osuus oli ohjelmassa seuraavana päivänä. Miettinen oli lopputuloksissa neljäs.
Tuolloin yhdistetyn hiihto järjestettiin arvokisoissa viimeistä kertaa väliaikalähtönä. Miettinen olisi todennäköisesti ollut mitaleilla, jos olisi saanut loistohyppynsä tuloksiin.
Suomalaiset saivat kuitenkin kaksi mitalia. Hirmuhiihtäjänä tunnettu Jouko Karjalainen otti hopeaa ja nuori yllättäjä Jukka Ylipulli pronssia. Kultamitalin voitti Norjan Tom Sandberg.
Kisan jälkeen Suomen leirissä oli kaksijakoiset tunnelmat. Miettisen kohtalo raivostutti monia, mutta Karjalaista ja Ylipullia hehkutettiin tietysti ansaitusti.
Karjalainen oli voittanut hopeaa myös Lake Placidin 1980 olympialaisissa. Siellä hän nousi toiseksi mäkiosuuden jälkeen seitsemänneltä sijalta, mutta Sarajevossa peräti 15. sijalta.
Karjalainen täydensi menestyksiään vielä Seefeldin MM-kisoissa 1985. Siellä hän oli hirmuhiihtonsa myötä pronssilla.
Sarajevon menestyksen jälkeen seuraavaa suomalaista yhdistetyn olympiamitalia saatiin odotella 14 vuotta. Laji lähti Suomessa uuteen nousuun vasta 1990-luvun puolivälissä.
Sen sijaan Sarajevon olympiamäet eivät saaneet uutta nousua. Igman-vuorilla Malo Poljessa sijaitsevat hyppyrimäet jäivät kisojen jälkeen vähälle käytölle.
Bosnian sodassa 1992-95 alueella taisteltiin. Bosnia-Hertsegovinan armeija käytti mäkihyppyalueen palkintopallia teloituspaikkana. Satoja serbejä ammuttiin samalla paikalla, jolla Matti Nykänen ja Jari Puikkonen oli kukitettu mäkikisan päätteeksi kymmenisen vuotta aiemmin.
Sodan jälkeen palkintoseremoniapalli entisöitiin, vaikka luodinreiät olisivat voineet jäädä muistoksi järjettömästä sodasta. Hyppyrimäkiä ei kuitenkaan ole entisöity rahanpuutteen takia.
Matti Nykäsestä kertovassa vuonna 2025 julkaistussa dokumenttielokuvassa Sarajevon olympialaisten mäen raunioita on käyty kuvaamassa. Sieltä löytyi seinäkirjoitus ”elämä on ylä- ja alamäkiä”.
